Minun tavoitteeni on päästä kaikista entisitä tutuista eroon. En luota ihmisiin ja minulla on sellainen vika että ihmiset pystyvät käyttämään minua hyväksi ja minä bvvaan menetän aikaani, mitä ei koskaan saa takaisin. Tunnen että ihmiset tietävät millainen olen ja vihaan kaikkia jotka häikäilemättömästä vaan lyypsä'vät ja lypsävät. Vihaan sosiaalitoimea, joka on juoksiuttanyuit turhaanb. Vihaan hammaslääkäreitä. Vihaan koko tätä maata ja tavoitteni on muuttaa jonnekkin kauas. Jos en siihen pysty, niin en ainakaan kenekään kanssa ole tekemisissä omasta halustani.
Kaikki kaverit uusiksi
väsynyt...
9602
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lakkaa antamasta apua, ja ala vaatimaan rahaa vastapalvelukseksi. Muualle ai kannata muuttaa, koska suomessa on maailman avokätisin sosiaalijärjestelmä. Erakkoreseptiksi annan: lakkaa huolehtimasta hygieniastasi sekä vaatteiden pesusta ja kasvata pitkä tukka ja parta. Hämmästyt kuinka sinut jätetään rauhaan kuin pyhä vaeltaja.
Piti ehdottaa ensin helppona ohjeena, että liity työttömien joukkoon joka olisi ajanut saman asian kuin kaikki edellämainitut yhteensä, mutta taidat olla jo työtön valmiiksi. Siksi nämä tehostetut ohjeet kerron sinulle, ja kyllä muuten toimivat.
Minulla on päällisin puolin asiat hyvin. Olen vain elänyt toisten ehdoilla. Minulta odotetaan enemmän mihin pystyn, on jo ikää.
En varmaan koskaan opi olemaan tarpeeksi jämäkkä ja sanomaan jyrkästi EI.
Olen miettinyt samaa kuin aloittaja, jos muutasi ihan uusiin ympyröihin ja alkaisi elää vain itselleen.
Mutta peloittaa jos vedän taas puoleeni hyväksikäyttäjiä kuten ennenkin, sama tahti jatkuisi taas.
On helppo sanoa että ole jämäkämpi, en taida enää oppia.
60plussalle. Minä olen alle viiskybänen, mutta en jaksa enää ketään. Olen liian kiltti ja luonteeni on että haluan aina auttaa. Lähellä on vain ihmisiä, jotka eivät kykene eivätkä kai kykene rakastamaan ja antamaan minulle mitään. En tarkoita edes rahaa tai materiaa. Nyt tullut jonkinlainen suunnan muutos, en jaksa enää ketään, joka ei tajua että jokainen kaipaa huomaavaisuutta. En jaksa vanhoja sukulaisia, serkkuja.
Olen niin kiltti etten pysty jättämään miestäni, joka on narsisti eikä mitenkään ota minua huomioon. Olen ehdottanut eroa monesti. En kykene jättämään toista, joka tarvitsee minua, mutta imee kaiken elämänilon minusta. Haukkuu minua vanhemmilleen, valehtelee jne.
Nyt olen päättänyt että teen sisäisen muutoksen, minkä myötä ulkoinen muuttuu. Toivon että sen seurauksena saan rakkautta elämääni ja pääsen narsisti-miehestäni.
Ihan vastaavia olen miettinyt, haluan muuttaa kauas pois.
Mitä teet työksesi? Toivottavasti et ole millään ihmissuhdealalla?
Miten sosiaalitoimi sinua juoksuttaa? Tai hammaslääkärit?
Muutetaanko yhdessä jonnekin kauas etelämeren saarille, missä täytyy tulla toimeen ihan omillaan, ei ole sosiaalihuoltoa, eikä hammas- tai mitään muitakaan lääkäreitä?
Kerätään ja metsästetään puskista jotain syötävää, rakennetaan joku laavu, ettei sadekausina kastu niin pahasti, muut ajat vaan maataan malariasääskien, skorpionien ym. pikkuystävien syötävänä.
Olen valmis lähtemään, uskallatko tulla mukaan?
Sama vika on mullakin.
Tiedän kyllä, miten asiat haluan, mutta en suoraan viitsi sanoa.
Jälkikäteen sitten miettii, miten toimii ensi kerralla... sanoisi suoraan, mitä haluaa.
itse en osaa käsitellä edes lapsia, vaan annan heidän tehdä kaikenlaista. Hyssyttelen vain, ettei lapselle tule paha mieli, jos esim. kiellän. Tiedän, että se on typerää, mutta hankala muuttaa tapoja.
yksin eläminen voi tehdä edes hetkellisesti hyvää.
ottaa omaa aikaa. se on ainakin minulle aivan elinehto! olen kaikista onnellisimmillani esim. lapin luonnossa hiihdellessä, kaukana muista ja mistään.
Ladatkaa siis akkujanne itsekseen. Sitten muutkin huomaa, kuinka tärkeä heille olet. Toisaalta huomaat itsekin, että pärjäät ilman muitakin.
Mehän voimme jatkuvasti tehdä omia valintoja/muutoksia elämässämme......
Kaikki ihmiset eivät ole minua varten ja minä en ole kaikkia varten....
Maailma on täynnä ihmisiä ja valinnan vapauksia on......
niin moni viesti kuulostaa tutulle. itsellä ihan sama tilanne. :/ ehkä jotenkin pitkästä sairastelusta toipuminen ja pyöreiden täyttäminen on saanu osaltaan aikaan että edes vähän uskallan ilmaista tunteita ja mielipiteitä, mutta eipä kauheasti. muut tuntuvat kohtelevan kuin roskaa ja en vaan saa sanottua mitä mieli tekisi. ja kiitokseksi siitä jos kerran uskallan avata suuni, saan takaisin hämmästelyä ja vihaa ym omituista käytöstä, vaikka muilta arvostelu ja huonosti kohtelu ilmeisesti pitäisi hyväksyä... O.o
olen vahva ihminen, mutta vain osan aikaa. koska olen myös kiltti. en halua satuttaa toisia tai alentua heidän tasolleen. jotenkin ristiriitainen ja vaikea tilanne..
Ei se oma elämä kavereita vaihtamalla parane... omasta itsestä se on kiinni ja sitä ei saa vaihtoon.