Huudammeko apuun balttilaista ukkosenjumalaa vai lähi-itäläistä pimeyden ruhtinasta kun vasara putoaa varpaille, vai keksimmekö jotain omaperäisempää?
http://yle.fi/uutiset/perkele_on_yksi_vanhimmista_kirosanoista__tiedatko_kirosanojen_taustat/7686601
http://yle.fi/uutiset/perkele_on_yksi_vanhimmista_kirosanoista__tiedatko_kirosanojen_taustat/7686601
Vastaukset 32
Vanhimmat
Tuosta lisää jos omat ehtyvät:
http://www.pikku-idis.fi/suurikirosanakirja/
http://www.alice-in-wonderland.net/alicepic/disney-movie/cheshire-cat-5.jpg
Vanhoista Turisteista löytää erinomaisia kirouksia:
Närpiö! Äystö! Tyrvää! Raippo! Äkäslompolo! Simpele! Kypärä!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kulkuneuvot
Äyräpää! Pero! Rättö! Röykkä! Kiljava! Läskelä! Röyttä! Ruha! Töpsävä! Turvemaa! Närvilä - Kaustar - Gunnars - Vessi! Myrkky! Köyry! Töysä!
Bubbling under: Taikina, Punnus, Sokeri, Nunna, Runko, Vika etc.
Äkäslompoloa lukuunottamatta kaikki ovat tai ovat olleet rautatieliikennepaikkoja. Närvilä, Kaustar, Gunnars ja Vessi olivat peräkkäin Kokkolasta pohjoiseen.
Unohdit Höljäkän ja Rumon.
Tyrisevä! Raappana! Kyrö! Ypäjä!
Turkasen turaus! En paremmin sano.
No, ehkä sitä niinkin voisi sanoa, että naisen alapää on minulle tässäkin mielessä jumalallinen entiteetti.
Tintti-sarjakuvien Kapteeni Haddock on kyllä ykkönen mitä kiroiluun tulee. Itseltäni taitaisi kyllä tuossa tilanteessa päässä se v-alkuinen sana. Se vain toimii.
Itse kyllä välillä, mutta alapäätkään eivät rauhaan aina jää.
Kun päässä pyörii kivun tähtitaivas niin ei siinä kirosanoja ehdi muistella, mutta pikkukipuun saattaa kutsua perkelettä apuun.
Maalliset ja taivaalliset tasapuolisesti käytössä. En tiedä, missä vaiheessa olen kirosanat oppinut, mutta hyvin ne on selkäytimessä. Prkl sinkoaa tarpeessa nopeammin kuin ajatus.
P.erkele on hyvä sana, semminkin kun se on ukkosen herra. Tuntuu, että mikään muu samoja konsonantteja sisältävä sana ei saa yhtä paljon katu-uskottavuutta vaikka kuinka päräyttelisi
Porkkala!
Piparkakku!
Parvekkeen parveke!
Purso!
Kun nyt aukesi tämmöinen tärkeä ja ihmisen sisintä koskettava aihe, niin piti hieman tutkia asiaa.
http://www.city.fi/ilmiot/perkele/832
"Mikä on kiroilun tulevaisuus? Paine tuoreiden, aggressioita purkavien kirosanojen löytämiseksi kasvaa. Yksi ratkaisu on kierrättää vanhoja, unohdettuja lausahduksia.
"Lönnrotin ja Agricolan aikaiset pakanalliset kirosanat, kuten häikäle, pätö nartsikka, turisas ja kratti löydetään vielä uudestaan", uskoo Tammi."
Näistä ainakin Turisas ja Kratti ovat muinaisia suomalaisia haltijoita.
"Kummallisimmat kirosanat
1. Haanittu
2. Helkkuna
3. Ärmätti
4. Vipelius
5. Telvatti
6. Sarnela
7. Rahvattu
8. Piritus
9. Naakeli
10. Moolokki
11. Kuippana
12. Karkele
13. Juukeri
14. Jeepura
15. Sampura
Lähde: Jari Tammen Suuri kirosanakirja"
Tästä sarjasta tunnistan kuippanan, suomalaisia voimahahmoja sekin.
Kai sentään Moolokin tiedät, mistä se tulee, vaikka et kirosanana olisi kuullutkaan? Minulle tunnistettavia Moolokin lisäksi (en itsekään ole sitä kirosanana kuullut käytetyn) olivat Rahvattu ja Sampura, joista kahden jälkimmäisen muistelen nähneeni ainakin jossain sarjakuvalehdessä (Aku Ankka, peräti?).
Juu, moolokki on sanana tuttu, se jäi huomaamatta. Olisko se jonkun vieraamman uskonnon hirviö?
Ainakin listan 15. elää ja voi hyvin vielä nyky-Suomessakin. Blogisti US:ssa eilen illalla:
http://zzz333.vapaavuoro.uusisuomi.fi/valokuvaus/182352-hulluna-helsinkiinkierros-senaatintorin-maisemissa#comment-2828213
Roopa Ankalla oli kirous : "Voi paha kurki". Vastaisikohan balttien ja suomalaisten ukkosenjumalaa perkelettä?
Suuri rölli taas päräytti möreällä äänellä: "Voi räkämälli", mikä sekin sointuu varsin karkealta.
Kautta Teutateksen on kevyttä kamaa.
Yleensä jos jotain oikein harmittavaa sattuu niin silloin karjaisen:
SAATAVANA JUNALAUTOJA!!!
Raavatti, ryöttä, piessa ja rumahenki ovat lestadiolaisten käyttämiä korvikekirosanoja.
Itseltäni kyllä tulee perinteiset pelsepuupin nimet kun päreet palaa.
"Voi paskaperse" on mummoni suosikkimanaus, yleistynyt omassakin käytössäni viimeaikoina.
Isoisäni, uskovainen mies käytti voimasanaa, senkanen. Me kakarat tietenkin sanoimme häntä Senkaseksi.
Perkele ja jumalauta kyllä tulevat jos oikein kipeästi käy.
Junalauta saatavana
Tottakai... me käytämme niitä uskonnollisia sanoja, kuten "jeesus" "perkele" "helvetti", samoin kun muutki ihmiset... silloin kun koemme/näemme/kuulemme jotain jota emme voi uskoa todeksi...
Jumal Auta, taitaa olla aika vakiintunut... samoin: ou-mai-gad (Oh My God), Voi Jeesus sentään,
perrkele teitä (selvä viittaus ihmisen pahuuteen), Helwetti (suoraan raamatusta), Saat Ana, (?)
Joskus tulen miettineeksi eikö amerikkalaisten tapa huudahtaa pienissäkin asioissa oumaigaad ole herran nimen lausumista turhaan jos sen kirvoittaa voileivän putoaminen lattialle tai autonavainten unohtaminen eteiseen.
Minä päätän mitä sanoja käytän. Sinä tai kukaan muu ei pääse ottamaan 'ateismi-jäsenkorttiani' panttivangiksi.
Esimerkkejä persoonallisemmasta kiroilemisesta:
http://mummila.net/varasto/vekottimet/combogen/haddock.cgi
Eivät ole ehkä nykyisellään virallisia kirosanoja, mutta jos tarpeeksi monet käyttävät niitä tarpeeksi kauan siinä tarkoituksessa, niin seuraavan tai sitä seuraavan sukupolven suussa ehkä jo ovatkin.
Tuhannen turvenuijaa ja sinappilaastaria miten heppoisin perustein määräytyy, mitkä sanat kielessämme ovat niitä "rumia" ja mitkä eivät...
Atesitit ovat sivistyneitä eivätkä kiroile
Spontaani vasralla-peukaloon-sana on kyllä vi u.
Voi tursaksen persuksen pöräys!
Itse käytän "Oh my Richard Dawkins!" tai "Voihan tiede ja looginen ajattelu!"
Tai sitten minulla, aikuisella ihmisellä, on muutakin sisältöä puheessani kuin jonkun muutaman sanan hokeminen. Ja osaan myös kuvailla tunnetilojani muutenkin kuin satuolentojen nimiä toistamalla tai ruumiinosia huutelemalla.