Jos teollisuudessa tekee sähkömoottorien ja niihin liittyvien taajuusmuuttajien asennuksia, tarvitaanko SP2 vai riittääkö SP3? Moottorin yhteyteenhän pitää vielä laittaa turvakytkinkin, joten lasketaanko tämä yksittäiseksi sähkölaitteeksi johon SP3 riittäisi?
Pelkällä tälläisista teollisuustöistä saadulla kokemuksella ei kai SP2:sta voi kuitenkaan hakea, vaan pitäisi lähteä raksalle töihin?
Miksiköhän missään ole mitään tarkempia selostuksia mitä SP3 oikeasti saa tehdä?
Pelkällä tälläisista teollisuustöistä saadulla kokemuksella ei kai SP2:sta voi kuitenkaan hakea, vaan pitäisi lähteä raksalle töihin?
Miksiköhän missään ole mitään tarkempia selostuksia mitä SP3 oikeasti saa tehdä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tästä on ollut miljoona kertaa juttua. Katso seti.fi ja sähköpätevyydet.
Sitten alkaa loputon vääntö siitä että mikä työ katsotaan ryhmäjohtotasoiseksi.
Minä tulkitsen tamun asennuksen sellaiseksi, ja myös teen niitä sp3,lla. Toimin sähkötöiden johtajana työpaikallani.
Ei kai SP3:n yhteydessä mistään ryhmäjohdoista puhuta? Säädöksissä puhutaan yksittäisestä syöttöjohdosta joka on eri asia kuin ryhmäjohto. Ei SP3:lla saa tehdä esim. jakorasiaa tai asentaa pistorasiaa josta jatkaisi sitten johtoa toiselle pistorasialle. Jokaiselle pistorasialle ja sähkölaitteelle pitää vetää oma syöttöjohto keskukselta tai sitten hankkia SP2 asentamaan jakorasia.
Tässäpä se heti tuli tulkintaero. Missään kun ei tuota kerrota että saako sen jakorasian asentaa vai ei. Laissa puhutaan vain yksittäisestä SÄHKÖLAITTEESTA TAI LAITTEISTOSTA ja käsittääkseni kaksi pistorasiaa muodostaa laitteiston.
Jos keskukselta vetää yhden MMJ3x2.5S ja se menee pistorasiaan, niin sen saa laittaa, mutta jos johtoon iskee AP9.n ja jakaa siitä toiselle pistorasialle saman piuhan, niin sekö olisi kielletty? Tätä on kyllä hyvin hankala uskoa.
Mutta eipä tämä kysyjää senkummemmin koske. Tamun voi hyvillämielin sp3.lla asentaa, kun ei vai erehdy laittamaan jakorasiaa väliin ;)
Itse laitan niinmonta rasiaa väliin kun tarvii ja pistorasioitakin laitan tarvittavan määrän. Näistä teen sitten käyttöönottotarkistukset ja asianmukaiset mittaukset joista töräytän pöytäkirjan liitteineen. Jos tämä ei kerta kelpaa niin taluttakoot montunreunalle ja laskekoot läpi sarjalla.
Mutta saako S3 laskea läpi sarjalla vaiko vain yksittäisellä patilla kertatuliasennossa !?
Vaadin tukesin viralliselta alipätevyyksien tutkijalta ehdottomasti täyden lippaan tyhjennyksen sarjalla. Eipähän tartte jäädä jännittämään, mahdollisen ohilaukauksen sattuessa, että v#ttu kun tuli laitettua AP9 siihen ilpin syöttöön.
Sp3 pätevyydellä saa tehdä vain sähkölaitekorjauksia, ei asennuksia. Tarkoittanee käyttötoimenpiteitä laajempia sähkötöitä ei sp3 papereilla saa tehdä. Jakorasia kytkennät , pistorasia asennukset vaatii lakisääteiset luvat sähkötöihin, ja tamun vaihdot , kytkennät ym. on käyttötoimenpiteitä laajempia sähkötöitä, eli niihinkään ei ole sp3 luvilla ole oikeutta.
Sp3 pätevyyksillä saa asentaa yksittäisen pistorasian, mutta esimerkiksi keskuksen laajennusta ei saa tehdä. Niin ainakin vuonna 2001 kerrottiin minulle aikuiskoulutuskeskuksessa.
Tämä on ihan selvää lakitekstistä. Mutta jos on tarkoitus asentaa vaikkapa kaksi metrin päässä toisistaan olevaa puhallinta, pitääkö Sp3:lla vetää näille kummallekin oma syöttöjohto keskukselta joka voi olla satojen metrien päässä? Vai saako Sp3:lla vetää yhden johdon puhallinten viereen ja haaroittaa sitten jakorasialta molemmille?
"Sp3 pätevyyksillä saa asentaa yksittäisen pistorasian,"
Kuinka kauan täytyy pitää välissä taukoa, että saa samaan kohteeseen taas asentaa uuden yksittäisen pistorasian? Kun saa asentaa vain yksittäisen, niin sehän tarkoittaa vain yhden kerrallaan. Jos käy syömässä ja tulee takaisin asentamaan toisen, niin onko ok? Vai täytyykö odottaa seuraavaan päivään? Vai ensi viikoon? Vai missä raja menee? Mitä jos asentaa yhden, tekee siitä mittaukset ja pöytäkirjan, ja heti perään asentaa toisen ja tekee siitäkin mittaukset ja pöytäkirjan? Tällä tavallahan voisi asentaa vaikka koko omakotitalon sähköt S3-papereilla, kun tekee asennukset piste kerrallaan ja joka pisteestä omat mittaukset ja pöytäkirjat.
S3 saan asentaa lämpöpumpun, kiukaan, yhden pistorasian johon johto keskukselta jne.
Mutta en saa perustaa yhden sulkakkeen taakse esm yhden huoneen vaatimia sähköjä kuten valaisin, kytkimet pistorasiat ym, jossa on siis yksi ryhmäjohto sulakkeelta tai muusta jakorasialle, josta haaarat ed mainituihin kohteisiin.
mutta jos asiakkaalla on esm lämpökeskuskontti valmiiksi kytketty siihen saa s3 vetää ryhmäjohdon ja liipaista käyntiin.
Yksittäinen pistorasia ei ole sähkölaite, mitä tässä keskustelussa haetaan. Yksittäinen pistorasia kuuluu sähkötöihin, joka voi tavallaan olla syöttö moneen eri kohteeseen. Jos taas tuo pistorasia syöttää pelkästään jotain yksittäistä sähkölaitetta, esim.pistotulppaliitäntäistä pumppua, sähkötyöt voi kuulua s3 lupien piiriin. Samoin jos yksittäiselle sähkölaitteelle oma syöttöjohto halutaan vetää, kuuluu s3 pätevyyksien piiriin. Useampia samaan tilaan asennettavia sähkölaitteita, ja niiden vaikutusta kokonaisuuteen, on harkittava tapaus kohtaisesti, riittääkö s3 pätevyys.
Laitappas jotain lähdeviitettä tai linkkiä, mistä tällaisia tulkintoja löytyy!
Huomio kiinnittyi käyttämiisi ilmaisuihin; tavallaan, voi, harkittava... Siis omia tulkintojasi?
Jos lähdeviitteitä ei löydy, niin samanlaista muituilua kuin tähänkin asti.
Aivan totta, selvää määräystä ja ohjetta ei näihinkään asioihin välttämättä löydy, koska noudatetaan sähköstandardeja. Sähkötyönjohtajilla on vapaammat kädet , koska vain reunaehdot on annettu, jotka kulkee nimellä standardit. Mutta laajemmin kun tietoa hakee ja soveltaa haluamaansa kohteeseeen, ainakin itse olen löytänyt hyvin selvät ohjeet aina.
Ja aloittajalle vastaukseksi, noilla tiedoilla olisin sitä mieltä, että saa tehdä. Mutta isommissa teollisuuskohteissa on omat käytönjohtajat ja sähkötyönjohtajat, jotka voi myös päättää , riittääköö sp3 ko. sähkötöillesi, koska heillä on vastuu tarkistaa ulkopuolisten sähkötyöntekijöiden pätevyydet.
Alkuperäiseen kysymykseen vastakysymys, kuka on sähkötöiden johtaja? Asentaja ei S-pätevyyksiä tarvitse, jos työnantajalla on riittävät S-oikeudet omaava sähkötöidenjohtaja. Harvoinpa teollisuudessa otetaan jotain "irto sähkäreitä"...
S2:n vaaditaan 3 vuotta laaja-alaista sähköalan osaamista (teolllisuus rakennus siis) joista väh. 1 vuosi sisäjohtoasennuksia.
Ammattitutkinto tai insinöörin tutkinto tiputtavat vaatimuksen 6kk:n, mutta ammattitutkinto tosin vaatii joka tapauksessa 1 vuoden työkokemuksen jo ennestään.
Mitä tekemiseen tulee niin siihen riittää SFS6002-kortti, 3v ammattikoulua ja vähän työkokemusta.
Sähkötöiden johtaja on asia erikseen ja vähäisissä sähköalan töissä ei tarvita erillistä töiden johtajaa.
Eli yhteen ryhmäjohtoon kohdistuvat työt 25A asti noin nyrkkisääntönä ovat vapaata riistaa, lopuissa tarvitaan ainakin yksi mestari kääntymän pelipaikalla.
Yleensä näista "mikä-on-vähäinen-ja-mikä-työ-ei" rajoista ei ole tarttenut näin urakoitsijan (eli liikkeen) sähkärinä välittää.
Aina tarvitaan sähkötöiden johtaja, kun puhutaan sähkötöiden tekemisistä. Sähkötöihin oikeuttaa monet lakitekstin tarinat, ja yksi niistä on sähkötöidenjohtajan olemassaolo. Määrättyjä ilmoituksia ja pöytäkirjoja ei vaadita ns. vähäisistä sähkötöistä.