Yö saapuu palvelijoineen
Yö syöksee maailman pimeyteen
Vain yksi pääsee pakoon, sen
On katse puhdas, hopeinen
Vanha Neito Kuu
Valo veteen heijastuu
Kirkkaan sillan päälle käy
Kansa jot' ei enää näy
Keijut yötä pakenee
Kuuta kohti lentelee
Niin poistuu kansa haltiain
Jää metsät yksinäiset ain
Vain kuun valo lohduttaa
Kun puut hiljaa valittaa
Ja villipedot salojen
Rauhatonna ulvoen
Kaunokansaa takaisin
Käyh maate mielin murheisin
Kas, Yö on meille langennut
Koskaan aamu koittanut
Yö syöksee maailman pimeyteen
Vain yksi pääsee pakoon, sen
On katse puhdas, hopeinen
Vanha Neito Kuu
Valo veteen heijastuu
Kirkkaan sillan päälle käy
Kansa jot' ei enää näy
Keijut yötä pakenee
Kuuta kohti lentelee
Niin poistuu kansa haltiain
Jää metsät yksinäiset ain
Vain kuun valo lohduttaa
Kun puut hiljaa valittaa
Ja villipedot salojen
Rauhatonna ulvoen
Kaunokansaa takaisin
Käyh maate mielin murheisin
Kas, Yö on meille langennut
Koskaan aamu koittanut
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jotakin ikävä vaIkka ei tahdo kerto
wat