http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Verohallinnon_tilastoja_Verotulojen_kehi%2839219%29
Yhteisöveron tuotto kasvoi reippaasti. Se vain ei enää lämmitä valtionkirkkoja, koska niiden vero-osuuden sijalla on suora rahoitus.
Kuntien verotilitys kasvoi 4,5%. Seurakuntien laski 5,2%. Veropohja on sama, joten eroa selittää muutokset veroprosenteissa ja valtionkirkkoihin kuuluvien osuuden lasku.
Yhteisöveron tuotto kasvoi reippaasti. Se vain ei enää lämmitä valtionkirkkoja, koska niiden vero-osuuden sijalla on suora rahoitus.
Kuntien verotilitys kasvoi 4,5%. Seurakuntien laski 5,2%. Veropohja on sama, joten eroa selittää muutokset veroprosenteissa ja valtionkirkkoihin kuuluvien osuuden lasku.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ja väärin meni. Seurakuntien verotilityksessä oli huomioitu yhteisövero-osuus, joka on nyttemmin suora valtionrahoitus eikä siis näy veroina.
Todellinen erotus on huomattavasti pienempi. Oikeansuuntainen toki.
Siis vanha systeemi olisi "tuottanut" enemmän rahaa 2016. Toisaalta budjettirahoitus voi olla stabiilimpi. Toivottavasti ei kauaa. Mahdolliset tuet pitäisi osittaa ja arvioida kohteen mukaan. Väestörekisterijutut pitäisi poistaa nopeasti.
Maistraatti voi hoitaa väestökirjanpidon. Ja vihkijät voivat asioida siellä.
Ei mitään "voi olla" stabiilimpi vaan "on". Sehän on aivan päivänselvää.
Tietysti tuo vakaus vaikuttaa molempiin suuntiin, ei voi tullakaan yllättävää kymmentä miljoonaa.
Jos väestökirjanpidon poistamisen lisäksi siirrettäisiin kirkkojen korjausavustukset menemään Museoviraston kautta, olisi jäljellä vain hautaustoimi. Olisihan se vielä nykyistäkin konkreettisempi: X hautaa, vuodessa tulee Y lisää ja Z poistuu, rahaa kuluu N euroa.
Kirkkoa tarvitaan väestönkirjanpidossa silloin, kun tehdään sukuselvitys henkilölle, joka on syntynyt 15 vuotta ennen kuin maistraatti alkoi hoitaa kaikkien ihmisten väestökirjanpitoa, ja muistelen tämän olleen 1970 tai jotain sinne päin, joten likimain ennen vuotta 55 syntyneet. Sukuselvitystä varten tarvitaan katkeamaton virkatodistusten ketju ainakin 15-vuoden iästä kuolinhetkeen (https://www.google.fi/search?q=katkeamaton ketju virkatodistuksia sukuselvitys). Älkää kysykö miksi. En tiedä mikä se on ja mitä sillä tehdään, mutta perunkirjoituksiin ja jälkeläisten selvitykseen kaiketi liittyy. Toisin sanoen, jos vuonna 1950 syntynyt on 15 vuotta täyttäessään ollut kirjoilla vain kirkon rekisterissä eikä väestörekisterissä, niin hänen kuollessaan perunkirjoitusta varten tarvittava virkatodistus alkaen 15 vuoden iästä saadaan vain kirkonkirjoista. Jotta väestörekisteri voisi aidosti hoitaa kaikkien sukuselvitykset, kirkonkirjat pitäisi sulauttaa osaksi väestörekisteriä. Vaikka tämä koskee vain suuripiirtein yli 50-vuotiaita niin on siinä silti melkoinen remontti. Kai on ajateltu, että helpompi antaa ongelman ratkaista itse itsensä ajan kuluessa, kun lopulta kaikki jotka ovat alunperin vain kirkon väestökirjanpidossa ovat menneet manan majoille, ja jäljellä on vain maistraatin yhteinen tietojärjestelmä.
Hmm... Vuonna 1970 väestökirjanpito siirtyi pois pienuskonnoilta ja jäi maistraateille ja valtionkirkoille. Valtionkirkoilta se tavallaan poistui 2000, mutta siirtymäajan kanssa, ja siirtymäaikaa jatkettiin. Vasta 2005 on väestökirjanpito ollut täysin valtion hallinnassa.
Mutta kysehän ei ole tästä. Kyse on siitä, mitkä tiedot ovat valtiolla saatavilla. Ja siinä käsittääkseni juuri tuo 1970 on raja.
Ei kai tätä tosiaan tarvitse väkisin valtionkirkoilta poistaa ainakaan vielä. Toisaalta pitää noidenkin siirto hoitaa ennenkuin evlut kirkon tilanne heikkenee liikaa.
Joku enemmän verotusta tunteva voisi katsoa näitä.
Vero.fi:n mukaan kirkollisveroa tilitettiin viime kuussa n. 87 miljoonaa euroa eli 1,4% enemmän kuin vuotta aiemmin. Kunnallisveron tuotto kasvoi vastaavasti 3,1%.
Erotus siis olisi vähemmän kuin vuotta aiemmin, mikä täsmää hyvin siihen, että eroaminenkin väheni. Toisaalta erotus oli tavan mukaan isompi kuin kirkkoonkuuluvuuden lasku, mikä kertoo eroamisen osuvan enemmän työikäisiin.
Tai, tarkemmin sanoen, eroaminen osuu työikäisiin ja tuleviin työikäisiin. Nyt kylvettiin viiden vuoden päähän, mutta myös saatiin satoa Homoillan kylvöstä.
Kasteiden osuuden vähentyminenhän taas ei vaikuta evlut talouteen vielä pariin vuosikymmeneen.
Helmikuun luvuissa kirkollisveron tilitys on kasvanut 0,5%. Kunnallisveron kasvu on 1,9% eli erotusta 1,4 %-yksikköä. Se vastaa suunnilleen työikäisten kirkosta eroamisia.
Tiedotettiin tästä paikallisesta näkökulmasta, tulos esim. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/372930-paakaupunkiseudun-seurakuntien-talous-kiristyy