Hahhahhaaaaa! Vuosilustokalenteristit!

Ihmeteltiin tässä muiden metsänomistajien kanssa tämän vuoden puunkasvua.
Näyttääkin sille, että vuosilustokalenterien laatijat saavat kylmää kyytiä. Kylmä alkukesä on aikaansaanut ennätysmäisen puunkasvun aikaan.
Mites nyt evokkien suut mutristuu?
44204
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 44

Vanhimmat

Hymyyn tietysti - olen metsänomistaja minäkin.

Eikä se vuosilustokalenterikaan mihinkään ole kadonnut.

Äänestä

"Mites nyt evokkien suut mutristuu?"

No kieltämättä väkisinkin hymyyn kun näitä Perähikiän pölhökustaan kökköjä ja lapsellisia avauksia lukee. Hih hih.

Jotta saisimme lisää viihdykettä niin voisit selittää kaikille miten tuo keksitty havaintosi muka kyseenalaistaisi puiden vuosilustojen avulla laaditut ajoitukset?

Äänestä

Mitä ihmeellistä siinä on? Havupuut ja pohjoinen koivukin pitää enempi viileästä ja kosteustilanne on monesti se tekijä joka kasvattaa eniten.Ja mitä tekemistä asialla on evoluution kanssa?

Äänestä
  • Vuosilustoista on päätelty kesien olleen lämpimiä kun kasvu on ollut runsasta ja kylmiksi tulkitut jaksot ovat olleet vähäkasvuisempia. Mutta nythän voimme todeta, ettei kesän lämpö täsmää kasvun määrään.

    Äänestä

  • himo-metsuri kirjoitti:

    Vuosilustoista on päätelty kesien olleen lämpimiä kun kasvu on ollut runsasta ja kylmiksi tulkitut jaksot ovat olleet vähäkasvuisempia. Mutta nythän voimme todeta, ettei kesän lämpö täsmää kasvun määrään.

    Lähdetään vaikka tuosta, mutta millä tavalla tämä sitten vaikuttaa vuosilustokalenteriin?

    Edelleen tulee vain yksi vuosilusto per vuosi. Ja samalla alueella kasvaneiden puiden vuosilustot täsmäävät tuolta osin (paljon kasvua tai vähän kasvua, ja toisinaan tuolta väliltä) keskenään.

    Äänestä

  • himo-metsuri kirjoitti:

    Vuosilustoista on päätelty kesien olleen lämpimiä kun kasvu on ollut runsasta ja kylmiksi tulkitut jaksot ovat olleet vähäkasvuisempia. Mutta nythän voimme todeta, ettei kesän lämpö täsmää kasvun määrään.

    Kerrotko homo-metsuri meille meille miten kuvittelet normaalia viileämmän alkukesän vaikuttaneen vuosilustoajotukseen?

    Etkös tollo tiedä, että sademäärillä on merkittävämpi vaikutus puun vuosirenkaan kasvuun kuin lämpötilalla? Ellet sitten tollo asua jänkhällä lähellä puurajaa. Vuosirengas kasvaa eniten alkukesästä ja kasvu hidastuu loppukesää kohden. Et tainnut tollo tietää sitäkään, että usein puu reagoi vasta vuoden pari viiveellä huonoihin kasvuolosuhteisiin.

    "Vuosilustoista on päätelty kesien olleen lämpimiä kun kasvu on ollut runsasta ja kylmiksi tulkitut jaksot ovat olleet vähäkasvuisempia. "

    Dendrokronologiaa tekevät tutkijat kyllä tietävät tekijät, jotka vaikuttavat puun vuosirengaisiin Perähikiän homo-metsureita paremmin.

    Äänestä

  • Puolimutkateisti kirjoitti:

    Kerrotko homo-metsuri meille meille miten kuvittelet normaalia viileämmän alkukesän vaikuttaneen vuosilustoajotukseen?

    Etkös tollo tiedä, että sademäärillä on merkittävämpi vaikutus puun vuosirenkaan kasvuun kuin lämpötilalla? Ellet sitten tollo asua jänkhällä lähellä puurajaa. Vuosirengas kasvaa eniten alkukesästä ja kasvu hidastuu loppukesää kohden. Et tainnut tollo tietää sitäkään, että usein puu reagoi vasta vuoden pari viiveellä huonoihin kasvuolosuhteisiin.

    "Vuosilustoista on päätelty kesien olleen lämpimiä kun kasvu on ollut runsasta ja kylmiksi tulkitut jaksot ovat olleet vähäkasvuisempia. "

    Dendrokronologiaa tekevät tutkijat kyllä tietävät tekijät, jotka vaikuttavat puun vuosirengaisiin Perähikiän homo-metsureita paremmin.

    Kukahan täällä on alkanut puhua ajoituksesta?
    Vuosilustojen erojen on väitetty syntyneen eri vuosien lämpötilaerojen vuoksi.
    Mutta näinhän aSIA ei suinkaan ole.
    Sekä lämmin että kylmä kesä saattavat yhtähyvin aikaansaada huonoa kasvua jos sademäärät eivät ole otolliset.
    Ajoitus on vain yksi vähäpätöinen osa vuosilustopäättelyjä.

    Äänestä

  • älä mäkätä kirjoitti:

    Kukahan täällä on alkanut puhua ajoituksesta?
    Vuosilustojen erojen on väitetty syntyneen eri vuosien lämpötilaerojen vuoksi.
    Mutta näinhän aSIA ei suinkaan ole.
    Sekä lämmin että kylmä kesä saattavat yhtähyvin aikaansaada huonoa kasvua jos sademäärät eivät ole otolliset.
    Ajoitus on vain yksi vähäpätöinen osa vuosilustopäättelyjä.

    "Kukahan täällä on alkanut puhua ajoituksesta?"

    Neiti Tollo itse avauksessas: "Näyttääkin sille, että vuosilustokalenterien laatijat saavat kylmää kyytiä. "

    Kreationistien muisti on huono mutta selektiiviinen.

    Äänestä

  • Puolimutkateisti kirjoitti:

    "Kukahan täällä on alkanut puhua ajoituksesta?"

    Neiti Tollo itse avauksessas: "Näyttääkin sille, että vuosilustokalenterien laatijat saavat kylmää kyytiä. "

    Kreationistien muisti on huono mutta selektiiviinen.

    Eihän siinä puhuta ajoituksesta yhtikäs mitään, tollo.

    Äänestä

  • ei voi ymmärtää noin kirjoitti:

    Eihän siinä puhuta ajoituksesta yhtikäs mitään, tollo.

    Duoda, mihinkäs sitä kalenteria käytetään ellei ajoitukseen?

    Tai no, ennevvanhaan kalenterista katsottiin kaikenlaista muutakin, mutta kyllä se kalenterin oleellinen tehtävä on nimenomaan aikaan liittyvä.

    Tiedä sitten mihin kalentereita käytetään siellä perähikiällä, ehkä vessassa takapuolen pyyhkimiseen?

    Äänestä

  • ei voi ymmärtää noin kirjoitti:

    Eihän siinä puhuta ajoituksesta yhtikäs mitään, tollo.

    "Eihän siinä puhuta ajoituksesta yhtikäs mitään, tollo."

    Hih hih

    No jospas Neiti Umpitollo sitten selittäis meille mihin vuosilustokalenteria siellä Perähikiällä oikein käytetään?

    Äänestä

  • UPDATE_9786595 kirjoitti:

    Lähdetään vaikka tuosta, mutta millä tavalla tämä sitten vaikuttaa vuosilustokalenteriin?

    Edelleen tulee vain yksi vuosilusto per vuosi. Ja samalla alueella kasvaneiden puiden vuosilustot täsmäävät tuolta osin (paljon kasvua tai vähän kasvua, ja toisinaan tuolta väliltä) keskenään.

    Pitäisi kai varmuuden vuoksi kertoa sekin, ettei luston vuosilukua määritellä vertaamalla sen paksuutta kesän keskilämpötilaan, vaan laskemalla lustot kuoresta (nykyaika) ytimeen (puun kasvun alku) asti.

    Lustojen (suhteelliset) paksuuserot vuosien välillä auttavat sovittamaan saman alueen eri puut yhdeksi kalenteriksi. Sitä parempi, mitä enemmän niitä on.

    Äänestä

Missäs päin maailmaa kaikki metsänomistajat on kreationisteja?

Mukavaa, että luet lehtiä sen verran että tuokin on selvinnyt että puu on kasvanut pirusti.

Äänestä

Hahahahahahahahahaaaaa! Multinikin pösilö luulee, että vuosiluston pitää olla joka vuosi yhtä paksu, että niistä voitaisi mitata puun ikä! Vitsi mikä tollo!

Äänestä
  • Huomaan ettet ymmärrä asiasta yhtään mitään.
    Ei ihme ettei kanssanne synny keskustelua.

    Äänestä

  • luulitko tosiaan kirjoitti:

    Huomaan ettet ymmärrä asiasta yhtään mitään.
    Ei ihme ettei kanssanne synny keskustelua.

    No selitäs nyt, miten vuosilustokalenteri menee sekaisin, jos välissä on paksu vuosilusto? Odotan innolla tieteellistä selitystä ja mielellään vielä semmoista joka todistaa vedenpaisumuksen.

    Äänestä

  • Hah hah.. kirjoitti:

    No selitäs nyt, miten vuosilustokalenteri menee sekaisin, jos välissä on paksu vuosilusto? Odotan innolla tieteellistä selitystä ja mielellään vielä semmoista joka todistaa vedenpaisumuksen.

    Vuosilustojen erot on väitetty ilmoittavan lämpötilaa kasvuaikana.
    Mutta jos seurataan lämpötilan ja kasvun korreloitumista niin sepä ei täsmääkään.
    Kuiva kuuma kesä on huonon kasvun aikaa paitsi niillä alueilla jotka normaalikesinä kärsivät liiasta .kosteudesta.
    Jo varsin suppealla seuranta-alueella voidaan nähdä, että vuosilustoista tulkinta ei voi olla pätevää.
    Eri alueen samaan aikaan kasvaneista puista saadaan ihan eri tulos kuin toisesta.
    Irvokasta on ollut sekin, kun varsin pienestä puunkappaleesta on oletettu voitavan päätelllä sen todennäköinen kasvamisaikakausi. Oletus on ja pysyy oletuksena.
    Naurattaa ..rusti kun joku tekeytyy asiantuntijaksi naama peruslukemilla. Mokomakin poppamies!
    Mistä evokeille on tullu moinen pätemistarve?

    Äänestä

  • hekoheko... kirjoitti:

    Vuosilustojen erot on väitetty ilmoittavan lämpötilaa kasvuaikana.
    Mutta jos seurataan lämpötilan ja kasvun korreloitumista niin sepä ei täsmääkään.
    Kuiva kuuma kesä on huonon kasvun aikaa paitsi niillä alueilla jotka normaalikesinä kärsivät liiasta .kosteudesta.
    Jo varsin suppealla seuranta-alueella voidaan nähdä, että vuosilustoista tulkinta ei voi olla pätevää.
    Eri alueen samaan aikaan kasvaneista puista saadaan ihan eri tulos kuin toisesta.
    Irvokasta on ollut sekin, kun varsin pienestä puunkappaleesta on oletettu voitavan päätelllä sen todennäköinen kasvamisaikakausi. Oletus on ja pysyy oletuksena.
    Naurattaa ..rusti kun joku tekeytyy asiantuntijaksi naama peruslukemilla. Mokomakin poppamies!
    Mistä evokeille on tullu moinen pätemistarve?

    Lämpötiloja päätellään vuosiluston rakenteesta ja nykyään ennen kaikkea siihen varastoituneiden ilman 13C ja 12C -hiili-isotooppien suhteesta, eikä kasvun määrästä.

    Äänestä

  • Hah hah.. kirjoitti:

    Lämpötiloja päätellään vuosiluston rakenteesta ja nykyään ennen kaikkea siihen varastoituneiden ilman 13C ja 12C -hiili-isotooppien suhteesta, eikä kasvun määrästä.

    Ei Perähikiä tiedä, mikä on isotooppi. Ison tuopin tietäisi, jos kävisi ihmisten ilmoilla.

    Äänestä

  • Hah hah.. kirjoitti:

    Lämpötiloja päätellään vuosiluston rakenteesta ja nykyään ennen kaikkea siihen varastoituneiden ilman 13C ja 12C -hiili-isotooppien suhteesta, eikä kasvun määrästä.

    Mikä on paksu vuosilusto?
    Sekö, joka on ohut toisessa reunassa puuta?
    Etkö tiedä, ettei puun vuosilusto ole koko kierroksen ajan yhtä paksu?
    Eikä aina samalla puolen puutakaan ole paksuin kohta. Lapin puu kiertyy elinaikanaan montakin kierrosta puun ympäri. Et voi kovinkaan helposti päätellä milloin mikin kohta sojotti kohti etelää.
    Mutta mitä tämä käytännössä merkitsee, ei aukene noin pienipäiselle, eihän?

    Äänestä

  • hekoheko... kirjoitti:

    Mikä on paksu vuosilusto?
    Sekö, joka on ohut toisessa reunassa puuta?
    Etkö tiedä, ettei puun vuosilusto ole koko kierroksen ajan yhtä paksu?
    Eikä aina samalla puolen puutakaan ole paksuin kohta. Lapin puu kiertyy elinaikanaan montakin kierrosta puun ympäri. Et voi kovinkaan helposti päätellä milloin mikin kohta sojotti kohti etelää.
    Mutta mitä tämä käytännössä merkitsee, ei aukene noin pienipäiselle, eihän?

    Voi pyhä yksinkertaisuus...

    Äänestä

  • Hah hah.. kirjoitti:

    Voi pyhä yksinkertaisuus...

    Niinpä, jostain kumman syystä nämä havukka-ahomaiset perähikiän ajatusten moldovat kuvittelevat alan ammattilaisten olevan järjestään ammattitaidottomia tolloja. Ehkä se on sitä siellä Perähikiällä, mutta tiedemaailmassa peli on raakaa ja ammattitaidottomuus tulee hyvin nopsaan havaittua ja pelattua pois.

    Kyllä tuo dendrokronologia alkaa olla aika koeteltua metodologiaa.

    Tuolta voit kysellä lisää: http://wanda.uef.fi/penttizetterberg/

    Äänestä

  • UPDATE_9786595 kirjoitti:

    Niinpä, jostain kumman syystä nämä havukka-ahomaiset perähikiän ajatusten moldovat kuvittelevat alan ammattilaisten olevan järjestään ammattitaidottomia tolloja. Ehkä se on sitä siellä Perähikiällä, mutta tiedemaailmassa peli on raakaa ja ammattitaidottomuus tulee hyvin nopsaan havaittua ja pelattua pois.

    Kyllä tuo dendrokronologia alkaa olla aika koeteltua metodologiaa.

    Tuolta voit kysellä lisää: http://wanda.uef.fi/penttizetterberg/

    Jostain kumman syystä nämä vuosilustokalenteriin viittaajat tietävät ettei käyttöesineiden vuosilustojen vertaaminen ole ni9in itsestäänselvä keino iän määrittelyyn.
    Käyttöesine sisältää varsin harvoin koko puun ympärysmitan joten sen sijoittaminen v-kalenteriin ei ole yksiselitteinen asia.
    En voi hyväksyä että ammattilaisiin uskotaan sillä eihän uskominen vastaa havaintoa.
    Evokkiasiantuntijathan eivät ole edes paimentolaisten ammattitasoa.

    Äänestä

  • piiri pieni pyärii kirjoitti:

    Jostain kumman syystä nämä vuosilustokalenteriin viittaajat tietävät ettei käyttöesineiden vuosilustojen vertaaminen ole ni9in itsestäänselvä keino iän määrittelyyn.
    Käyttöesine sisältää varsin harvoin koko puun ympärysmitan joten sen sijoittaminen v-kalenteriin ei ole yksiselitteinen asia.
    En voi hyväksyä että ammattilaisiin uskotaan sillä eihän uskominen vastaa havaintoa.
    Evokkiasiantuntijathan eivät ole edes paimentolaisten ammattitasoa.

    "En voi hyväksyä että ammattilaisiin uskotaan sillä eihän uskominen vastaa havaintoa."

    On aivan sama mitä sinä jeesuspörinöissäs kuvittelet ja uskot. Me luotamme dendrokronologian antamiin tuloksiin, koska ko. menetelmä on kehitetty tieteellisellä menetelmällä se on tiedeyhteisö arvioinnut, testannut ja hyväksynyt. Ko. menetelmä kuten muutkin tieteen mallit ovat falsifioitavissa. Tiedemiehet ovat kehittäneet menetelmän objektiivisiin havaintoihin ja mittauksiin perustuen. Meidän palstalaisten ei tarvitse niitä havaintoja tehdä.

    Siitä vaan tieteellisesti falsioimaan dendrokronologia. Se ei falsioidu kaltaisesi Perähikiäläisen jeesuspörisijän tietämättömyydestä ja typeryystä kumpuavilla subjektiivisilla harhaluuloilla.

    Äänestä

  • piiri pieni pyärii kirjoitti:

    Jostain kumman syystä nämä vuosilustokalenteriin viittaajat tietävät ettei käyttöesineiden vuosilustojen vertaaminen ole ni9in itsestäänselvä keino iän määrittelyyn.
    Käyttöesine sisältää varsin harvoin koko puun ympärysmitan joten sen sijoittaminen v-kalenteriin ei ole yksiselitteinen asia.
    En voi hyväksyä että ammattilaisiin uskotaan sillä eihän uskominen vastaa havaintoa.
    Evokkiasiantuntijathan eivät ole edes paimentolaisten ammattitasoa.

    >En voi hyväksyä että ammattilaisiin uskotaan sillä eihän uskominen vastaa havaintoa.

    Voi hellanlettas sentään, ihanko totta. :D

    >Evokkiasiantuntijathan eivät ole edes paimentolaisten ammattitasoa.

    Paimentolaiset uskovat nykyään enimmäkseen Koraaniin, joten viihtyisit heidän keskusteluissaan varmaan oikein hyvästi. Go go go!

    Äänestä

  • piiri pieni pyärii kirjoitti:

    Jostain kumman syystä nämä vuosilustokalenteriin viittaajat tietävät ettei käyttöesineiden vuosilustojen vertaaminen ole ni9in itsestäänselvä keino iän määrittelyyn.
    Käyttöesine sisältää varsin harvoin koko puun ympärysmitan joten sen sijoittaminen v-kalenteriin ei ole yksiselitteinen asia.
    En voi hyväksyä että ammattilaisiin uskotaan sillä eihän uskominen vastaa havaintoa.
    Evokkiasiantuntijathan eivät ole edes paimentolaisten ammattitasoa.

    Toteamalla ammattilaisten hyvin tietämän perusasian kuvittelet osoittaneesi itsesi heitä viisaammaksi:

    "Käyttöesine sisältää varsin harvoin koko puun ympärysmitan joten sen sijoittaminen v-kalenteriin ei ole yksiselitteinen asia."
    "En voi hyväksyä että ammattilaisiin uskotaan sillä eihän uskominen vastaa havaintoa."

    Ammattilaiset perustavat kannanottonsa havaintoihin tavalla, jonka kuka tahansa voi halutessaan varmistaa, vaikkapa havaintoihin saakka,

    Äänestä

  • tieteenharrastaja kirjoitti:

    Toteamalla ammattilaisten hyvin tietämän perusasian kuvittelet osoittaneesi itsesi heitä viisaammaksi:

    "Käyttöesine sisältää varsin harvoin koko puun ympärysmitan joten sen sijoittaminen v-kalenteriin ei ole yksiselitteinen asia."
    "En voi hyväksyä että ammattilaisiin uskotaan sillä eihän uskominen vastaa havaintoa."

    Ammattilaiset perustavat kannanottonsa havaintoihin tavalla, jonka kuka tahansa voi halutessaan varmistaa, vaikkapa havaintoihin saakka,

    Jos teet lautoja samasta rungosta huomaat, että eri puolilla puuta sahatuissa laudoissa on ikäänkuin eri vuosilustokalenteri.
    Vuosilustojen paksuuserot eivät ole yhteneväiset eri puolilla puuta.

    Äänestä

  • metsurinakin ollut kirjoitti:

    Jos teet lautoja samasta rungosta huomaat, että eri puolilla puuta sahatuissa laudoissa on ikäänkuin eri vuosilustokalenteri.
    Vuosilustojen paksuuserot eivät ole yhteneväiset eri puolilla puuta.

    Oletko laskenut myös, miten vuosirenkaan keskipaksuudet vaihtelevat vuosittain?

    Äänestä

  • Älähän nyt. Jos kreationistit hankkisivat tietoa asioista, game palstalla olisi over eikä se taas olisi ollenkaan kivvaa.

    Äänestä

  • old_profile_11056 kirjoitti:

    Älähän nyt. Jos kreationistit hankkisivat tietoa asioista, game palstalla olisi over eikä se taas olisi ollenkaan kivvaa.

    Mette on niin tyhmä ettei hän selittämälläkään opi asioita.
    Hän tuo tähän ketjuun linkin jossa nimenomaan on asioita joita tämän vuodenkin puunkasvu kumoaa kun verrataan muutaman viimeaikaisen kesän tuottamiin puunkasvuihin.
    Vuosilusto ei kerro lämpötilasta muuta kuin että on ollut kesä.
    Eikä jonkun esineen vuosilustoista voi päätellä sen ikää kun ei siitä voi tietää edes mistä päin maailmaa se on kasvunsa kasvanut.
    Eli vaikka suurista puista voitaisiinkin rakentaa luotettava lustokalenteri se ei pä'de pieniin puunäytteisiin luotettavasti. Ja juuri näihin perin pieniin puuesineiden kappaleisiinhan tuota kalenteria varsin usein tarjoillaankin.
    Evokeilla (ja tutkijoiksi päätyneillä, jotka eivät oikeisiin töihin pääsiskään)on tunnetusti sairaalloisesti kehittynyt pätemiskompleksi.

    Äänestä

  • voi raasuja kirjoitti:

    Mette on niin tyhmä ettei hän selittämälläkään opi asioita.
    Hän tuo tähän ketjuun linkin jossa nimenomaan on asioita joita tämän vuodenkin puunkasvu kumoaa kun verrataan muutaman viimeaikaisen kesän tuottamiin puunkasvuihin.
    Vuosilusto ei kerro lämpötilasta muuta kuin että on ollut kesä.
    Eikä jonkun esineen vuosilustoista voi päätellä sen ikää kun ei siitä voi tietää edes mistä päin maailmaa se on kasvunsa kasvanut.
    Eli vaikka suurista puista voitaisiinkin rakentaa luotettava lustokalenteri se ei pä'de pieniin puunäytteisiin luotettavasti. Ja juuri näihin perin pieniin puuesineiden kappaleisiinhan tuota kalenteria varsin usein tarjoillaankin.
    Evokeilla (ja tutkijoiksi päätyneillä, jotka eivät oikeisiin töihin pääsiskään)on tunnetusti sairaalloisesti kehittynyt pätemiskompleksi.

    Voi jyrtsi hyvä, ällin suhteen mette ja sinä olette yhtä lähelllä toisianne kuin delfiini ja satiainen.

    Ei toki saddarikaan ihan toope ole. Jos sen pudottaa kreationistin napakarvoihin, se osaa erehtymättä suunnistaa kotiseudulleen jalkoväliin.

    Äänestä

  • voi raasuja kirjoitti:

    Mette on niin tyhmä ettei hän selittämälläkään opi asioita.
    Hän tuo tähän ketjuun linkin jossa nimenomaan on asioita joita tämän vuodenkin puunkasvu kumoaa kun verrataan muutaman viimeaikaisen kesän tuottamiin puunkasvuihin.
    Vuosilusto ei kerro lämpötilasta muuta kuin että on ollut kesä.
    Eikä jonkun esineen vuosilustoista voi päätellä sen ikää kun ei siitä voi tietää edes mistä päin maailmaa se on kasvunsa kasvanut.
    Eli vaikka suurista puista voitaisiinkin rakentaa luotettava lustokalenteri se ei pä'de pieniin puunäytteisiin luotettavasti. Ja juuri näihin perin pieniin puuesineiden kappaleisiinhan tuota kalenteria varsin usein tarjoillaankin.
    Evokeilla (ja tutkijoiksi päätyneillä, jotka eivät oikeisiin töihin pääsiskään)on tunnetusti sairaalloisesti kehittynyt pätemiskompleksi.

    Voi mytomaani parka kun oot tollo. Niin tollo että et edes itse kykene tajuamaan kuinka tollo.

    Äänestä

  • voi raasuja kirjoitti:

    Mette on niin tyhmä ettei hän selittämälläkään opi asioita.
    Hän tuo tähän ketjuun linkin jossa nimenomaan on asioita joita tämän vuodenkin puunkasvu kumoaa kun verrataan muutaman viimeaikaisen kesän tuottamiin puunkasvuihin.
    Vuosilusto ei kerro lämpötilasta muuta kuin että on ollut kesä.
    Eikä jonkun esineen vuosilustoista voi päätellä sen ikää kun ei siitä voi tietää edes mistä päin maailmaa se on kasvunsa kasvanut.
    Eli vaikka suurista puista voitaisiinkin rakentaa luotettava lustokalenteri se ei pä'de pieniin puunäytteisiin luotettavasti. Ja juuri näihin perin pieniin puuesineiden kappaleisiinhan tuota kalenteria varsin usein tarjoillaankin.
    Evokeilla (ja tutkijoiksi päätyneillä, jotka eivät oikeisiin töihin pääsiskään)on tunnetusti sairaalloisesti kehittynyt pätemiskompleksi.

    "Eli vaikka suurista puista voitaisiinkin rakentaa luotettava lustokalenteri se ei pä'de pieniin puunäytteisiin luotettavasti. Ja juuri näihin perin pieniin puuesineiden kappaleisiinhan tuota kalenteria varsin usein tarjoillaankin."

    No ei. Vuosilustokalenterit tehdään saman seudun puunäytteistä.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    "Eli vaikka suurista puista voitaisiinkin rakentaa luotettava lustokalenteri se ei pä'de pieniin puunäytteisiin luotettavasti. Ja juuri näihin perin pieniin puuesineiden kappaleisiinhan tuota kalenteria varsin usein tarjoillaankin."

    No ei. Vuosilustokalenterit tehdään saman seudun puunäytteistä.

    Puuesineet eivät ole varmuudella kotoisin löytöpaikkakunnan puista.
    Et voi tietää mistä hiccoryvarstisen kirveeni varsi on tuotu.
    Etkä sitä, mistä sotatantereelta löytyneen keihään varsi on tehty.
    Miksi te perustelette tulkintanne aina epävarmoihin oletuksiinne?

    Äänestä

  • pötyvä pukkaatte kirjoitti:

    Puuesineet eivät ole varmuudella kotoisin löytöpaikkakunnan puista.
    Et voi tietää mistä hiccoryvarstisen kirveeni varsi on tuotu.
    Etkä sitä, mistä sotatantereelta löytyneen keihään varsi on tehty.
    Miksi te perustelette tulkintanne aina epävarmoihin oletuksiinne?

    "Puuesineet eivät ole varmuudella kotoisin löytöpaikkakunnan puista.
    Et voi tietää mistä hiccoryvarstisen kirveeni varsi on tuotu.
    Etkä sitä, mistä sotatantereelta löytyneen keihään varsi on tehty."

    Mitä sitten? Eihän vuosilustokalentereita tehdä käyttöesineistä.

    "Miksi te perustelette tulkintanne aina epävarmoihin oletuksiinne?"

    Sinulla itselläsi on nyt täysin väärä käsitys siitä, kuinka vuosilustokalentereita tehdään ja mihin niitä käytetään.

    Äänestä

  • old_profile_11056 kirjoitti:

    Voi jyrtsi hyvä, ällin suhteen mette ja sinä olette yhtä lähelllä toisianne kuin delfiini ja satiainen.

    Ei toki saddarikaan ihan toope ole. Jos sen pudottaa kreationistin napakarvoihin, se osaa erehtymättä suunnistaa kotiseudulleen jalkoväliin.

    Sinähän tiedät tuonkin ihan omana kokemisenasi!
    Mikäs minä olisin vastaan väittämään, kun ei ole kokemusta asiasta.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    "Puuesineet eivät ole varmuudella kotoisin löytöpaikkakunnan puista.
    Et voi tietää mistä hiccoryvarstisen kirveeni varsi on tuotu.
    Etkä sitä, mistä sotatantereelta löytyneen keihään varsi on tehty."

    Mitä sitten? Eihän vuosilustokalentereita tehdä käyttöesineistä.

    "Miksi te perustelette tulkintanne aina epävarmoihin oletuksiinne?"

    Sinulla itselläsi on nyt täysin väärä käsitys siitä, kuinka vuosilustokalentereita tehdään ja mihin niitä käytetään.

    Löydettyjä puuesineitä ajoitetaan
    vuosilustokalenteriin vertaamalla.

    Siihenhän viestillä viitataan.

    Eikö se tullut sinulle mieleen????

    Äänestä

  • eikan pumppu kirjoitti:

    Löydettyjä puuesineitä ajoitetaan
    vuosilustokalenteriin vertaamalla.

    Siihenhän viestillä viitataan.

    Eikö se tullut sinulle mieleen????

    "Löydettyjä puuesineitä ajoitetaan
    vuosilustokalenteriin vertaamalla."

    Missä tuollaista tehdään?

    "Siihenhän viestillä viitataan.

    Eikö se tullut sinulle mieleen????"

    Toki tuli, mutta hylkäsin ajatuksen sitä hetken mietittyäni. Katsos kun puuesineiden näkyvät vuosilustot ovat niin pieni otos vuosilustoksalenterista, että ne ovat käyttökelvottomia ajoituksen suorittamiseksi. Tarvittaisiin sattumalta jokin merkkirengas näkyville, jotta ajoitus edes periaatteessa olisi mahdollista tehdä. Ei käytännössä onnistu. Jonkin rakennuksen hirsistä tuo voisi periaatteessa olla mahdollista, mutta suuria hirsiä ei yleensä tuhansien vuosien kuluttua ole enää jäljellä.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    "Löydettyjä puuesineitä ajoitetaan
    vuosilustokalenteriin vertaamalla."

    Missä tuollaista tehdään?

    "Siihenhän viestillä viitataan.

    Eikö se tullut sinulle mieleen????"

    Toki tuli, mutta hylkäsin ajatuksen sitä hetken mietittyäni. Katsos kun puuesineiden näkyvät vuosilustot ovat niin pieni otos vuosilustoksalenterista, että ne ovat käyttökelvottomia ajoituksen suorittamiseksi. Tarvittaisiin sattumalta jokin merkkirengas näkyville, jotta ajoitus edes periaatteessa olisi mahdollista tehdä. Ei käytännössä onnistu. Jonkin rakennuksen hirsistä tuo voisi periaatteessa olla mahdollista, mutta suuria hirsiä ei yleensä tuhansien vuosien kuluttua ole enää jäljellä.

    Ei ainakaan täällä Suomessa, ehkä jossain kreationistien ihmemaassa esim; Iranissa.

    Terv. Arkeologia-opiskelijan kaveri.

    Äänestä

Oletteko te kreationistit testanneet vuosirengasajoituksen hypoteeseja Raamattuun nähden? Mitä Raamattu sanoo menetelmän toimivuudesta ja sen yleisestä teoreettisesta pohjasta?
Olisko jossain vaiheessa tulossa tositieteellinen, raamattuperustainen uusi vuosirengasajoitusmenetelmä? Sitten saataisiin oikeita tuloksia kun atterien naturalistinen tiede on tässäkin asiassa väärässä.

Äänestä
  • *Oletteko te kreationistit testanneet vuosirengasajoituksen hypoteeseja Raamattuun nähden? Mitä Raamattu sanoo menetelmän toimivuudesta ja sen yleisestä teoreettisesta pohjasta?*

    Hyvä pointti. Meinasin itsekin kysellä että mitähän mahtaa Raamattu kertoa vuosilustoista. Ei mitään.

    Toinen silmiinpistävä asia on tämä ketjun aloittaneen multinikin toistelema väite:

    *Vuosilustojen erot on väitetty ilmoittavan lämpötilaa kasvuaikana.*

    Jos teet tuollaisen väitteen, ole hyvä ja kerro että kuka on väittänyt noin ja missä. Muuten homma on pelkkää olkiukon mäiskimistä.

    Vuosilustoja havainnoimalla huomataan että vuosilustojen paksuudessa on eroja. Joku tai jotkin tekijät siis aiheuttavat tämän vaihtelun. Koska vastaus tähän ilmiöön ei löydy Raamatusta (eikä mihinkään muuhunkaan), asia selviää tutkimalla. Paksu vuosilusto syntyy puihin silloin, kun kasvuolosuhteet ovat hyvät: kasvukausi on pitkä, lämpötila ja sademäärä sopivat. Erittäin kuuma, kuiva ja lyhyt kesä ei synnytä paksua vaan ohuen vuosiluston. Ratkaisevassa osassa ovat nimenomaan kasvukauden pituus ja sademäärä, ei niinkään erityisen korkea lämpötila.

    Äänestä

Sun kannattaa käydä vaikka saamelaismuseossa katsomassa Lapista yli 700 vuotta vanhasta puusta kairattua vuosilustokalenteria - siitä voit ihan itse laskea vuosirenkaat ja verrata niitä kirjoitettuun historiaan. Sielläkin näet että kyyti on ollut kylmää vaikkapa pikkujääkauden aikana. Tietysti kiellät että tuo sama ajoitus vois jatkua kirjoitettua historiaa edeltävään aikaan. (Ja samalla logiikallasi ilmeisesti oletat että nurkan taakse heitetty pallo tipahtaa kohtisuoraan maahan heti kun et sitä näe).

Äänestä

Riippuu olosuhteista ja puulajista kumpi (sademäärä vai lämpötila) aiheuttaa puun paksuuskasvun vaihtelun.

Vaikuttaahan siihen ravinteetkin (lannoitus) ja tuhohyönteiset, muiden muassa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


uteljas kirjoitti:

Ihmeteltiin tässä muiden metsänomistajien kanssa tämän vuoden puunkasvua.
Näyttääkin sille, että vuosilustokalenterien laatijat saavat kylmää kyytiä. Kylmä alkukesä on aikaansaanut ennätysmäisen puunkasvun aikaan.
Mites nyt evokkien suut mutristuu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu