Hakkurin

Hakkurilla päästään n.80% hyötysuhteeseen, ja muuntajalla n. 50% nää ovat suuria likiarvoja, mutta suurinpiirtein.
Akkulaturissa on aika pieni muuntaja ja se puskee äärirajoilla, siksi se lämpii, jos olis iso mötikkä, niin ei lämpiis juuri ollenkaan, mutta se maksaa ja on painava.
Tavallinen satunnaiskäyttäjä ei hakkuria tarvii, mutta jos lataa jatkuvasti on hakkuri parempi, mutta kalliinpi ja muuntajavehje voi kestää monia vuosia, ja on huolettomampi käyttää. Ja sitten onko se huuhaata tai ei, niin on joskus väitetty, että lyijyakku tarvii vain puoliaaltotasurin. sillä kuulemma lähtee ionit ja elekronit paremmin liikkeelle, kun se moukaroi kennoja.

Tästä puoliaalto toiminnosta on joskus ollut juttuakin lyijyakkujen elvyttäjänä, mutta tästä on niin kauvan etten muista mihin se perustui.

Muuntajahan lämpenee vaikka kuormaa ei olisi ollenkaan. Kai se hakkurikin lämpenee ladatessa, mutta ymmärtää yleensä lopettaa ajoissa.(Yhtä älykäs,kuin suunnittelija?)
Halvat muuntajalaturit työntää virtaa akulle niin kauan kunnes se on latautunut n.20 volttiin tai todennäköisemmin kuiva.(Yhtä älykäs,kuin käyttäjä?)

Itse käytän halpaa muuntajalaturia niin kauan kuin se toimii.

Perustuisikohan se akun herättelykin tuohon ylijännitteeseen? Ainakin
NiCd akuissa toimii vaihtelevalla menestyksellä.

Hakkurin hyötysuhde voi olla jopa 90% paikkeilla. Riippuu toteutuksesta.

Ja sulfatoitunutta akkua voi yrittää elvyttää lyhyillä virtapiikeillä, joiden välissä on tauko. Se rikkoo nuo sulfaattikiteet.
Eli sitä varten suunniteltu laite olisi tehokkaampi. Eli lyhyitä voimakkaita virtapiikkejä, joiden välissä on sopiva tauko. Eli eräänlainen pulssigeneraattori.

Myös NiCd-akun oikosulut voi poistaa samanlaisilla virtapiikeillä.

Akkulaturi ja muut samanlaiset vempeleet ovat ihan turhaan liian mutkikkaita, ei tarvii kuin muuntaja diodi, 2 sulaketta, pari lediä, niille etuvastukset ja johtimet.
Lyijyakun laturilla ei tarvii olla älyä, mutta sen käyttäjällä pikkasen. Ni akkuja kun lataa, niin virtaa pitää rajoittaa ja siihen riittää vastus ja jos haluaa purkaa, niin vaikka auton lamppu kiinni hetkeksi.
Kauppa ja myyntimiehethän haluaa voittoa, ja sitä tahotaan heti alussa, kun uusi laite tulee markkinoille, sitten kun ilmaantuu kilpailijoita hinta ja voitto pienenee. Ihminen on mainonnan ja markkinoinnin uhri.

Hakkurieilla on yleensä hyvä hyötysuhde, mutta niilläkin on yleensä pieni lepovirrankulutus. Minulla on hakkurivirtalähde 12-15V 25A, tosin ei akkulaturikäyttöön, se hieman lämpenee myös tyhjäkäynnillä. Lämpeneminen on samaa luokkaa vanhanaikaisen muuntajallisen virtalähteen kanssa. Täydellä teholla hakkuri pesee hyötysuhteellaan muuntajalliset virtalähteet kirkkaasti, mutta täyttä tehoa tarvitsen lopultakin vähän, vain pari minuuttia-pari tuntia vuorokaudessa.

Ja akkulatureissa on käytetty muuntajaa, jossa rautapalat, joilla saadaan ylivirralla jännite notkahtamaan. Ottavat lepotehoa melkoisesti ja lämpiävät. Kunnollinen perinteinen muuntaja ei paljoa lämpiä.

Ja hakkureissa päästään tänäpänä helpolla 98% hyötysuhteeseen, ei ehkä tosin autolaturissa, mutta esim aurinkopaneelin MPPT-säätimessä. Oma kötöstyskin pääsi 97% hyötysuhteeseen, paneelin pukatessa 150W akulle meni 147 wattia lataukseen. Kiinanpoika ei paskoillaan samaan kykene :)

Ei se latausvirta kyllä kymmeneen ampeeriin nouse, jollei lataa kaksinkertaisella ylijännitteellä. Ylilataus ei kuitenkaan kannata, koska akun elinikä laskee kumulatiivisesti.

Hakkurissa lämpiää tuolla virralla eniten toisiotasasuunntauskomponentit. Vaikka diodit ovat nopeita scottky-tyyppisiä, on niiden jäähdytykseen kiinnitettävä erityistä huomiota.