Tietokilpailukysymys.
Alla olevasta ilmenee Suomen ev.lut. kirkon jäsenosuuden kehitys (koko väestöstä laskettu %-osuus). Miksi 1960-luvulla kirkoon kuuluvus pysyi paikallaan kymmenen vuoden alku- ja loppulukemissa?
1950 95,0 %
1960 92,4 %
1970 92,4 %
1980 90,3 %
1990 97,8 %
2000 85,1 %
2010 78,3 %
2015 72,9 %
Alla olevasta ilmenee Suomen ev.lut. kirkon jäsenosuuden kehitys (koko väestöstä laskettu %-osuus). Miksi 1960-luvulla kirkoon kuuluvus pysyi paikallaan kymmenen vuoden alku- ja loppulukemissa?
1950 95,0 %
1960 92,4 %
1970 92,4 %
1980 90,3 %
1990 97,8 %
2000 85,1 %
2010 78,3 %
2015 72,9 %
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ainakin 60-luvulla oli voimakas muuttoliike Ruotsiin. Olisiko pohjoisen työkansassa kirkosta eronneita niin paljon?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkollisvero
"Kirkollisvero perittiin erillisenä maksuna vuoteen 1959 saakka. Sen jälkeen vero on kuulunut ennakkoperinnän piiriin. Vuoden 1960 muutos oli periaatteessa vain tekninen, mutta käytännössä erittäin merkittävä: rästiin jääneiden verojen määrä putosi murto-osaan, ja samalla kirkosta eroaminen tyrehtyi niin, että eroajia oli vain aavistuksen enemmän kuin liittyjiä. Eroaminen kasvoi uudelleen 1969, mutta tämän muutoksen syy ei ollut verotus."
Näinhän se on. Koko historia on sivulla http://eroakirkosta.fi/media/taustatietoa/erohistoria.txt
Kiitos. Hyvin vastattu. Ja taustatiedon historiakuvaus on mainio. Se myös kertoo, että tämä nkyinen systeemi ei ole todellakaan ikiaikainen, vaikka se onkin ollut ja on kirkon ylisuuren rahoituksen turvaamisen kannalta iki-ihana.
Systeemin turvin kirkko haukkaa kansantaloudellisesti aivan kohtuuttoman suuren siivun kansainvälisesti vertaillen paisuteltuun toimintaansa.
Voihan sen sanoa myös niin, että tämä nykysysteemi jossa saa erota kirkosta ei ole ikiaikainen. :=)
Vakavammin: Mihinkähän asti haluttaisiin palata historiassa? Sähköinen kirkosta eroaminen närästää vielä kirkkoa, tai ainakin eroakirkosta.fi-palvelu. Mutta ei sekään enää esitä paluuta henkilökohtaiseen käyntiin, saati sitten kirkkoonkuulumispakkoa.