Oon vasta 10 vuotias mutta ajattelen asiat jo samalla tavalla kuin joku 14 vuotias. Se on häiritsevää, koska kaikki haukkuvat minua uhmaikäiseksi pikkutytöksi. Riitelen iskän kaa vähintään kerran päivässä. Vanhempani ovat eronneet ja asun iskän luona. Äiti vaikuttaa ymmärtävän. Se on jotenki aistin mun mielialan.
Olen viillellyt itseäni, ja olen tooosi masentunut. Hakuun paljon 7 vuotiasta siskoani, koska tulee aina riitaa ku se ei suostu ymmärtämään, vaan sanoo "no ai jaa" tai "itelles"
sit se sylkee naamaan ja on kerran kaatanut liimaakin hiuksiin.
Kuljen usein itkuisena ympäri taloa ja peittelen viiltojani äidiltä.
Oisko mitään vihjeitä että miten sais pahaa oloa pois?
PS itku johtuu myötätunnosta ja katumisesta.
Olen viillellyt itseäni, ja olen tooosi masentunut. Hakuun paljon 7 vuotiasta siskoani, koska tulee aina riitaa ku se ei suostu ymmärtämään, vaan sanoo "no ai jaa" tai "itelles"
sit se sylkee naamaan ja on kerran kaatanut liimaakin hiuksiin.
Kuljen usein itkuisena ympäri taloa ja peittelen viiltojani äidiltä.
Oisko mitään vihjeitä että miten sais pahaa oloa pois?
PS itku johtuu myötätunnosta ja katumisesta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos ajattelisit kuin 14 vuotias et viiltelisi
Kuinka 10v pikkukaktu viiltelee? Aika paskat vanhemmat saa olla :D mee niillä barbeillas leikkimään äläkä häiritte nuoria
14 vuotiaat on sen verran järkeviä et ottaa tilaa riitelyn sijaan (ainaki yleensä=ei joka päivä voi riidellä perheenjäsenen kanssa) Luulet varmaa olevas iso ja että ajattelet ku 14 vuotias, mut en usko et se edes olis kenellekään mahdollist. Viimeistään 14-vuotiaana huomaat että et ajatellu kuin 14-vuotias (ellet silloin luule olevas henkisesti 18)
Ajattelun kehittämiseen tarvitsee aikaa, ja sulla on aikaa ollut 10 vuotta kun taas 14 vuotiaalla 14. (=Ole nyt ihan rauhassa 10 vuotias, älä leiki olevas 14 -.-)