Joo eli oon huomannut, että elämäntila on huono. Olen sortunut viiltelyyn. Ja olen tehnyt masennus testin ja sen mukaan krsin jonkin laista masennusta. Sen jälkeen tein itsetunto testin ja se oli että itsetuntoni on tosi heikko. voiko näihin netin testeihin luottaa? Mitä mä teen???
TARVIN NOPEESTI APUA!!!!
auttakaaaaa1
5351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No hengitä syvään ja ajattele söpöyttäni se auttaa, tosin voit tukehtua yli söpöyteeni. No onnea vai no otan osaa. Oon muute takas 2.0
ööh... no jos olen maseentunut, itken joka päivä, en osaa iloita asioista........
No ei sitte, mestari ei kiitä
Ihan ensimmäiseksi ei kantsi laittaa liikaa painoa erinäisille kusipäille jotka luulevat olevansa hauskojakin, tai vaan purkavat omaa pahaa oloaan täällä.
Toiseksi, puhu asiasta jollekulle, jos et jo ole. Vaikka koulun terkkarille/psykalle/kuraattorille, jos ei tahdo omalle perheelleen/ystäville kertoa. Näillä kaikilla on vaitiolovelvollisuus, ja he osaavat auttaa asiassa eteenpäin.
Viiltojälkiä ei tarvitse myöskään hävetä, varmasti tulee se vaihe eteen jossain vaiheessa. Rohkeesti vaan lyhythihaisilla matkaan heti kun paranevat tarpeeksi :)
Kun saat ammattiapua, vaadi keskusteluapua. Jotkin (lue: useimmat) lääkärit ovat sitä mieltä että lääkkeet auttavat. Ne vaimentavat oireita, eivät paranna sairautta. Se sairaus on mielenterveydellinen, ja se paranee keskusteluavulla tai terapialla.
Itsetutkiskelu on tärkeää tässä tilanteessa myös. Mikä saattaisi aiheuttaa tämän, mikä saa sen 'laukeamaan', vahvistumaan, heikkenemään. Mikä auttaa ahdistukseen. Yms yms, kysymyksiä on tuhansia.
Tämmönen setti. Omaa kokemusta on toistakymmentä vuotta kestänyt krooninen vaikea masennus, yksi IM-yritys, yksi sairaalajakso ja toista vuotta terapiaa takana. Heti 18v täytettyäni menin lääkäriin, ja seuraavat viisi vuotta söinkin masennuslääkkeitä, kunnes sairaalareissun jälkeen vihdoinkin sain keskusteluapua. Lääkkeet lopetin viime kesänä, eikä masennuksesta ole jäljellä kuin satunnaisia ahdistuskohtauksia.
Kyllä se siitä, niin sanotusti. Voimia, kunnes se siitä.
kiitos että edes yksi puhui jotain järkevää. Kiitos myös avusta<3