Autiotalon marjapensaat ovat villiintyneet, ja kysyisinkin nyt, onko esimerkiksi mustaherukkapensaiden villiintyneet pitkiksi sykeröityneet oksat mahdollista nyt leikata lyhyemmiksi, vai kärsiikö pensas jotenkin?
Marjoja oli niissä aivan kiitettävästi, mutta oksat tosiaan kimpassa yhdessä mylläkässä.
Puutarha ollut villinä useamman vuoden, mutta sai nyt uudet häärääjät, ja halua olisi säilyttää perinnepuutarhaa, jossa paljon marjapensaita ym.
Punaherukkapensaat ja karviaispensaat puskina ovat jokseenkin hyvässä kasassa, mutta nämä mustaherukat kuin viidakkoliaania möykyissä.
Ja jos ei voi leikata, niin voisiko sitten jotenkin laittaa tukikepeillä niinkuin esim. viinirypäleet ?
Marjoja oli niissä aivan kiitettävästi, mutta oksat tosiaan kimpassa yhdessä mylläkässä.
Puutarha ollut villinä useamman vuoden, mutta sai nyt uudet häärääjät, ja halua olisi säilyttää perinnepuutarhaa, jossa paljon marjapensaita ym.
Punaherukkapensaat ja karviaispensaat puskina ovat jokseenkin hyvässä kasassa, mutta nämä mustaherukat kuin viidakkoliaania möykyissä.
Ja jos ei voi leikata, niin voisiko sitten jotenkin laittaa tukikepeillä niinkuin esim. viinirypäleet ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Leikkaa marjojen poimisen jälkeen pensaita niin, että jätät niihin 10-12 versoa tai tänä kesänä kasvanutta uutta oksaa.Mustaherukka tekee satoa edellisen vuoden uuteen kasvuun. Tukemiseen voisit iskeä seipään lähelle keskiötä ja laittaa vaikka hulavanteen oksien alle roikkumaan seipäästä.Tai neljään kulmaan tapit ja rimat päälle. Punaherukka tekee marjat pari vuotta vanhoihin versoihin, joten sen leikkaamisessa kannattaa olla varovaisempi. Tsemppiä !
Kiitos vastauksesta!
Tänään keräsin karviaiset ja huomasin, että samanlaista sykeröä parissa puskassa, olivat niitä punaisia ja makeita.
En tietänytkään, että mustaherukka tekee nopeammin marjoja kuin punaherukat.
Ja pari hulavannetta oli kakarat jättäneet pitkin niittua,
joten kokeilen pariin puskaan josko talven yli ne kiepurat puskat saisin ensi kesään tekemään marjaa.
Musta- ja viherherukka pyrkivät levittäytymään maata pitkin. Minä olen leikannut maahan päin suuntautuneet tai kaivautuneet oksat pois jo vuosia, eikä pensas näytä siitä kärsivän.
Tuo muovivanne tuskin kestää ainakaan talven yli. Minulla meni poikki vastaavanlaisia vanteita. Parhaiten ovat kestäneet rautakaupasta ostettavat muovipäällysteistä metallia olevat. Nekin voivat mennä poikki jatkoksesta, joka on muovia.
Mustaherukasta pahimmat sykeröt pois ja siellä saattaa olla vanhoja kuivaneitakin oksia ne pois. Haravoi puskien alta lehdet pois ja lannoita syyslannoitteella. Moninkertaset sanomalehdet tai karike on hyvä rikkaruohon torjunta.
Nyt olen leikannut marjapuskat. Tuli aikamoinen risukasa kylläkin. Hulavanteet laitoin odottelemaan ensi kesää ja siistin pensaiden alustat, lisäilin muutamille ruohonleikkurista sinkoilleita ruohosilppuja ja viskelin sitten eräänä päivänä vielä
kalkkia kaikkien puskien alle.
Loppujenlopuksi näyttääkin nyt sitten ihan oikealta perinnepuutarhalta.
Puutarhanhoito on kivaa vaikkakin
aika rasittavaa fyysisesti.
Huhuhh !
Näin keväällä kun lumet ovat sulaneet,, voi hyvistä ja marjaisista pensaista valita puolen metrin pituisia oksia kymmeniä ja asettaa vieri viereen parin sentin välein vinoon syvään multavakoon niin että vain viitisen senttiä oksan latvasta näkee päivänvalon, ja sitten peittää vaon mullallla. Leikko-oksien tulee olla vinosti vaon kuvetta myöten ja kuin hypotenuusa, mutta mieluiten suoraan vaon pohjasta yläreunaan. Sitten voi antaa täytetyn vaon kasvaa kesän ja syksyllä voi irrottaa multapaakkuineen uusia pensaanalkuja ja harventaa ne kasvupaikoille. Tietysti voi ottaa vielä lumen aikana oksia ämpäriin veteen ja kun ne ovat saaneet paljon juurihaivenia, ja lehdenalkuja, ne voi istuttaa hyvään multaan. Viinimarjapensaat ovat kasvuvoimaisia. Jos ne rönsyilevät ja rönsy juurtuu, sen kun lapiollla irrottaa ja istuttaa omaan paikkansa , saa siitä myös hyviä pensaita. Ja metsästä minne linnut siemeniä ovat kuljettaneet, voi löytää pieniä taimia myös lähistöltä. Knnataa kokeilla jos niistäkin tulee marjaista laatua. Jokin vuosi siinä menee tätä ihmiskunta-aikaa.
Meillä oli aikoinaan kuutisenkymmentä mustaviinimarjapensaita ja niiden kanssa menetelin niin, että n. puolet leikasin sadonkorjun yhteydessä aivan alas, jolloin ne työnsivät samantien uutta, jonka siten syksyllä harvensin. Marjasato oli seuravan avuonna hiukan pienempi, mutta isoja hyvin kypsyneitä marjoja tuli. Kun tontti oli rikkaruohojen saastuttama, peitin koko aluen, tiivisti puskien juurien ympärillä mustalla muovilla ja kiviä painoksi päällä. Se musta muovia keräsi lämpöä, piti kosteuden maassa kuivina kesinä ja poisti ongelman rikkaruohojen kanssa. Sadot olivat valtavia.
Laitanpa tiedoksi, kun käväisin täällä nyt lukemassa vanhaa kysymystäni vuodelta 2014, että sain viime kesänä aivana valtavan sadon kaikista marjapensaista. - Varsinkin karviaiset pukkasivat suuria makoisia marjoja. Myös mustaherukat sekä punaherukat ovat kaikki sellaista vanhanajan laatutavaraa.
Joten kannatti nähdä hieman vaivaa silloin, kun autiotalon puutarhaa aloimme katsella sillä silmällä, josko elpyisivät niin omena-, kirsikkapuut sekä iso määrä marjapensaita, jotka olivat olleet rauhassa autiotalon pihamaalla.
Ja puutarhasta on löytynyt kaikenlaista kivaa vanhaa, pengerryksiä, raparperipuskia, vanhoja kukkia, jotka nekin elpyneet, kun vain on jaksanut rapsutella.
Joten aina ei kannata mennä uusia hankkimaan, vaan kannattaa ajan kanssa odotella, jos vain pinnaa riittää.
Iloista kevättä ja puuhastelua !