Valkoisen Suomen hyökkäys punakaartien Suomea vastaan alkoi Pohjois-Satakunnassa jossa aluksi punaiset vetäytyivät jättäen aseensa.
Valkoisen Suomen hyökkäys
tästä lähdetään
52264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
valkoisille sivusuunta, jonne ei tahtonut joukkoja ja materiaalia riittää.
Voimat varattiin Tampereen operaatioon. Satakunnan ryhmä oli yksi hyökkäävistä osastoista. Ryhmää komentava ruotsalainen eversti Linder piti operaatiota liian vaativana. Mannerheim ajoi kuitenkin tahtonsa läpi.
Valkoisten läntisen alueen ylipäällikkö Linder hyökkäsi Kankaanpäästä. Hajanaiset punaiset lyötiin aina Kyröskoskelle saakka jossa punikit keräsi voimansa ja Linder pysäytettiin.
Mannerheim on maaliskuussa etenemässä Tampereelle. Linder yhä taistelee punaisten satakunnan rintaman kanssa Kyröskoskella jossa Linder kokee huomattavia tappioita. Linder ei pääse etenemään. Punaisten vastustus on kovaa. Lopulta punikeille tulee Tampereelta tulee käsky vetäytyä Tampereelle. Joukot purnaa mutta vetäytyy Tampereelle. TOTTAKAIT SE OLI VIRHE. Punaisten kannalta.
Punaisten suurin virhe oli, ryhtyä kapinaan, nää muut virheet on pikkuvirheitä tämän rinnalla, näin totesi jo Rafael Paasio aikanaan, eli että kapina oli virhe.
23.3. alkaen Kyröskoskella ja löi vastassa olleet punaiset, jotka pakenivat sekasorrossa Tampereelle jättäen mm. 11 konekivääriä taistelukentälle.
Demarijohdon mielestä sisällissota oli virhe
"Demareiden puoluesihteeri Mikael Jungner ja Sdp:n historiaa kirjoittava tutkija Mikko Majander sanovat, että sosialidemokraatit tekivät pahan virheen lähtiessään sisällissotaan 1918." [2]
Vallankumouksen alkaessa punakaarti asettui työväentaloon, vaikka työväenyhdistyksen johto yritti ajaa sen pois, mutta Sdp:n puoluejohto ei enää pystynyt johtamaan työväenliikettä, Majander kertoo. Punakaartilaiset tekivät jo ennen kapinaa omavaltaisia kotietsintöjä, veritöitäkin. Väkivalta arkipäiväistyi. Osa puolueesta ei halunnut sotaa. Majanderin mukaan puoluejohdolla ei ollut rohkeutta panna punakaartia kuriin. Tammikuussa 1918 oli jo myöhäistä, ja kun sotaa ei voinut estää, moni puoluejohdosta taipui mukaan. Jungnerin mukaan sisällissota oli puolueen ja työväenliikkeen suuri virhe, Majanderin mukaan Suomen työväenliikkeen historian suurin, ja siitä "maksettiin kauhistuttava hinta". Vuoteen 1960 demareissa vaiettiin sodasta, joka oli ollut poikkeama reformismin linjalta, mutta demareista vasemmalla sotaa pidettiin oikeana. 1960-luvun "nuori älymystö" keksi tehdä sodasta sankaritarinan, ja "historiaa kirjoitettiin uudestaan", Jungner arvioi. Majanderin mielestä syyllisyys kuuluu Sdp:lle eikä vain kommunisteille, olihan myös Forssan ohjelma vallankumousta tukeva. [1]
Lenin antoi aseita, upseereja ja sotilaita
Punaiset hävisivät sodan siitä huolimatta, että Lenin lähetti heidän tuekseen asejunia ja bolshevikkitarkka-ampujia, mm. tykkejä ja 10 000 kivääriä, ja Lenin upseerit vastasivat pääosin strategioista. Sodan jo ratkettua saksalainen sotilasosasto nousi maihin, mikä nopeutti päättymistä.[3]
Valtaa oli varuskunnissa siirretty Lenin-mielisille neuvostoille. "Punaisten puolella soti jopa 10 000 venäläistä" keväällä "valkaistuneilla" Suomen alueilla[4]. "Läpi kevään 1918 täältä kotiutettujen tilalle tuli poliittisesti motivoituneita joukkoja sotaan" valkoisia vastaan[4].
Punaisten ihmisoikeusrikkomukset yleisempiä
Molemmat osapuolet syyllistyivät julmuuksiin vastustajia kohtaan. Sodan aikana punaiset surmauttivat suuremman osan hallitsemansa alueen väestöstä kuin valkoiset ja oletettavasti myös sodan jälkeen punaisten saldo olisi ollut paljon verisempi, mikäli he olisivat voittaneet. Tämä ei tietenkään oikeuta myöskään valkoisten epäkohtia. Sotilaspukua kantamattomien vakoojien, desanttien ym. kuolemantuomiot ovat tosin kansainvälisten sopimusten mukaan sallittuja vielä tänäkin päivänä, vaikka osa liberaaleista vastustaakin kuolemantuomioita.
http://liberalismi.net/wiki/Vapaussota
Siinähän se lyhyesti, näin se suunnilleen meni.
Hyvä että joku on asiassa kiinni, eikä jauha pelkkää peetä.
Punaiset oli ryhmittyneet Kyröskoskelle. Linder hyökkäsi ratsuväkensä turvin jonka punikkien konekiväärit torjui. Linder ei edennyt.
Punikkien kuularuiskut lopettivat Linderin rymistykset.
Punikeilla ollut käytännössä mitään sotilastaustaa. Linder Ruotsin korkeimpia ja kokeneimpia kenraaleja Mannerheimin ystävä.
"Linder hyökkäsi ratsuväkensä turvin jonka punikkien konekiväärit torjui. Linder ei edennyt."
Linderillä ei ollut ratsuväkeä. Kyröskoskelta Linder eteni nopeasti Tampereelle.
"Linder Ruotsin korkeimpia ja kokeneimpia kenraaleja Mannerheimin ystävä."
Linder oli Ruotsin ratsuväen eversti. Hän ei tuntenut Mannerheimia ennen sotaa.
Linder oli monet sodat läpi käynyt rintamakenraali. Kyllä sillä pärjää!
No, ei nyt sentään Suomessa.
LInder oli syntynyt Suomessa ja adoptoitu Ruotsiin. Hän palveli Ruotsin ratsuväessä ja mm. Ruotsin yleisesikunnassa ja sotilasasiamiehenä Lontoossa ja Pariisissa.
Sotakokemusta ei ollut. Sitä tuli Suomessa -18 ja -40.
On hyvä muistaa - punaisesta Suomesta puhuessa - että punaisten kananhallitusta ei oltu tunnustettu kansainvälisesti. Neuvosto-Venäjä oli ainoa, joka käytännössä tunnusti punakaartien Suomen solmimalla valtiosopimuksen (vaikka tiesi Saksan tulevasta maihinnoususta Suomeen). Joten siinä mielessä mitään hyökkäystä "punakaartien Suomea" vastaan ei tapahtunut, vaan laillinen hallitus kukisti kapinan.
Useimmat valkoisen puolella taistelua johtavista upseereista ym. olivat lähtöisin punaisten hallitsemasta Etelä-Suomesta, josta oli lähdetty Saksaan saamaan sotilaskoulutusta vapaussotaa varten. Valitettavasti se vain kääntyi sisällissodaksi.
Siitä tuli sisällissota, koska punaiset meni venäläisten puolelle.
Mikäli tätä ei olisi tapahtunut, niin valkoiset olisi sotineet venäläisiä vastaan, eikä kukaan muistelisi sotaa pahana.
Tämä on hyvin yksinkertainen juttu, punaiset teki sodasta sisällissodan.
Ei yksikään valkoisten puolella taistellut ollut lähtenyt Saksaan punaisten hallitsemasta Etelä-Suomesta sillä punaiset hallitsivat alueita vasta tammikuun lopusta 1918.
Saksaan lähteneistä jääkäreistä olivat kotoisin v.1918 punaisten hallussa olleesta E-Suomesta. Esimerkiksi Mannerheimin sisar asui Helsingissä.
Historioitsija: Sisällissota oli Sdp:ltä "helvetinmoinen virhe"
Demareiden puoluesihteeri Mikael Jungner ja Sdp:n historiaa kirjoittava tutkija Mikko Majander sanovat, että sosialidemokraatit tekivät pahan virheen lähtiessään sisällissotaan 1918.
"Sota oli helvetinmoinen virhe, suurin, minkä työväenliike on Suomessa tehnyt. Siitä maksettiin kauhistuttava hinta – ja laskua kesti pitkään", arvioi Majander.
Sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungner sanoo, että "voi hyvin tunnustaa, että se oli virhe, ja samaan aikaan tuntea empatiaa ja sympatiaa sodassa kärsineitä kohtaan". Työväenliikkeen suuri onni oli, että se sai heti sodan jälkeen uuden mahdollisuuden.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Historioitsija Sisällissota oli Sdpltä helvetinmoinen virhe/1135262151753
Linderin hyökkäys pysähtyi Kyröskoskella koska punaisten kuularuiskut torjui ne. Ratsuin yrittivät ketkä hyvinkin kokenemattomat punaiset torjuivat. Punikit piti asemat mutta Tampereelta tuli käsky "vetäytykää Tampereelle".
Tampereella sotatoimia johti eversti Mikhail Svetsnikov. Tampereen punaisten korviin alkoi tulla tietoja Mannerheimin tulosta. Annettiin hätäkäsky satakunnan rintaman vetäytyä Tampereelle puolustukseen. Mikä oli punaisille sodan ratkaisevin virhe. MAHDOLLISUUS HYÖKÄTÄ MANNERHEIMIN SELUSTAAAN.
"Ratsuin yrittivät ketkä hyvinkin kokenemattomat punaiset torjuivat."
Ei ollut ratsuväkeä. Turha valehdella. Vähät rakuunat olivat aivan eri suunnalla.
Kyröskoskelta ilmoitti venäläinen rintamapäällikkö Sokolov 25.3. tappioiksi 300-400 miestä ja kuormastoa ynnä tykistöä jääneen viholliselle.
Linder valtasi 25.3. Ylöjärven ja seuraavana päivänä Siuron.
Tampere oli saarrettu myös lännestä.
"Tampereella sotatoimia johti eversti Mikhail Svetsnikov. "
Pötyä. Svetsnikov oli tässä vaiheessa Helsingissä. Tampereella oli ylipäällikkönä Salmela.
Valehteletko silkkaa typeryyttäsi vai ihan tarkoituksella?
"Mikä oli punaisille sodan ratkaisevin virhe. MAHDOLLISUUS HYÖKÄTÄ MANNERHEIMIN SELUSTAAAN."
Tällaista mahdollisuutta ei ollut. Punaiset lyötiin kaikkialla. He eivät olleet hyökkäyskykyisiä.
Mitään vetäytymiskäskyjä ei koskaan annettu. Joukot pakenivat aina sekasorron vallassa kohti Tamperetta.
Tossa vaiheessa punaiset oli vielä täysin sekaisin, kapinan alussa demareiden johtaman työväenjärjestyskaartit ja bolsevikkien johtamat punakaartit taistelivat omien esikuntiensa alaisuudessa, vasta myöhemmin sotimiseen tuli ammattimaisempi ote, mutta liikkeelle lähdettiin todella huonossa järjestyksessä.
mitään alkuvaihetta, vaan sotaa oli käyty lähes kaksi kuukautta ja se oli kääntynyt jo jälkipuoliskolle.
No oli ne siinä mielessä, että esim. satakunnassa ei ole edes ollut puna-kaartin joukkoja, puna-kaartilla oli joukko-osastot Turussa, Tampereella ja Helsingissä, Satakunta oli työväenyhdistysten järjestyskaartien kontolla.
Eli Satakunnassa turpaan ei ottanut puna-kaarti vaan työväenyhdistysten järjestyskaarti.
Niillä oli ihan eri esikunnatkin, molemmilla omansa.
Satakunnan joukot olivat punakaartin yleisesikunnan johdossa niin kuin muutkin.
Ylipäällikkönä oli helsinkiläinen maalari Kustaa Salminen.
Punakaartit ja järjestyskaartit yhdistettiin. Oli sama, millä nimellä niitä kutsuttiin.
Ne yhdistettiin Tampereen tappion jälkeen.
Punakaartit toimivat voimalla jo marraskuussa -17.
Kaartien edustajakokouksessa 16.-18.12. 17 ne saivat yhteiset säännöt. Käytännössä kyseessä oli punakaarti, vaikka paikallisesti saatettiin käyttää järjestyskaartin nimeä. Rintamajoukot olivat kaikki punakaartia sodan alusta alkaen..
Ei se kyllä noin ollut, nämä kiistat ja omavaltaisuudet puna-kaartien puolelta jatkuivat koko sodan ajan, esim. puna-kaartit ilmoitti jo sodan alussa, ettei ole työväenyhdistysten komennossa, vaan sodan jälkeen perustettavan vallankumousneuvoston komennossa, eli käytännössä ne ei olisi olleet sodan aikana kenenkään komennossa tai alaisuudessa.
Kyllä tämä jako oli yksi suurimpia syitä siihen, että kapina meni alusta lähtien päinhelvettiä.
Kaartit olivat omien johtajiensa päätöksellä sotilasjärjestö ( armeija), jota puolue, (sdp) ja ay-liike johtivat.
Tosin Helsingin punakaarti julistautui 6. tammikuuta puolueesta riippumattomaksi.
Intät omaa pötyäsi asiasta mitään tietämättä.
Punakaartilla oli koko ajan valtakunnallinen johto eli ylipäällikkö ( aluksi Ali Aaltonen) ja yleisesikunta. Miten niitä toteltiin, on toinen asia.
Puna-kaartit nimenomaan ilmoittivat, etteivät ole työväenyhdistysten esikunnnan alaisia, vaan sodan jälkeen perustettavan vallankumousneuvoston alaisia, eli ne ei olleet kenenkään alaisia omasta mielestään.
Esimerkiksi Punakaartin historian mukaan asia on juuri niin kuin olen kertonut.
Punakaartit olivat kansanvaltuuskunnan sotajoukko. Niillä oli omat johtoportaat ja komentajat. Lopuksi ylin päällikkö oli diktaattori Manner.
Tietenkään ne eivät olleet " työväenyhdistysten esikunnan" alaisia. Sellaista elintä ei edes ollut.
Niin oli miten oli, mutta milloin oli, koko hommahan tökki nimenomaan sentakia, kun bolsevikit ja niiden perustamat punakaartit lähtivät omille teilleen, eikä ottaneet käskyjä enää muuilta vastaan vaan ilmoittivat kylmästi, että he ovat vain vallankumousneuvoston suorassa alaisuudessa, joka perustetaan sodan jälkeen.
Venäläiset tuki tätä "vallankaappausta" mensevikeiltä, se että kun sitten tuli turpiin, niin organisaatiota ruvettiin nopeasti tiivistämään, mutta peli oli jo menetetty, se itseasiassa menetettiin jo siinä vaiheessa kun kapinaa ei saatu levitettyä koko Suomen alueelle, bolsevikit jäi vähemmistöön Turun kokouksessa eikä nielleet tappiotaan, tämä kahtia jako oli ongelmien todellinen syy ja ehkä myös syy siihen että kapina hävittiin.
Mikä itseasiassa oli helvetin hyvä juttu, bolsevikit olisi liittäneet meidät Venäjään jos olisivat saaneet vallan maassa.
Mikäli ne ei olisi näin tehneet, niin valta olisi palautunut takaisin mensevikeille, eli demareille ja tähän ne ei varmasti olisi suostuneet.
Eversti Svetsnikov pelästyi kun kuuli Mannerheimin olevan tulossa. Hän oli kyllä linnoittanut Kalevan kankaan (järjettömän iso jyrkänne josta ampuu jokapuolelle) josta hän kuvitteli hallitsevansa koko Tamperetta. Satakunnan rintamalle meni käsky vetäytyä Tampereelle.
Pötyä. Svetsnikov oli tässä vaiheessa Helsingissä. Tampereella oli ylipäällikkönä Salmela.
Linnoitteet oli rakennettu tsaarin hallituksen toimin.
Punaiset pakenivat Tampereelle lyötyinä ja sekasorrossa. Mitään käskyjä ei mennyt.
Valehteletko silkkaa typeryyttäsi vai ihan tarkoituksella?
Mannerheim saapui. Hän katseli ensin kiikarilla. Vehmaisista missä vieläkin sijaitsee hänen patsas. Mannerheim teki päätöksen. Hyökkäämme pohjoisesta kohti Tammelaa ja Lapinniemeä.
Mannerheim ei ikinä pannut pääpainoa punikkien vahvimmalle rintamalle joka oli Kalevan kankaalla. Hyökkäyksen tuli painottua punikkien toiseksi heikoimmalle rintamalle eli Tammelaan. Tammelan lyömisessä olisi myös lamaannuttava vaikutus punikkijoukkoihin. Eli "hävisimme Tammelassa. Häviämme kaikkialla"-mielialan luominen ja punikkien toimintakyvyn lamauttaminen.
Punikeilla oli hyvin vähän armeijan käyneitä. Venäläinen eversti Mikhail Svetsnikov oli ainoa upseerikoulun läpäissyt. Joku mainitsi Eino Salmelan joka oli tietysti vain kosiskelua. Hän oli näyttelijä. Eino Rahja oli myös ilmeisesti osallistunut maailmansotaan.
jonkin verran vanhan Suomen sotaväen käyneitä aliupseereita ja miehiä.
Venäläisiä upseereita oli joitakin kymmeniä. Svetsnikovin lisäksi mm. everstiluutnantti Bulatsel ja joukko alempia upseereita.
Heitä toimi myös tykki- ja konekiväärimiehistöinä sekä kouluttajina.
Venäläisiä oli noin 1 000, erityisen paljon Karjalan rintamalla. Tampereella oli useita satoja, jotka osaltaan antoivat lujuutta puolustukselle.
Hugo Salmela oli Tampereen ylipäällikkö, kymenlaaksolainen metallimies ja harrastajateatterin johtaja.
Eino Rahja oli pietarilainen ammattivallankumouksellinen.
-----Venäläisiä oli noin 1 000, erityisen paljon Karjalan rintamalla.----
Pötypuhetta sikäli, että Karjalan rintaman venäläiset seisoivat asemissa paikallaan Raudussa osallistumatta suomalaisten sotaan mitenkään. Raudun venäläisistä ei ollut Punakaartille mitään hyötyä.
----- Tampereella oli useita satoja, jotka osaltaan antoivat lujuutta puolustukselle----
Tampereella ei ollut satoja venäläisiä eivätkä nekään vähän osallistuneet taisteluihin.
Raudussa venäläiset lähtivät hyökkäämään ja heidät lyötiin perusteellisesti.
Tampereella sadat venäläiset hoitivat tykkejä ja konekiväärejä hyvinkin tehokkaasti. Sehän juuri johti heidän teloitukseensa valtauksen jälkeen. Heidät koottiin aseman makasiineihin ja ammuttiin.
Venäläiset katsottiin lainsuojattomiksi, koska Venäjän tuli rauhansopimuksen mukaan vettä joukkonsa pois Suomesta. Pääosa lähtikin 15.3. mennessä. Noin tuhat jäi eri tehtäviin punaisten riveihin.
Kalevan kangas on aivan kauhea. Yritin kerran ylös ja tuli tosi paha olo vaikkei ollut vuosi 1918 -eikä varsinkaan ammuttu. Siitä huolimatta oli ruotsalaiselle rykmentille Mannerheim antanut tehtävän nousta sinne ja valloittaa Kalevan kangas.
oli kahden komppanian vahvuinen. Se kuului eversti Wetzerin Hämeen Ryhmään. Se antoi tehtävät, ei Mannerheim.
Olet todella pätevä esittämään pötyä. Ainoakaan asia ei vielä ole ollut oikein.
Yritä taas.
Voi hyvin kuvitella tunteen ja paniikin eversti Svetsnikovin päässä. Kun hän tajuaa olevansa ainoa upseerikoulun käynyt kokokaartissa ja Mannerheim lähestymässä.
Vallankumouksessa tarvitaan uskoa ja nuorta voimaa. Juopompi venäläinen peruseversti, näyttelijä ja kukaviä punaisten johdossa.
kansanvaltuuskunta ylimpänä elimenä.
Maaliskuun 22. ilmoitettiin Haapalaisen ja Svetsnikoffin erosta ja tilalle nimitettiin punakaartin johtoon troikka Adolf Taimi, Eino Rahja ja ja Evert Eloranta.
Rahja oli ilmeisesti osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan lentäjänä. Rahja oli Pietarilainen. Leninin ja Kollontain ystävä tai ainakin suomalaishenkinen.
Rahja vetäytyi Tampereelta Lempäälään ja ampui jäähyväisterveiset.
työmies ja ammattivallankumouksellinen.
Oli ehkä ollut lentokonetehtaan työntekijä.
Lentäjiksi koulutettiin ylioppilaita tai nuoria upseereita.
Rahja oli kyssäselkäinen työläinen. Ei kelvannut lentäjäksi. Ehkä hän pääsi joskus lentokoneen kyytiin.
vaan lähti hakemaan apujoukkoja ja törmäsi niiden kanssa Lempäälässä Wilkaman joukkoihin, jotka olivat katkaisseet yhteyden Tampereelle.
Jokainen sotaveteraani on kehunut häntä eli Mannerheimia.
Jäähän avanto ja luoti päähän:
"Vehkalahti oli kokonaisuudessaan punaisten hallussa ja se merkitsi, että osa paikkakuntalaisista pyrki pois tältä alueelta mm. tri Väinö Krohn Suvirannasta hiihti yön pimeässä Haapasaareen saakka.
Kaikki valkoisten puolelle pyrkineet eivät onnistuneet yrityksissään. Hyvin huonosti kävi niille vehkalahtelaisille nuorille miehille, jotka yhdellä hevosajoneuvolla ja hiihtäen pyrkivät rannikkoarmeijaan Lavansaareen maaliskuun viimeisenä päivänä 1918.
Heitä oli kuusi, josta viisi menettivät henkensä Ristiniemen rannassa.
Ainoa eloonjäänyt, husulalainen Vilho Heikkilä, kertoi että heidät pidätettiin Haminan lahden jäällä ja tuotiin Haminaan.
Seuravana päivänä heidät kuljetettiin jäätä pitkin Kotkaan kuulusteltaviksi. Kun he olivat päässeet Ristiniemen kohdalle, heidät pysäytettiin.
Jäähän oli tehty avanto, jonka reunalla Väinö Ståhlberg ammuttiin ensimmäisenä.
Kun häntä ruvettiin panemaan avantoon, muut lähtivät pakoon juoksemalla Ristiniemen rantaan.
Punaiset ampuivat perään ja kaikki saivat osuman.
Heikkilä sai osuman käsivarteen ja pääsi ainoana rantaan.
Kylässä hän pääsi Silvon taloon, jossa isäntä kuljetti hänet hevosella Haminaan sairaalaan, jossa hänet hoidettiin naisten osastolla."
Onko mikään ihme kun punikkit terrorisoivat tällätavoin, että valkoiset vihasivat syystäkin niitä?