En muista kirjoittaneeni tästä ennen, ehkä sivumennen maininnut.
Aikoinaan kun Suomi vielä oli osa Venäjää, Pielisjärveltäkin kuljettiin täältäkin savotoissa Vienan Karjalassa.
Sinne mentiin kävellen, ja joskus matka kesti parikin viikkoa.
Syksyllä mentiin ja vasta keväällä vasta tultiin takaisin.
Monilla työmailla ainoa majoituksen muoto koko talven oli laavu ja sen edessä nuotio.
Aamulla pomo herätti väen töihin sanomalla; "Nouskkoohan poejat sättärree kasertammaan".
Kuka muuten tietää mitä sanonta tarkoittaa (on hyvin vanhaa alueen murretta).
Jos kiinnostaa niin kirjoitan myöhemmin lisää aiheesta.
Aikoinaan kun Suomi vielä oli osa Venäjää, Pielisjärveltäkin kuljettiin täältäkin savotoissa Vienan Karjalassa.
Sinne mentiin kävellen, ja joskus matka kesti parikin viikkoa.
Syksyllä mentiin ja vasta keväällä vasta tultiin takaisin.
Monilla työmailla ainoa majoituksen muoto koko talven oli laavu ja sen edessä nuotio.
Aamulla pomo herätti väen töihin sanomalla; "Nouskkoohan poejat sättärree kasertammaan".
Kuka muuten tietää mitä sanonta tarkoittaa (on hyvin vanhaa alueen murretta).
Jos kiinnostaa niin kirjoitan myöhemmin lisää aiheesta.
Vastaukset 115
Vanhimmat
Kysymyksessä lienee jalkarättien laittaminen?
Kyllä aivan oikein.
Lisään vielä vähän.
Tunsit hyvin vanhan sanonnan jota ei enää nykymurteesta löydy.
Hämmästyin kun heti ensimmäinen tunsi.
Täytyy tunnustaa, että oli puolittainen arvaus ja päättelykyvyn tulos. Sättärän tiesin tarkoittavan rättiä, ja mitäpä muita rättejä niillä savottalaisilla, kuin jalkarätit. Kasertaminen tarkoittanee sanatarkasti käärimistä. Olisi mielenkiintoista kuulla lisää niistä Vienan savotoista. Ajankohta lienee 1900-luvun alku.
Olet sivuston pahin painajainen. Katoa mieluimmin ikiajoiksi.
Älä nyt sekaannu asiakeskusteluun pyydän.
Muistan kun isä-ukko puhui sättäröistä,metsätyömies "virkanimike"
Metsä työmiehet olivat alansa ammattilaisia ja leipä ei tullut helpolla.
Sättärä on nuori nainen moottoripyörän ritsillä.
Väärin ,ei sättärä vaan SUTTURA.
Taitaa papparaisilta ruveta virta loppumaan koska näkyy muisti pätkivän.
Niin juu,siskotytön kaverit oli tytönsättäröitä.
Kamuttaja keksii omia sanoja ja merkityksiä se saastainen
Historiasta puheenollen, minnehhän hävisi keskustelu kansanparntajista kun totesin että lieksassa kävi lieksan ulkopuolisia hoidossa parantajan luona, ja heille kustiin suuhun ja siitä sai kusipäisyys alkunsa,,,ainakin helsinkiläisiin se tehosi hyvin, niitä siellä riittää!
Piä kitas kiinni sekopää rasisti hyyssäri tzombi
Koetahan käyttäytyä alakoululainen häirikkö ja katso pikkukakkonen loppuun!
Muistan vuonna 1970 kuolleen appiukon käyttäneen nimitystä sättärät. Hän oli ollut metsätyömiehenä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa koko työikänsä, eli viime vuosisadan alkuvuosikymmenet. Moottorisahoihin hän kertoi tutustuneensa ensimmäisen kerran 50-luvulla.
Minun armeija-aikaan käytettiin Kontiorannassa saappaissa jälkarättejä ja muistan vieläkin, kuinka komppanian käytävällä suoritetussa varustarkastuksessa ne piti esitellä tarkastuksen pitäjälle. Jalkarättejä pidettiin kaksi käsin nurkista rinnan korkeudella ja tarkastajan ollessa tarkastettavan kohdalla, jalkarätit pyöräytettiin ympäri tarkastajan menosuuntaan päin ja takaisin. Kukin varuste tarkastettiin erikseen ja niillä kaikilla oli tietty, harjoiteltu näyttötapa.
Jalkarätit minullakin oli paitsi suntisasussa kesällä, talvella oli siinnäkin.
Kaapissakin oli pinkassa niillä oma määrätty paikka ja ne oli oltava siinnä.
Jo jotain häiriköit tulivat mukaan mites muuten
En tarkoittanut wanhaa lieksalaista enkä muita asiakirjoittajia
Vielä vuonna -72 oli vekaranjärvellä helmikuussa levysukat, eli jalkarätit! Ja myös kaarihousu, eli pussihousupuku oli vielä silloin kun menin inttiin! Kesällä tuli sitten sellainen toisentyyppinen sotilaspuku ja kaarihousut kerättiin pois, samaten levysukista luovuttiin ja tilalle saatiin tavallisia sukkia! Levysukissa tarkeni kesähelteellä, ja ne kun perhanat oli siellä saappaan kärjessä mytyssä kun niitä ei ollut tottunut laittamaan ja käyttämään! Silloin otti pattiin!
Minun aikana ei vielä ollut suoria housuja vaan pussihousut.
Mistä ihmeen jalkarätistätsi levysukistapuhutaan kamuttaja hillitsee kaikki
jos et tiijä ole hiljaa
Aloitus on kiinnostava kertoisitko tarkemmin
Teennäinen ketju. Miksi?
Nyt kerron lisää niistä koska joitain kiinnosti.
Savotoissa käytiin myös Aunuksen suunnassa ja se oli eräs kaukaisimpia
Siitä muodostui sanonta kun sanottiin mentävän johonkin kauas; "Menen Aunukseen".
Tämä sanonta tuli käyttöön jo 1800- luvulla.
Matkat oli pitkiä mentiin Vienaan tai Aunukseen joten tossun pohjat kuluivat rikki jo matkalla, ja joka miehellä oli paikkaushuopaa mukana.
Varusteet oli, kirves, puukko ja reppu.
Repussa oli kirveen teroitusvälineet, hieman evästä ja suolaa.
Justeeri tuli 1900- luvun alussa kuvaan mukaan.
Nämä haastattelemani olivat olleet siellä jo 1800- luvulla.
Monet Pielisjärven miehet kävivät siellä talvisin töissä etenkin nuoremmat.
Ruoka hankittiin luonnosta joten jollain miehellä oli aina vuoro metsästää lähinnä ansoilla ja koettaa saada kalaa avannoista.
Nuotion ylläpitäjinä olivat miehet vuorollaan.
Myös lähimmistä (matka joskus peninkulmia) karjalaiskylistä kävi ruuan myyjiä.
Mikä taho oli työn teettäjä? Joko silloin puutavarayhtiöt hoiti bisnestä, vai Venäjän valtio. Menikö puu vientiin, vai kotimarkkinoille? Sahatavaraksi kai enimmäkseen.
Työn teettäjistä ei useinkaan ollut miehillä tarkempaa tietoa.
Ne tukit jotka tehtiin siellä kaukana jäivät sinne, joissain tapauksissa karjalaiskylien miehet vetivät ne hevosella johonkin.
Kaikki puu tehtiin tukeiksi, vain harvoin he joutuivat tekemään halkoja.
Uitolla ei suomalaiset voineet jäädä koska kesällä ei olisi päässyt tulemaan pois.
Palkka maksettiin aina ruplissa ja pomo nouti rahat hevosmiesten mukana.
toisinaan oli tullut palkanmaksajat venäläiset liikemiehet työmaalle ja toi keväällä vasta koko palan kerralla.
Pomo piti rahat takanaan ja maksoi vasta kun oli tultu Suomeen ja kun mies erkani ryhmästä mennäkseen kotikylälleen.
Kovaa on ollut silloin työlaisen elämä
Nyt selvisi myös tuon lapsena kuulemani sanonnan tausta, menosta Aunukseen.
Huomasitko kamuttaja että minä tein pilkka aloituksen samasta aiheesta
Milkkää nuuilljesd kamtttsja bittäää upoottasaa suohhoo minnää tuhhhooo sinu kaamuttajjsa ja häpäääsen siinnuu
Käytät sä komuttaja jotai tabui ku ei viina tee noi sekoks
Hullu ei itse tajua olevansa hullu. Onnellinen halpuudessaan.
Antaa sen örveltää ei välitetä.Aloitus on kiinostava.
Kyllä kaikki huomasimme tyhmyytesi ilman huomattamistasi.
Takaan häätäväni sinut ulos täältä
Olet tosi surkea pelle ja henkisesti sairas komuttaja
Voisitko kertoa joidenkin pielisjärveläisten sukujen nimiä joiden miehiä oi noissa Vienan ja Aunuksen metsätöissä.
Suvussani nimittäin kulkee juttua, että minun isoukkini on ollut Venäjällä töissä.
Valitettavasti heidän nimiään minulla ei ole.
Tiedän vain sen, että suurimmilla savotoilla saattoi olla satakunta Pielisjärven miestä kerralla.
Tooodella mielenkiintoista.
Mutta missä kamuttaja luuraa
Saiko silloin mennä rajan yli vapaasti vai miten
Ei ikinä ole saanut. Valetta koko juttu
Rajan ylitys oli aika vapaata silloin.
Vaarin,i,kulki,hevosella,Repolan,ja,Lieksan,väliä,,teki,vaihtokauppaa,mutta,ammuttiin,ja,kuorma,varastettiin,
Miksi ei Lieksan historiassa ole mitään mainintaa
Syytä en tiedä varmaksi.
Onni E Koponen lupaili eräälle hyvin vanhalle miehelle tulla haastattelemaan häntä vanhoista asioista.
Koskaan ei tullut lähetti vain viestiä, että katsotaan ensi kesänä.
Minä haastattelin tuota vanhusta monet kerrat.
Vanhus kuoli hyvin korkeassa iässä jo 1900- luvun puolivälin seutuvilla ja minulle jäi ne tiedot jotka Onni olisi myös saanut.
Ehkä tässä on osa syystä miksi niitä monia asioita ja tapahtumia ei löydy alueen painetusta historiasta.
Unohdin äsken mainita joten teen sen nyt, ettei tule väärinkäsityksiä.
Tuo äsken mainitsemani vanhus ei ole ainoa tietolähteeni, vaan mainitsin hänet siksi koska hän kertoi juuri niistä metsätyömaista.
Tietolähteitä on useita ja monenlaisia, lisäksi itsekin muistan tapahtumia, asioita ja henkilöitä
Lieksan kirkonkylä, myöhemmin Lieksan kauppala oli pieni kyläpahanen Pielisjärven kunnan keskellä. Kannattaa lukea kaikki Pielisjärven historiateosten osat sekä Onni E. Koposen kirjoitukset ja historiikit sekä lisäksi vaikkapa Asko Saarelaisen historiateos "Hukan hännän mitalla". Historiatietoja Lieksan seudulta ja Pielisjärveltä löytyy kirjastosta vaikka millä mitalla. Ei niitä todellakaan googlettamalla löydy!
Asko Saarelaisen kirjoihin ja kirjoituksiin kannattaa todellakin tutustua!
Se on ollut suuri vahinko kun Onni E Koponen ei ehtinyt käydä.
Minun ukki herätti tänä aamuna sanomalla: "nouskoohan pojat tsättäilemään!"
Sinulla onkin nykymenossa hyvin mukana oleva ukki, kerro terveiset.
Hyvää paikallishistoriaa kamuttajalta. Venäläiset tekivät työmatkojaan vastavuoroisesti Pielisjärvelle kaupaten tuotteitaan. Raja oli häilyvä käsite eikä sitä tietenkään valvottu saatikka passeja kyselty. Olihan "Suomen suuriruhtinaanmaa" Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. "Samaa maata kuin maalarin housut".
Kauppareittejä oli useita, mutta Lieksajoen vesireitti oli kesäisin hyvin käyttökelpoinen. Haluttua ja tervetullutta kauppatavaraa kaikenlaisen rihkaman lisäksi oli kotikeittoinen viina, jota kutsuttiin patakukoksi. Suomeen kuljettiin myös venäläistä pirtua, jonka peitenimi oli Porajärven siika.
Monet rajantakaiset kauppiaat jäivät Lieksaan pysyvästi harjoittamaan kauppatoimintaansa. Venäläisperäiset nimet muutettiin suomalaiseen suuhun sopivimmiksi kuten Mauro, Rotko, Mauranen jne.
Onko nuo nimet tosiaan iivanoita
Iso.isäni.teki.kauppa.lieksan.ja,repolan.väliä.mutta,hänet.ammuttiin,ja,rahti,varastettiin,ukkini,hauta.on.repolassa.vuonn1919.perhe.tuli.kapinaq,pakoon.suomeen.lieksaan..yksi.siskoisrta.rupesi.hoitqmaan.höttösn.kauppaa.lieksassa
Vienan savotoilla oli osa Oinosia , toinen puoli Turusia.
Hyvin monen suomalaisen sukujuuret löytyvät Venäjältä. Minunkin. Aikojen saatossa nykyisen Suomen alueelle muutettuaan venäläinen sukunimi muutettiin usein suomalaiseen muotoon, josta seuraavana muutamia esimerkkejä:
Valdajev -> Valtanen, Vadajev -> Vatanen, Torijev -> Torvinen, Romanov -> Romanainen, Moissedev -> Moisseinen, Martynov -> Marttinen, Malikin -> Malinen, Lipkin -> Lipponen, Lavrojev -> Lauronen, Ivanov -> Iivanainen, Guttujev -> Huttunen jne.
Jotkut suvut ovat säilyttäneet venäläisen muodon ja jotkut taas muuttaneet sen aivan eri muotoon. Esimerkiksi sukunimestä Dobrinin tuli useita suomalaisia muotoja kuten Pohjois-Karjalaan Rotko ja Tarma.
Pohjois-Karjalassa yleisimmät sukunimet ovat Turunen, Hirvonen ja Nevalainen. Yleisin etumini on Matti, joten Matti Turusia löytyy eniten lähialueilta.
Ei Matti, mutta yksi Martti Turunen löytyy kauempaakin.
Pielisjärveltä lähtenyt ja Japanissa senaattoriksi noussut Martti Turunen tunnetaan siellä nimellä ツルネン・マルてイ eli Tsurunen Marutei.
Tunnen useita Martti Turusia, mutta en Maruteita. Erkki Turunen lienee seuraavaksi yleisin nimi paikkakunnallamme.
Teillä tuntuu olevan myös aika paljon tietoa alueen historiasta, kiitos kirjoituksista.
Häivy historioinesi, pysytellään nykyongelmissa kuten irakilaiset, somalit.
Tervehdys wanha_lieksalainen.
Tuo sukunimiluettelo oli minulle uutta, sillä en tiennyt nimiä muutetun noin laajasti.
Tuossa Rotkojen kohdalla on muitakin kantoja kuin Dobrin joista varmaan osa on muuttanut Rotkoiksi.
Joistain Rotkoista vanhat sanoivat heidän olleen Rotgojeffijä.
Joku vanhus ei puhunut lainkaan Rotkoista vaan Rotgojeffien kaupasta.
En tiedä ketkä Rotkoista on ollut Dobrineja ja ketkä Rotgojeffijä.
Kirjallista tietoa on vain Dobrineista.
Muistitietoa oli myös Rotgojeffistä.
Dobrinin suku on lähtöisin Vienan Karjalasta Munankilahdesta. Lieksaan tuli ensin Ivan M.Dobrinin perustaen kaupan vuonna 1903. Ivanin serkku Vasili Dobrinin perusti myös kaupan Lieksaan vuonna 1904. Kylällä oli tuolloin kaksi Dobrinien kauppaa: Ylä-Dobrinin ja Ala-Dobrinin.
Ivan Dobrinin muutti perheineen Joensuuhun vuonna 1919 ja sukunimi muutettiin muotoon Tarma.
Vasilin kuoli vuonna 1944. Vasilin pojat Viktor ja Niilo jatkoivat kauppiaina Lieksassa. Sukunimi muutettiin 1930-luvulla muotoon Rotko. Niilo kuoli vuonna 1952 ja Viktor vuonna 1972.
Viimeisin kyseisen suvun kauppias Lieksassa oli Niilo Rotkon vaimo Martta Rotko, joka piti kemikaalikauppaa Pielisentien varrella ns. Rotkon talossa. Talo tuhoutui tuhopolton seurauksena.
Olisiko mahdollista, että sukunimen muututtua 30-luvulla Rotkoksi, jotkut ovat vääntäneet sitä viisastellessaan edelleen venäläisempään muotoon Rotgojeff? Dobrinin sukutauluja selatessani en löytänyt sukua Rotgojeff.
FL Asko Saarelainen on tehnyt aiheesta tarkkoja tutkimuksia ja kirjoittanut rajaseudun historiasta kertomuksia moniin julkaisuihin, joista mielestäni kattavin on "Hukan hännän mitalla".
Uteliaisuuttani kysyn, mistä löysit Rotkojen sukutaulun Venäjältä vai keksitkö.
http://www.geni.com/people/Vasili-DOBRININ-ROTKO/6000000020517538715
http://www.geni.com/people/Juhana-Ivan-DOBRININ-TARMA/6000000006576891174
Nämä ja monet muut suvut löytyvät netistä. Koska ne ovat siellä, ne ovat kaikkien katseltavissa. Näillä pääset alkuun. Uskon, ettei näitä ole sinne pilaiulumielessä tehty.
Ovat tosi hyviä linkkejä, löytyi paljon mielenkiintoista asiaa.
Minulla on tuo kirja "Hukan hännän mitalla".
Siinnä on paljon sellaista josta en ole tiennyt, mutta on myös sellaista josta olen tiennyt.
Minä en kylläkään ole mitenkään erikoistunut Pielisjärven historiaan, kirjoittelen vain mitä muistan ja mitä olen kuullut vanhoilta (minua paljon vanhemmilta).
Jos tulee puhe Venäjän historiasta tai yleisestä niin sitä olen kyllä lukenut oppiaineena ja harrastuksena aika paljon.
Outoa tosiaan tuo Dobrin/Rotko juttu.
Kyllä dokumentit kertoo tuon olevan noin niin kuin sanoit, en ole sitä ennen tutkinut.
Ihmettelen nyt vielä enemmän miksi useat vanhat miehet sanoivat toisin.
Tunsit ilmeisesti erään heistä Niilo Karmakka, joka oli samalta alueelta kotoisin kuin Rotkot ja hänkin käytti tuota Rotgojeffiä.
Niilo sanoi heidän olleen alkujaan Rotgojeffiä.
Niilo oli syntynyt reilusti 1800- luvun puolella.
Eikä Niilo ollut ainoa, muistanet ja varmaan tunsit Mauri Mauron.
No oli miten oli ei se iso asia ole.
Isäni kun,tuli.suomeenrepolasta,vuonna,1919,kaikki nimet,muutettiin,suomalaiseksi,koska,venäläisistä,ei,pidetty,
Vaikka Venäjän Karjalassa asuvien sukunimet ovat venäläisiä, he olivat karjalaisia, nimittäin ristittäessä ihmisiä ortodoksiseen uskoon papit antoivat heille venäläiset nimet.
Hieno sana tuo sättärät! Mistähän se tullee? Voisi jotenkin liittyä käärimiseen, koska sätkäkin kääritään. Tiijä häntä:)) Oli ihan unohtunut, olen lapsena kuullut, vaikken niitä vanhimpia olekaan.
Sainpa muuten tänään Raija Lakion Maksimon. Tuoreempaa paikallishistoriaa luettavakseni.
Paljon on vanhoja sanoja jo kadonnut.
Joskus vuosia sitten on tullut luetteloitua joidenkin vanhojen ihmisten kanssa joitain.
Kun oli saatu kokoon lähes 1500 sanaa tai sanontaa niin lopetettiin, koska urakka näytti toivottoman suurelta.
Voin sirotella niitä teksteihini sinne tänne.
Aikaisemmin kirjoitin murteella ja siellä niitä sanoja on enemmän.
Jos aikaa riittää tietojen selaamiseen, aineistoa Karjalan muinaisista asukkaista on nykyään runsaasti tutkijoiden jäljiltä tarjolla. Seuraavassa esimerkiksi eräs linkki:
http://www.salmi.org/sukututkimus.htm
Omaan itsekkin taidon hakea noita pittejä netistä sekä olen myös tutustunut Pielisärven historiaan. Tuossa mitä kamuttaja kehuilee omina haastattelukertomuksinaan löytyy noista piteistä ja alan teoksista hyvinkin yhteneväisiä asiayhteyksiä. Myöskin noista sukuselvityksistä, joita netti on pullollaan, löytyy osumia tuohon keskusteluun. Mm nuo sukunimet ???
Käyttääkö kamuttaja näitä vai onko hänelle kerrottu tarinoita noista kirjoista,kukapa tietää.
Mikäli kamuttajalla on jotakin kerrottavaa Vienan historiasta koskien Pielisjärveä, ja jopa henkilöhaastattelu siitä, niin luulisi kertovan jotakin ihan oikeaa asiaa. Nuo tekstit on ympäripyöreää huuhaata.
Sodatkin löytyy kirjoista mukana olleiden kertoma on uutta
Lieksan reserviläisjärjestöjen edustajat haastattelivat Timitran majan valmistuttua 1980-luvulla Lieksan alueen kymmeniä sotaveteraaneja. Haastaatelut tallennettiin niin sanoituille C-kaseteille. Näin kasettipaljouden jossakin reserviläisten tilaisuudessa ja niitä olikin melkoinen laatikollinen. Toivottavasti haastattelut ovat tallessa ja vielä toivottavampaa olisi, että niiden sisältö kirjoitettaisiin mahdollisimman pian säilyvään muotoon. C-kasettien sisältö tuhoutuu vuosikymmenien kuluessa, koska talletusmuoto perustuu magnetismiin. Samoin käy myös VHS-videotallenteille.
Ei kamuttaja kirjoittanut mitään sukunimistä vaan wanha_lieksalainen. Kamuttaja vain ihmetteli. Olet näköjään ulkona kuin lumiukko joten älä sekoile jos et muista mitä kukakin on kirjoittanut, tai et ymmärrä mitään.
Jos on tehty kynällä niin säilyy. Entä kamuttajan kortisto.
Vanhimmat haastattelut ei ole tehty sähköisesti, vaan aivan manuaalisesti.
Sivumennen sanoen minulla on yli 50 vuotta vanhoja nauhoja jotka toimii aivan moitteettomasti, ilmeisesti säilytyskin ratkaisee.
Videokasetit ei ole aivan niin vanhoja, niitäkin löytyy valtava määrä.
Kaikki menee mukanani "hautaan", sillä nuori polvi ei tunne olevan kiinnostunut.
Etkö voisi testamentata niitä kortistoja ja muistiinpanoja jollekin yhdistykselle.
Panttaa sitten ne sinne monttuun kun noin oma-aloitteeton umpiluupää olet.
Niin olisihan siinnä ajatusta, täytyy miettiä.
Sinulla on varmaan osoitteet yhdistyksiin joten odotellaan keikahtamistasi
En tarkoittanut, että toivotaan, oli huono sanavalinta, anteeksi.
Kansallis.arkisto,kyllä,ottaa,,
Sama persenaamahan se on tuo kamuttaja ja vanha-lieksalainen.
sussiveehenmkö se täällä vielä kännissä ölisee! Menehän jo selvittelemään päätäsi ja ota ne rauhoittavat lääkkeesi. Viinan ja mielialalääkkeiden kanssa ei vajaamielisen pitäisi leikkiä. Kysy vaikka äitiltäsi.
Paljastit oman tuperyytesi. Onnea typerys.
Sinulla on tuota vanhaakin historiaa tiedossa
Tekisin Kamuttajan saman homman? Jos ei arvosteta ja pidetään paskanpuhujana, niin miksi työntää paskaa ihmisille!
Näin on marjat
Ihmeellinen muistikuva tuli Vaasan palosta? Loimu oli taivaanrannalla todellisen tuntuista.
Vai näinkö suutrin lapsena unta?
tonni sille joka toimittaa minulle kamuttajan henkilöllisyyden todistettavasti
Älä lupaa, ei kukaan pysty todistamaan, nimiä voi heitellä niin kuin täällä on tehtykin vuosien varrella useinkin.
Kamuttaja on Vesi Vänskän poika
Jokainenko heistä?
Vanhin tietty etkö ole tajunnut jo kauan sitten se paljasti vahingossa.
Vanhin on kuollut vuosia sitten joten se siitä
Mikä on Viena, onko se jokin Venäjän osa?
Vienahan on aivojesi pimeä osa eikä siellä muuta olekaan mustapiä murjaani
Viena on tosiaan Venäjän osa, siinä olet aivan oikeassa.
Minun ukin isä on ollut Vienan savotoilla töissä, ukin kertomaa.
Minun isoisä >Utriainen< on ollut myös joskus 1900- luvun alussa Repolassa. Hän kertoi siitä itse kun olin pieni lapsi. Naapurin mies oli ollut yhtenä talvena samalla savotalla.
Ukki kertoi kuinka nälkä ja kylmä oli jatkuva seuralainen. Joka päivälle oli määrätty kuinka monta puuta piti kaataa, karsia ja katkoa.
Elämä on ollut siihen aikaan todella kovaa perheelliselle. Hänelläkin oli suuri perhe.
He jotka pääsi Repolaan olivat vielä onnellisia, sillä se oli vasta alkumatkassa Vienan ja Aunuksen saloille.
Pieningän metsämeri on valtava.
Eikö kamuttaja polonen sen vertasta tiedä. miksi ja mihin nuo kaadetut tuki meni.
Alankirjallisuushan kertoo jo senkin.
Ja eihän tämä kamuttaja tiedä edes millaista teollisuutta oli jo siihen aikaan nykyisen rajan molempmin puolin.
Todellisuudessa tämä kamuttaja raasu kaikkinen narsistineineen sivupersoonineen, ei ole kyennyt kertomaan oikiastaan yhtikäs mitään. Ympäripyöreitä sekavia heittoja, vailla totuudenpohjaa.
Oliko ne tukit Pielisjärveläisiä ihmisiä? Aloitushan koski ihmisiä, vai etkö ymmärtänyt. Pitääkö tuokin apinalle opettaa?
Laitetaampa aloitus tälle kamuttajalle, kun ei muista edes omaa aloitustaan, saatikka osaisi sitä edes lukea. Alla aloitus, Kamuttaja.
"En muista kirjoittaneeni tästä ennen, ehkä sivumennen maininnut.
Aikoinaan kun Suomi vielä oli osa Venäjää, Pielisjärveltäkin kuljettiin täältäkin savotoissa Vienan Karjalassa.
Sinne mentiin kävellen, ja joskus matka kesti parikin viikkoa.
Syksyllä mentiin ja vasta keväällä vasta tultiin takaisin.
Monilla työmailla ainoa majoituksen muoto koko talven oli laavu ja sen edessä nuotio.
Aamulla pomo herätti väen töihin sanomalla; "Nouskkoohan poejat sättärree kasertammaan".
Kuka muuten tietää mitä sanonta tarkoittaa (on hyvin vanhaa alueen murretta).
Jos kiinnostaa niin kirjoitan myöhemmin lisää aiheesta."
Kommentti perään. Mitä pitää opettaa ja kenelle. Ja Kamuttajan sekoilu senkus jatkuu.
Olet pöljempi ja vainoharhaisempi kuin luulin. Kuvitteletko tosiaan jokaisen sinun pöljyytesi paljastajan kamuttajaksi? Ei voi olla totta, että olet noin tyhmä. Kaiken lisäksi kuvittelet kamuttajan puhuvan tuossa tukeista, nekö käveli Venäjälle ja nousi aamulla sättärree kasertammaan?
Sano minulle, että pelleilet, sillä ei kukaan voi tosissaan olla noin vainoharhainen ja irti todellisuudesta.
Et tainnut viime yönäkään malttaa nukkua yhtään kun vielä näköjään aamuyöstä jankutit ja tänä aamuna aloitit jankutuksen klo 5.27. Lopeta jo tuo hourimisesi Onkirjoitettu=Jorma=Teuvo kymmenet muut nikit!!!
Käyhän vie tölkkisi Lidlin automaattiin ja meehän sinne mehukellariisi. Juttele siellä niiden kavereittesi kanssa uusista aloituksista Pielisjärven historiasta.
Älkää olko kateellisia jos jollain on tarinankertojan ja kirjoittajan lahjoja? Ei teistä ole kuitenkaan kirjoittamaan kamuttajan veroisia juttuja, joten vaihtakaa jo levyä!
Vanhempani,olivat,,taikka,oikeastaan,vaan,äiti,virkistää.ja,isäni,tuli.repolasta.,itse,olen,syntynyt,viljakkalassa,,kaikki,mitä,kerrotaan,pielisjärveltä,Lieksasta,ja,Nurmeksesta ,ei,pidä,vähätellä,toisten,kermaa,oli,yks,Erkka,ku,tuli,taloon,istu,taholle,ja,sitten,alko,tulla,tarinaa,mistä,ei,saanut,mitään,tolkkua
Kävin,kerran,retkellä,repolassa;oli,koti,majoitus,,olimme,iäkkään,mummon,kotona,kun hän,puhui venäjää,ja suomea,sekaisin,niin,ei,siitä,saanut,mitään,tolkkua
Repolassa en itse ole käynyt!