kummallisesti tuo pitää kynää kirjoittaessaan:

Suomalaiset kasvatusviisaat puhuivat äskettäin viisaita, kun he kertoivat suhtautuvansa kriittisesti kansainvälisiin koulutulosten vertailuun ja paremmuslistauksiin. Esim. Kiinassa on tapana valita noihin kansainvälisiin veratiluihin kouluja, joihin jo etukäteen valikoidaan pärjääviksi seulottua oppilasainesta ja sitten koulutukseen vielä satsataan rahaa. Maan yleisen koululaitosen taso on taas jotain ihan toista kuin nuo vertailuissa loistavia tuloksia Kiinalle tuottaneet koulut.

Muistan aikoinaan 60 vuotta sitten omana kansa- ja oppikoulun käymiseni aikakaudelta sanonnan, jonka mukaan koulu ei ole koulua vaan elämää varten. Meidän peruskoulumme on ollut hyvä järjestelmä, vaikka itse kävin aikoinaan tosiaankin kansa- ja oppikoulun yhdistelmän. Peruskoulu on tuottanut hyviä tuloksia myös elämässä pärjäämistä ajatellen. Toki siinäkin suhteessa on edelleen parantaminsen varaa. Olennaista olisi, että koululaiset omaksuisivat oman järjen käyttämisen taidon sekä riittävästi tietämystä sekä sen jatkuvaa kehittämistä. Elämässä olisi pärjättävä omilla jaloillaan ja ajateltava valveutuneesti. Elämä on ikuista opiskelemista.

Kynän kädessä pitelemisen asento voi tietysti vaihdellakin, kunhan kynän käytön tuloksena on selkeästi luettavaa kirjoitusta. Kun laajennetaan käden käytön alaa, niin sekä lankkumaalarin pensseliä että taidemaalarin sivellintäkin voi niitäkin pitää kädessä eri tavoin. Nykyään tosin on semmosta ruiskumaalaustakin. Tulos on olennaista niissäkin tekemisissä.

no onpa ihme tyyli, miten pystyy kirjoittaa.

Joillakin on iso kynnys aloituksen tekoon, mutt' ei näköän kaikilla.

lykkää peukkunsa kauas, mie piäs kahella sormella kiinni.