Oliko se silloin kun aloit meikkaamaan ja nostit tasosi kotosesta kymppiin vaikka olet kutonen?
Nainen, missä vaiheessa tajusit jääväsi yksin?
naiset-nirsoja
11109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En oo tajunnu vieläkään koska aina sillon tällön löytää mukavaa ja mieluista seuraa :) eikä oo tarvinnu edes meikata enkä aio alkaakaan.. etenkään ittestään liikoja luulevien nirsojen ukkojen takia.
Ovatpa varsinaisia matemaatikkoja tälle palstalle eksyneet miehet. Laskukone sydämen paikalla.
Ihmisiä on erinäköisiä! Toisilla on pottunokka ja toisilla mainosten näköinen nenä! Jotkut tykkäävät pottunokkaisista kivoista naapurintytöistä!
Jotkut vain kaukaa ihailevat kuvia, eivät halua pottunokkaa mutta eivät myöskään koskaan saa sitä omaa kymppiään, koska eivät edes uskalla puhua naiselle nätisti tosielämässä. Jotkut ovat teoreetikko-haikailijoita, jotkut käytännön eläjiä, joiden mielestä ihon lämpö on parasta maailmassa.
Naiset ei kai tykkää kenestäkään kun niihin ei saa yhteyttä mitenkään. Siellä ne tavis naiset omassa kolossaan haaveilevat komeasta pitkästä miehestä
Suomalaisissa yli 30 vuotiaissa vapaissa miehissä on se vika, että ovat lihottaneet itsensä perunasäkiksi. Ei se pieni vatsa haittaa, mutta kun ei edes leuka/kaula ääriviivaa näe kunnolla lihavuuden takia.
Olen hoikka, joten ei kelpaa lihavat ei.
Ja lisäksi monta muuta luonnekriteeriä...
Naiset on taas niin heikkoja etteivät jaksa nostaa edes 10 kg punttia ylös. Kyllä ne 35-40 v naiset on todella heikossa kunnossa usein. Minä sentään käyn salilla nostelee puntteja mutta naiset nostelee vaan mahaansa.
Eivät ole kaikki yli 30-v miehet perunasäkkejä. Minä olen hoikka.
Mutta ei se sitä tarkoita, että naisille kelpaisin.
Naiset on aina nirsoillut
Pitkän liiton kariuduttua puolison narsistiseen persoonallisuuteen ja henkiseen väkivaltaan tajusin -vihdoin- olevani yksin ja siitä suuresti nauttivani. Olen kokeillut nettideittailua, mutta koska olen niin satutettu ja vähäarvoiseksi tallattu, en koe olevani edes kuutosen tyttö enää kenellekään.
Omat askelmerkkini ovat niin haparoivia, etten pysty tuomaan itseäni esille kuten muut, joten luulen jääväni loppuelämäkseni yksineläjäksi. Nettimaailman kovuus ja ihmisen arvottaminen ulkonäön tai saavutusten perusteella ei anna turvallista tietä parempaan elämään.
Juuri näin. Satutettuna on liian arka kehenkään tutustumaan ja itsearvo on nolla.
Etsin kilttiä, mutta tässä päivässä kiinni olevaa miestä 60, mutta ei sellaista ole.
Ukottuneita, ilkeitä, asennevammaisia, vähätteleviä ja ulkonäkökeskeisiä yhdistetyn talouskoneen ja seksiseuran vonkaajia löytyy, mutta enää en itseäni mihinkään ansaan pistä.
Olisi täällä kuvaamasi mutta M72, vaan en uskalla enää etsiä mitään. Juttukaveri olisi kyllä mukava, mutta lienee sekin liikaa vaadittu. Ne harvat tuntemani tervejärkiset ovat jo parinsa löytäneet. Vaan enhän minä kaikkia tunne, oikeastaan en juuri ketään.
Sekava kysymyksenasettelu, mitähän tässä oikein edes ajetaan takaa. Oli miten oli, tajusin saavani seuraa, kun jätin turhan ujouden ja epävarmuuden. Luotin siihen että kyllä joku minustakin tykkää ja se joka osoittaa huomiota, ei tee sitä kiusatakseen. Siitä se ajatus sitten lähti. ;) Edelleen yli nelikymppisenä en meikkaa ja kyllä tykätään. Yksin en ole tuon nuoruusvaiheen jälkeen jäänyt, 25 alkoi flaksi käymään yllättävänkin kuumana. :)