uja, he kovasti tykkäisivät kuulla mitä töihin kuuluu, kuulla kuulumiset ja muuta, se jotennii tympii se uteliaisuus.kun ei enää itelle heille tapahdu mitään , kaikki tieto töistä olisi tervetullutta. tympeetä. ei sitä jaksa olla heidän virkistäjänä.ihan tarpeeksi kun jaksaa itse käydä töissä ja hoitaa velvollisuutensa.
Kaupungilla tapaa jo eläkkeellä olevia ent. työkam
babbat
8102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pois minusta moinen, yhteenkään laivaan en lähtöni jälkeen oo astunu en soitellutkaan, uskon niitten pärjäävän.
Yleensä niit tuttuja täs iässä näkee lääkärin orotushuonees.
Työaikana pikkasen minuakin ärsytti samat asiat.
toisista työkavereista, jokka jo eläkkeellä näkee joka eleestä
et ne kauheesti haluaisivat kuulla ja tietää
ku niillä on nii tylsää ja ne on uteliaiata
ja toiset vaan ovat tosi uteliaita.
kierrän tilanteen tullen kaukaa.
Et ole sitten entinen pomoni ainakaan. Hän silloin tällöin soittelee eläköityneille orjilleen. Ihan vain kertoakseen, miten töissä menee ja kuullakseen miten eläkkeellä menee.
Vaitiolovelvollisuus! Se koskee joka alaa, eläkkeelle lähteneille ei enää kuulu entisen työpaikan asiat.
ei siit ole kysymyskään, vaan kuulumisista siellä, työkavereista ja sellaisista.
Meidän työpaikalla kun järjestetän illanistujaisia tai jouluna puuropäivää, kutsutaan kaikki kynnellekykenevät eläkkeellejääneet mukaan.
Vaihda toiselle puolelle katua hyvissä ajoin.
Melkein kaikissa työpaikoissa on enemmän tai vähemmän suorasti annettu ymmärtää, että eläkkeelle jääneiden ei pidä tulla enää entiselle työpaikalleen pyörimään (lähes kaikki tämän toki ymmärtävät itsekin), eli työpaikalla onneksi saat olla eläkeläisiltä rauhassa. Vapaapäiväläisiltä ja muiltakin, ei sen puoleen. "Asiaton oleskelu työpaikalla kielletty".
Kutsuja yhteisiin juhliin voi tulla ja yleensä tuleekin ainakin jonkin aikaa.
Kaupungilla tapaamasi eläkeläinen on entinen työkaverisi, jos olette olleet läheisiä niin luulisi olevan mukava vaihtaa pari sanaa. Hän on sama ihminen edelleen. Ihmisten satunnaisissa kohtaamisissa melkein aina toinen on kiireisempi kuin toinen, tai muuten vain vähemmän 'innostunut'. Käytöstapojen saralla ihan perustaitoihin kuuluu tuollaisten tilanteiden hoitaminen ystävällisesti ja silti omilla ehdoillaan.
Minulle täysin outo ilmiö. Johtuneekohan siitä, että tästä hetkestä laskien viimeisten 38:n vuoden työpaikkani olivat levällään pitkin Etelä- ja Keskisuomea kestoltaan 2pv -> 1vuosi.
Töissä ollessanikaan en muista kenenkään eläköityneen kyselleen yhtään mitään.
Ikäluokkani kavereiden kesken useimmiten esiin tuleva aihe on eturauhasen kunto. Enemmistöllä on jonkin asteinen syöpä, leikattu tai hoidettu muulla menetelmällä. Se tuntuu hieman kiusalliselta koska en voi heittää keskusteluun täysipainoista panostani ja suolesta puhuminen vaikuttaa aiheen vaihtamiselta.