Valkosipuliyrttivoipatonki

Matkaan tarttui tuoreleipien sarjasta valkosipulipatonki napakkakuorella, pehmyt sisustalla ja kaiken kruunasi sisustan yrttivalkosipulivoi. Siltä se vain näyttää, että tuoreleivät pitää hakea aamuyöstä, koska muuten kaupassa on vain vehnäpöhöä, kuivaa ruista, riisikakkua tai näkkileipää. No toki on olemassa paistinleipien tiski (piirakoille, voisarville, suolasarville, piiraille jne), mutta niitäkin haetaan aamuyöstä tyhjiksi. Mutta niihin yleensä aina jää jotakin joiksikin ajoiksi vuorokaudessa.
Lisäksi kaupoissa on näkynyt ns. puolivalmiita patonkeja. Tietääkö joku onko niissä valkosipuliyrttipatonkeja? Tai olisiko niitä pakasteiden sarjoissa? Ongelmanahan omatekemä tuotteissa on se vesivoidellun napakkakuoren aikaansaaminen.
Valkosipulipatongin lisukkeina meni voi sinisestä sarjasta ja vesikinkku vähiten kuivasta sarjasta. Mölö oli halpis punainen.
Lisukemaailmasta nousi esille halpis punainen molö ja sininen voi. Joista halpis punainen sai täydet pisteet. Ja sininen voi 7-8 pistettä kymmenestä. Mölö vedettiin jäätävän kylmänä ja voi jääkaappikylmänä. Vesikinkku oli perusvesikinkkua, joka tietysti muutamien onnistuneiden alelaari kuivakinkkukokeiluiden jälkeen palautti mieliin köyhyyden ydintä.
8354
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat
  • Aloittaja

    On aivan oikein, että kannetaan huolta elintarvikkeiden kuten leivän tilasta. Mutta kuitenkin ns. paistopisteet tuoreleipineen ovat tuoneet kotimaiseen leipäkulttuuriin kilpailua. Jokainen muistaa menneen ajan "jumpula ja vimpula" leivät. Joissa hätäisellä vatkauksella hiivapöhötettiin taikinaa. Ja tuloksena oli tukkoisuutta aiheuttava hiivapallo. Ja, jotka melkein lopettivat leipäkaupan koko maassa. Vaikkakin on niin, että ennen vimpuja ja jumpula aikaa, myös kotimainen leipäkulttuurikin oli vielä voimissaan. Mutta sitten iski ehkä ahneus. Ja leivän struktuuri pilattiin pala palalta yhä edullisempien valmistumenetelmien alttarilla. Joka ei ole paha, jos tuotteen laatu ei heikkene.
    Globaalit leipämarkkinat ovat olleet siunauksena köyhyyden maailmassa. Jokainen muistaa mm. Neuvostoliiton ja kuinka siellä paistettu leipä maistui hyvälle myös kapitalismissa eläville kansalaisille. Nykyään Venäjälläkin saa sekavan makuisia leipiä. Myös kotimainen laadukas leipä on aina positiivinen asia. Ja varsinkin köyhien sektorille olisi syytä tuoda laadukkaita tuotteita, että valinta voisi kohdistua niihin. Rikkailla on varaa tehdä myös virhe investointeja. Köyhällä ei.
    Osaatko sinä leipoa napakkakuorista leipää? Ei rapeaa kuorta, mutta pinta sitkeää ja sisältä raikasta, kuten ranskalaiset. Sellaista olisi jokaisen hyvä oppia tekemään (itse en osaa). Naiset ja lapset ovat kuitenkin erityisasemassa, koska heidän elonpiiriinsä kuuluu luontaisestikin keittiön sinänsä hieman tylsä ja ehkä uhkaavakin ilmapiiri ja maailma. Kun taas muiden ihmisten suuntautuminen on ehkä hieman enemmän poispäin seinien sisältä kohti todellisen vapauden maailmaa?

    Äänestä

  • Nälkäkurkiainen kirjoitti:

    On aivan oikein, että kannetaan huolta elintarvikkeiden kuten leivän tilasta. Mutta kuitenkin ns. paistopisteet tuoreleipineen ovat tuoneet kotimaiseen leipäkulttuuriin kilpailua. Jokainen muistaa menneen ajan "jumpula ja vimpula" leivät. Joissa hätäisellä vatkauksella hiivapöhötettiin taikinaa. Ja tuloksena oli tukkoisuutta aiheuttava hiivapallo. Ja, jotka melkein lopettivat leipäkaupan koko maassa. Vaikkakin on niin, että ennen vimpuja ja jumpula aikaa, myös kotimainen leipäkulttuurikin oli vielä voimissaan. Mutta sitten iski ehkä ahneus. Ja leivän struktuuri pilattiin pala palalta yhä edullisempien valmistumenetelmien alttarilla. Joka ei ole paha, jos tuotteen laatu ei heikkene.
    Globaalit leipämarkkinat ovat olleet siunauksena köyhyyden maailmassa. Jokainen muistaa mm. Neuvostoliiton ja kuinka siellä paistettu leipä maistui hyvälle myös kapitalismissa eläville kansalaisille. Nykyään Venäjälläkin saa sekavan makuisia leipiä. Myös kotimainen laadukas leipä on aina positiivinen asia. Ja varsinkin köyhien sektorille olisi syytä tuoda laadukkaita tuotteita, että valinta voisi kohdistua niihin. Rikkailla on varaa tehdä myös virhe investointeja. Köyhällä ei.
    Osaatko sinä leipoa napakkakuorista leipää? Ei rapeaa kuorta, mutta pinta sitkeää ja sisältä raikasta, kuten ranskalaiset. Sellaista olisi jokaisen hyvä oppia tekemään (itse en osaa). Naiset ja lapset ovat kuitenkin erityisasemassa, koska heidän elonpiiriinsä kuuluu luontaisestikin keittiön sinänsä hieman tylsä ja ehkä uhkaavakin ilmapiiri ja maailma. Kun taas muiden ihmisten suuntautuminen on ehkä hieman enemmän poispäin seinien sisältä kohti todellisen vapauden maailmaa?

    Sämpylätaikina/leipätaikina:

    6dl nestettä (Vettä, maitoa, edellisten sekoitusta, heraakin voi olla mukana tms. - kunhan ei nyt kahvia laita. Joskus käytin kasvissosekeiton lopun)

    vähän öljyä tai sulatettua voita

    1 tl suolaa

    puoli pakettia hiivaa

    2 tl sokeria tai hunajaa (Hiivan ruuaksi)

    Nesteen pitää olla kädenlämpöistä, kun alat KÄSIN sekoittamaan siihen jauhoja.

    Jauhot voivat olla melkein mitä tahansa, kunhan vähintään kolmasosa on valkoista vehnäjauhoa. Taikinaan voi heittää jauhojen lisäksi myös pähkinää tai siemeniä.

    Hyvän taikinan ja hyvän leivän salaisuus on:
    1) Käytä vähän jauhoja. Taikinan pitää jäädä aika löysäksi.
    2) Veivaa tarpeeksi kauan. Käsin tulee parasta.
    3) Nostata taikinaa kulhossa tarpeeksi kauan, esim. 45 min - 1h.
    4) Nostata leipomuskia ennen uuniin laittoa tarpåeeksi kauan. Jos tulee useampi pellillinen, nostata toista kylmemmässä.
    4) Paista tarpeeksi kauan. Jos leivät ovat isoja, lämpötila 180 astetta, sämpylät paistan 200 asteessa.
    5) Leipä on kypsää kun se kuulostaa ontolta kopauttaessa pohjaan.

    Kaikissa normiohjeissa on aivan liian lyhyet valmistusajat.

    Äänestä

  • Nälkäkurkiainen kirjoitti:

    On aivan oikein, että kannetaan huolta elintarvikkeiden kuten leivän tilasta. Mutta kuitenkin ns. paistopisteet tuoreleipineen ovat tuoneet kotimaiseen leipäkulttuuriin kilpailua. Jokainen muistaa menneen ajan "jumpula ja vimpula" leivät. Joissa hätäisellä vatkauksella hiivapöhötettiin taikinaa. Ja tuloksena oli tukkoisuutta aiheuttava hiivapallo. Ja, jotka melkein lopettivat leipäkaupan koko maassa. Vaikkakin on niin, että ennen vimpuja ja jumpula aikaa, myös kotimainen leipäkulttuurikin oli vielä voimissaan. Mutta sitten iski ehkä ahneus. Ja leivän struktuuri pilattiin pala palalta yhä edullisempien valmistumenetelmien alttarilla. Joka ei ole paha, jos tuotteen laatu ei heikkene.
    Globaalit leipämarkkinat ovat olleet siunauksena köyhyyden maailmassa. Jokainen muistaa mm. Neuvostoliiton ja kuinka siellä paistettu leipä maistui hyvälle myös kapitalismissa eläville kansalaisille. Nykyään Venäjälläkin saa sekavan makuisia leipiä. Myös kotimainen laadukas leipä on aina positiivinen asia. Ja varsinkin köyhien sektorille olisi syytä tuoda laadukkaita tuotteita, että valinta voisi kohdistua niihin. Rikkailla on varaa tehdä myös virhe investointeja. Köyhällä ei.
    Osaatko sinä leipoa napakkakuorista leipää? Ei rapeaa kuorta, mutta pinta sitkeää ja sisältä raikasta, kuten ranskalaiset. Sellaista olisi jokaisen hyvä oppia tekemään (itse en osaa). Naiset ja lapset ovat kuitenkin erityisasemassa, koska heidän elonpiiriinsä kuuluu luontaisestikin keittiön sinänsä hieman tylsä ja ehkä uhkaavakin ilmapiiri ja maailma. Kun taas muiden ihmisten suuntautuminen on ehkä hieman enemmän poispäin seinien sisältä kohti todellisen vapauden maailmaa?

    Menit riman alta: "Naiset ja lapset ovat kuitenkin erityisasemassa, koska heidän elonpiiriinsä kuuluu luontaisestikin keittiön sinänsä hieman tylsä ja ehkä uhkaavakin ilmapiiri ja maailma. Kun taas muiden ihmisten suuntautuminen on ehkä hieman enemmän poispäin seinien sisältä kohti todellisen vapauden maailmaa?"

    Äänestä

Aloittaja

Hyvä ohje. Eipä siis ole ihme, kun Suomi on niin hyvä maa. Kun naiset osaa monenlaisia asioita, valmistaa elintarvikkeita, siivota jne. Kesällä myöskään kylmänkipu ei ole niin kova. Ja ihminen pärjää hieman pidempään ilman lämmöntuottamiseen tarvittavaa energiaa. Montako minuuttia noita sämpylöitä pitäisi paistaa, että ne tulisivat valmiiksi? Ja mikä on niiden hinta verrattuna esim. alelaarituotteeseen?

Äänestä

Näiden läpi on hyvä juoda Lasolia.

Äänestä

Ruisleipä terveellisempää eikä mitkä hötöt.

Äänestä
  • Onhan se ruisleipä terveellistä, mutta valkosipulipatonki on myös herkullista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nälkäkurkiainen kirjoitti:

Matkaan tarttui tuoreleipien sarjasta valkosipulipatonki napakkakuorella, pehmyt sisustalla ja kaiken kruunasi sisustan yrttivalkosipulivoi. Siltä se vain näyttää, että tuoreleivät pitää hakea aamuyöstä, koska muuten kaupassa on vain vehnäpöhöä, kuivaa ruista, riisikakkua tai näkkileipää. No toki on olemassa paistinleipien tiski (piirakoille, voisarville, suolasarville, piiraille jne), mutta niitäkin haetaan aamuyöstä tyhjiksi. Mutta niihin yleensä aina jää jotakin joiksikin ajoiksi vuorokaudessa.
Lisäksi kaupoissa on näkynyt ns. puolivalmiita patonkeja. Tietääkö joku onko niissä valkosipuliyrttipatonkeja? Tai olisiko niitä pakasteiden sarjoissa? Ongelmanahan omatekemä tuotteissa on se vesivoidellun napakkakuoren aikaansaaminen.
Valkosipulipatongin lisukkeina meni voi sinisestä sarjasta ja vesikinkku vähiten kuivasta sarjasta. Mölö oli halpis punainen.
Lisukemaailmasta nousi esille halpis punainen molö ja sininen voi. Joista halpis punainen sai täydet pisteet. Ja sininen voi 7-8 pistettä kymmenestä. Mölö vedettiin jäätävän kylmänä ja voi jääkaappikylmänä. Vesikinkku oli perusvesikinkkua, joka tietysti muutamien onnistuneiden alelaari kuivakinkkukokeiluiden jälkeen palautti mieliin köyhyyden ydintä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu