Tämä asiallinen keskustelu on poistettu yli kaksikymmentä kertaa (en enää laske poistokertoja), miksi?
Kysymys kuului: Miksi Suomessa pakkoruotsista ei saa dysleksikko vapautusta vaikka muissa maissa heidän ja maahanmuuttajien kieliopinnoissa ei ole toista vierasta kieltä?
Muualla maailmassa dysleksikot ja maahanmuuttajat saavat tukea opintoihinsa eikä heiltä vaadita toista vierasta kieltä. Heitä pidetään ihan vain ihmisinä, joilla on samanlaisia toiveita ja taipumuksia kuin muillakin. Heistä voi tulla opettajia, insinöörejä, käsityöläisiä, asiantuntijoita tai taiteilijoita - ja se on muualla maailmassa ihan ok.
Meillä peruskoulussa ei saa vapautusta ruotsista, sen sijaan tuhlataan arvokkaita erityisopetusresursseja viitosen saamiseksi. Kun nuori sitten saa autettuna ruotsista viitosen peruskoulun päästötodistukseen, hän ei enää koskaan voi saada ruotsista vapautusta. Hän ei kuitenkaan mitenkään pysty omaksumaan lukioruotsia, joten hän käy kurssit kahteen kertaan, mahdollisesti joutuu vaihtamaan koulua ja pidentää lukioaikaansa. Lisäkurssit, tukiopetus ja lukion pitkittyminen maksavat perheelle tuhansia. Ja tämä tapahtuu oppilaalle, jonka pitäisi saada keskittyä itselleen tärkeisiin aineisiin voidakseen päästä jatko-opintoihin. Korkeakoulussa on sitten vastassa taas virkapakkoruotsi.
Mitään tällaista ei ole muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa dysleksikolla tai maahanmuuttajalla ei ole toista vierasta kieltä. Muissa maissa kieliopintoja ei muutenkaan ole niin paljon kuin Suomessa. Dysleksikoille ja maahanmuuttajille ei haluta tehdä opintoja vielä hankalammaksi kuin ne ovat muuten. Ei liioin heitellä heitä herjoilla, että mitäs vammaiset ja pitääkö sitä kaikkien ihan akateemisesti päästä kouluttautumaan, kuten tehdään tällä palstalla. Muualla heistä voi tulla opettajia, insinöörejä, käsityöläisiä, asiantuntijoita, taiteilijoita... Ainoastaan Suomessa pakkoruotsittaja katsoo oikeudekseen heitellä herjoja ja estää opinnot pitämällä kiinni pakkoruotsin pakollisuudesta, koska muuten koko rakennelma romahtaisi, kun neljännes tai jopa puolet pääkaupunkiseudun luokkien oppilaista tarvitsisi vapautuksen.
Sen sijaan ruotsinkielisille heruu ymmärtämystä suomenopintojen tökkiessä. HBL kirjoitti taannoin ruotsinkielisestä tytöstä, joka "voitti dysleksian". Nuoren dysleksia diagnosoitiin vasta lukiossa, vaikka lukeminen ja opiskelu oli ollut hänelle aina työlästä. Nyt hän oli lähdössä opiskelemaan matematiikkaa. Hienoa. Kiinnitin huomiota siihen, että hänen ainoa tappionsa kuitattiin näin luontevasti: --- kertoo omistaneensa paljon aikaa koulutyölle yläkoulussa ja saaneensa keskihyvät arvosanat useimmissa aineissa, mutta yhdessä kohtaa hän joutui antamaan periksi - suomen kohdalla: "Minä opin kieliopin mutten sanoja. Saatoin opiskella useita tunteja pientä sanakuulustelua varten mutta kuitenkin sain korkeintaan vitosen. Se tuntui turhalta. Niinpä valitsin pois suomen."
Näin kauniisti HBL kuvaa asiaa, kun kyseessä on ruotsinkielinen, joka ei opi suomea. Suomenkielinen, joka ei opi ruotsia, on sen sijaan tämän liturgian mukaan tyhmä, asennevammainen ja laiska!
Totuus ei pala tulessa. Voitte poistattaa tämän tuhat kertaa, mutta ongelmat ovat silti tässä!
Kysymys kuului: Miksi Suomessa pakkoruotsista ei saa dysleksikko vapautusta vaikka muissa maissa heidän ja maahanmuuttajien kieliopinnoissa ei ole toista vierasta kieltä?
Muualla maailmassa dysleksikot ja maahanmuuttajat saavat tukea opintoihinsa eikä heiltä vaadita toista vierasta kieltä. Heitä pidetään ihan vain ihmisinä, joilla on samanlaisia toiveita ja taipumuksia kuin muillakin. Heistä voi tulla opettajia, insinöörejä, käsityöläisiä, asiantuntijoita tai taiteilijoita - ja se on muualla maailmassa ihan ok.
Meillä peruskoulussa ei saa vapautusta ruotsista, sen sijaan tuhlataan arvokkaita erityisopetusresursseja viitosen saamiseksi. Kun nuori sitten saa autettuna ruotsista viitosen peruskoulun päästötodistukseen, hän ei enää koskaan voi saada ruotsista vapautusta. Hän ei kuitenkaan mitenkään pysty omaksumaan lukioruotsia, joten hän käy kurssit kahteen kertaan, mahdollisesti joutuu vaihtamaan koulua ja pidentää lukioaikaansa. Lisäkurssit, tukiopetus ja lukion pitkittyminen maksavat perheelle tuhansia. Ja tämä tapahtuu oppilaalle, jonka pitäisi saada keskittyä itselleen tärkeisiin aineisiin voidakseen päästä jatko-opintoihin. Korkeakoulussa on sitten vastassa taas virkapakkoruotsi.
Mitään tällaista ei ole muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa dysleksikolla tai maahanmuuttajalla ei ole toista vierasta kieltä. Muissa maissa kieliopintoja ei muutenkaan ole niin paljon kuin Suomessa. Dysleksikoille ja maahanmuuttajille ei haluta tehdä opintoja vielä hankalammaksi kuin ne ovat muuten. Ei liioin heitellä heitä herjoilla, että mitäs vammaiset ja pitääkö sitä kaikkien ihan akateemisesti päästä kouluttautumaan, kuten tehdään tällä palstalla. Muualla heistä voi tulla opettajia, insinöörejä, käsityöläisiä, asiantuntijoita, taiteilijoita... Ainoastaan Suomessa pakkoruotsittaja katsoo oikeudekseen heitellä herjoja ja estää opinnot pitämällä kiinni pakkoruotsin pakollisuudesta, koska muuten koko rakennelma romahtaisi, kun neljännes tai jopa puolet pääkaupunkiseudun luokkien oppilaista tarvitsisi vapautuksen.
Sen sijaan ruotsinkielisille heruu ymmärtämystä suomenopintojen tökkiessä. HBL kirjoitti taannoin ruotsinkielisestä tytöstä, joka "voitti dysleksian". Nuoren dysleksia diagnosoitiin vasta lukiossa, vaikka lukeminen ja opiskelu oli ollut hänelle aina työlästä. Nyt hän oli lähdössä opiskelemaan matematiikkaa. Hienoa. Kiinnitin huomiota siihen, että hänen ainoa tappionsa kuitattiin näin luontevasti: --- kertoo omistaneensa paljon aikaa koulutyölle yläkoulussa ja saaneensa keskihyvät arvosanat useimmissa aineissa, mutta yhdessä kohtaa hän joutui antamaan periksi - suomen kohdalla: "Minä opin kieliopin mutten sanoja. Saatoin opiskella useita tunteja pientä sanakuulustelua varten mutta kuitenkin sain korkeintaan vitosen. Se tuntui turhalta. Niinpä valitsin pois suomen."
Näin kauniisti HBL kuvaa asiaa, kun kyseessä on ruotsinkielinen, joka ei opi suomea. Suomenkielinen, joka ei opi ruotsia, on sen sijaan tämän liturgian mukaan tyhmä, asennevammainen ja laiska!
Totuus ei pala tulessa. Voitte poistattaa tämän tuhat kertaa, mutta ongelmat ovat silti tässä!
Vastaukset 29
Vanhimmat
Aiemmilla kierroksilla joku vastasi tähän aloitukseen lyhyesti ja ytimekkäästi: "vammainen"
Kiitos kommentoijalle, se oli erinomainen kommentti ajatelleen mahdollisuutta laajentaa yhteistä näkemystämme erilaisuudesta ja ihmisyydestä.
Onko dysleksikko vammainen? Onko maahanmuuttaja vammainen? Olenko minä vammainen? - Oletko sinä?
Vammaisuuden käsitteen perustana on yksilön fyysinen tai psyykkinen erilaisuus, mutta käsitteen sisältö – sen merkitys ja kokemus – määrittyy sosiaalisesti. Ympäristö leimaa vammaisiksi henkilöt, jotka eivät selviydy ympäristön asettamista vähimmäisvaatimuksista - kuten vaikkapa pakkoruotsista. Suomessa on noin kansainvälisesti keksitty ihan uusi vammaisuuden tyyppi ;)
Vammaisuutta ei pidetä enää niinkään yksilön ominaisuutena vaan yhteiskunnan rakenteisiin liittyvänä epäkohtana!
Vammaisuus on kokemus, joka kohtaa jossain määrin jokaista ihmistä. Elämänsä eri vaiheissa kaikki kokevat eriasteisia rajoituksia toiminnassaan terveytensä vuoksi. Vammaisuus ei ole asia joka koskee vain vähemmistöä, se on kaikkien ihmisten yhteistä kokemuspiiriä.
Palstan RKP:set eivät osaa eivätkä edes halua vastata ikäviin kysymyksiin, siksi yritetään aina poistattaa.
Taas viimeksi koulun päättyessä juttelin kasiluokkalaisen pojan kanssa. "Vitsi kuin mulla voi olla näin hyvä todistus", riemuitsi kaveri. Dysleksiasta huolimatta hän oli saanut nostettua keskiarvoaan ja monen aineen kohdalla oli tyydyttävä tai jopa kiitettävä numero. "Oletko harkinnut lukiota ensi vuonna", kysyin. "Äh, kun mulla on toi ruotsi", sanoi kaveri ja viittasi kovalla työllä saatuun kuutoseen, jonka pitäisi kokeiden perusteella olla viitonen. - Niin, viitosen tai kuutosen ruotsilla, joka on jo hankittu kovalla työllä, ei voi mennä lukioon. Näin muuten lahjakas ja hyväluonteinen nuori mies on jo madaltamassa opintotoiveitaan pakkoruotsin vuoksi.
Vaikka te pakon kannattajat ja ymmärtäjät luulette, ettei jossain niin ihanassa ja kauniissa ja teille rakkaassa järjestelyssä voi olla tällaisia varjoja, yrittäkää herätä todellisuuteen. Jokainen, joka haluaa taas kirjoittaa tähän ketjuun, että "vammainen", halveksunnan osoitukseksi kaikille fennoille, jotka eivät saa pakkoruotsia opiskeltua, huutaa tuon "vammaisen" tällaiselle kirkassilmäiselle ja yritteliäälle nuorelle, jonka elämää ja opintoja pakkoruotsi ratkaisevasti painaa alemmaksi.
Jatkossa+opetusta+on+mitoitettava+oppilaiden+todellisten+tarpeiden+mukaan!
Nettisvekot eivät tunnetusti tykkää vaikeista kysymyksistä. Koska eivät osaa vastata kunnolla edes helppoihin kysymyksiin.
Mistä puhut? Mitä kysymyksiä on esitetty?
Kiitos kirjoituksestasi, se lohdutti minua paljon. Kävin keskikouluni -50/-60 vaihteessa. Suhteeni ruotsinkinkielen opiskeluun eli lähinnä kauhun sekainen. Opettajani arvioi minut laiskaksi ja jätti rauhaan toivottomana tapauksena. Kävin ehtolaiskursseja, tukiopetusta kieleopiskelijoilta ja opettajaopiskelijoilta. Lopetin keskikouluun ja sain vitosen, kun lupasin olla pyrkimättä lukioon. Myöhemmin työskentelin Norjassa ja opettelin Gammel Norskia.
Englannin kieli ei tuottanut muita vaikeuksia kuin oikeinkirjottaminen. Telkkarisarjat ja leffat opetti kuullun ymmärtämistä ja ääntamistä. Myös englannin kielen opettajallani ei ollut ennakkoluuloja minusta. Olin 7-8 oppilas.
Myöhemmin olisin tarvinnut lukion päästötodistusta, mutta kunnon dyslektikkona sopeuduin tilanteeseen. Nyt olen eläkkeellä ja tuen pakko-opiskelun vastustamista.
Ymmärsinkö oikein, että olet sitä mieltä, että ruotsin kieli on oppiaine, joka tuottaa lukivaikeudesta kärsivälle ongelmia, ei muut aineet?
Kerrot myös, että kaikissa muissa maissa lukivaikeudesta kärsivät on vapautettu toisesta pakollisesta vieraasta kielestä. Onko Ruotsissa useita pakollisia vieraita kieliä? Missä kaikissa maissa lukihäiriöiset on vapautettu toisesta pakollisesta vieraasta kielestä, voitko luetella nämä maat?
En tiedä, oletko selvillä, etä B1-kieli on Suomessa pakollinen kieli, ja se tulee olemaan pakollinen jatkossakin. Eli jos oppilas lukee tulevaisuudessa englannin ohella vaikkapa ranskaa tai venäjää, niin muuttuuko lukivaikeus mielestäsi jotenkin oleellisesti, kun ruotsin tilalle saadaan toinen, itse valittu kieli?
Onkohan tämä ongelmasi nyt siis ollenkaan oikealla palstalla?Jos haluat poistaa B1-kielen pakollisuuden nyt ja tulevaisuudessa, sinun pitää olla asiasta esim. opetushallitukseen yhteydessä. RKP ei vi tehdä mitään sille, että tulevaisuudessa esim. venäjä tai ranska on se toinen pakollinen kieli koulussa jollekin lukivaikeudesta kärsivälle.
Ranska ja venäjä ovat lukihäiriön kannalta hankalampia kieliä kuin esim. juuri ruotsi. Monelle ruotsi päinvastoin saattaa olla se kaikkein helpoin kieli opiskella.
En tunne lukihäiriötä hyvin, mutta tunnen useita henkilöitä, jotka ovat kertoneet, että heillä on jonkinasteinen lukihäiriö/hahmottamishäiriö. Yhdellä se on ilmennyt lukeminen hitautena, toisella omalla äidinkielellä kirjoitetun tekstin sisällön hahmottamisen vaikeutena, kolmannella taas foneettisesti vaikean kielen (kuten englannin) kirjoitusasun hahmottamisen vaikeutena...
Onkin aika arveluttavaa väittää, että vain ruotsin kieli on lukihäiriössä ongelma, ja samalla vielä korostaa lukihäiriöisen kyvyttömyyttä oppia jotakin yksittäistä kieltä. (Ja sitten vielä ihmetellä, että viestit poistetaan!)
Minä näen asiat aivan toisin: oli lukihäiriö tai ei, kaikkia kieliä voi lukea. Ei niissä tarvitse edes olla hyvä. Kielten opiskelusta voi jokainen nauttia omalla tavallaan.
Kornia tällä palstalla on se, että kaikki eivät ymmärrä, että B1-kieli on Suomessa pakollinen. Kun ruotsin pakollisuus poistetaan, se tarkoittaa käytännössä, että edelleen opiskellaan ruotsia, ja lisäksi ranskaa, saksaa, venäjää ym. kieliä. Ei kenenkään opiskelijan taakka helpotu pakkoruotsin poistosta.
Jos AP olisi oikeasti huolissaan dysleksiasta, hän ottaisi kantaa näihin asiallisiin viesteihin. Vaan eipä ota, vaan tämä trollaaja jälleen kerran vaikenee kuoliaaksi kun aletaan puhua asiaa.
"Ranska ja venäjä ovat lukihäiriön kannalta hankalampia kieliä kuin esim. juuri ruotsi. Monelle ruotsi päinvastoin saattaa olla se kaikkein helpoin kieli opiskella."
Mitä jos lukihäiriöisen toinen kotikieli on ranska tai venäjä? Voi olla että venäjä tai ranska olisi aika paljon helpompaa. On myös hieman outo väite että ruotsi olisi jotenkin helpompaa kuin ranska sillä molemmat ovat suomalaiselle aivan yhtä vieraita kieliä ja niissä on myös melko lailla sama määrä sanoja molemmissa.
Se,+että+Suomessa+lukihäiriöisen+kotikieli+olisi+venäjä+tai+ranska,+on+sellainen+asia,+jota+ei+voida+ottaa+huomioon,+kun+opetussuunnitelmia+tehdään.+Ymmärrät+varmaan+tämän+itsekin.+Itse+dysleksiaa+on+tietääkseni+n.+10%:lla+väestöstä,+ja+tämäkin+tarkoittaa,+että+koko+peruskoulua+ei+aleta+muuttamaan+dysleksikkojen+ehdoilla,+vaan+he+saavat+mahdollisimman+paljon+tukea+koulun+puolesta.+Tämä+jos+mikä+on+hyvä+asia.+Tässä+suhteessa+on+menty+paljon+eteenpäin.
Totta kai se voidaan ottaa huomioon ja vielä todella helpostikin, eli lopettamalla pakkoruotsin tyrkytys ihmisille ja hyväksymällä se että maailmassa on muutakin kaksikielisyyttä kuin suomi ja ruotsi. Ruotsin opettaminen pakolla kaikille ei vain ole mitenkään perusteltua sen enempää kuin ruotsin osaamisen vaatiminen kaikilta virkamiehiltä.
Miten viestisi liittyy dysleksiaan?
Vaikka mailma romahtaisi pakkoruotsi on säilytettävä .
Ahvenanmaalla on suomenkielestä luovuttu kouluissa jo kymmenen vuotta sitten se oli esteenä tärkeämpien kielten opiskelulle vaikka ahvenanmaa on samaa kaksikielistä suomea .
Suomenkielisten on kuitenkin edelleen opeteltava ruotsia joka on vain hyödytön ylimääräinen rasite suomalaisille .
Sitten on olemassa vielä haitallisempi ruotsinkielipakko tuo "virkamiesruotsipakko" moniin työtehtäviin vaadittava tarpeeton ruotsinkielen osaamisvaatimus .
Ihmetellä saa tätä ruotsalaistamista ??
Samma kan man säga om finskan, som är ett annat mikrospråk som bara talas i Finland. Skulle det inte då vara bättre av att svenskspråkiga och finskspråkiga läser som sagt sitt modersmål x-antal valfria språk och då skulle svenska/finska vara även valbart för båda språkgrupperna?
Engelska är framtiden i detta land och den bästa samt billigaste lösningen. Kanske även en delning av landet så kan finne ha sin finska östra halva med skräpvalutan markka medan vi i väst är en del av Europa och Norden.
Med den inställning som fennopellen har mot svenskan så betyder det bara att man ignorerar finskan och vissa finskspråkiga bara känner sig mer kränkta som ingen bryr sig ändå om.
Ja mitäs totuuksia se Kjell Herberts kirjoittikaan teistä?
Tuleeko mieleen?
"vaikka ahvenanmaa on samaa kaksikielistä suomea ."
Ahvenanmaa ei ole kaksikielinen, vaan yksikielinen, autonominen alue, joka päättää itse kieliopinnoistaan. Ahvenanmaahan on aivan turha verrata, se ei ole millään mittapuulla vertailukohde manner-Suomeen nähden.
Ahvenanmaahan on aivan turha verrata, se ei ole millään mittapuulla verta"
Enemmistön intressit on Aalandissa otettu esimerkillisesti huomioon.
Suomen kielipolitiikka on uudistettava siten, että vain enemmistön kieli on virallinen ja kielivähemmistöille annetaan vain minimaalisen oikeudet, esim oikeus saada oikeudenkäynti tulkittuna omalle kielelle.
Suomen nykyinen kielipolitiikka on enemmistön kannalta epäkäytännöllinen, epätarkoituksenmukainen ja epäoikeudenmukainen.
Ahvenanmaan malli on hyvä esikuva myös muulle Suomelle. Enemmistön kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi.
"Enemmistön intressit on Aalandissa otettu esimerkillisesti huomioon."
Kuule, enemmistön intressien mukaan eletään, vaikka asuttaisiin 20 hengen pikkukylässä jossain Siperiassa! Muuten ei asioista tule mitään.
Ei autonomisen, yksikielisen pikkusaaren päätökset toimi mallina meille, eikä muillekaan. Manner-Suomessa tehdään politiikkaa manner-Suomen ehdoilla.
Suomen kielilainsäädäntö ja kielipolitiikka on tehty vähemmistön intressien turvaamiseksi. Arkielämä toki oikaisee suurimmat kuprut, mutta lainsäädännön lähtökohtana on oltava sama arvopohja koko valtakunnassa.
Ahvenanmaan yksikielisyys on toimiva ja tehokas, siksi oiva esikuva myös Suomelle.
Myös Ruotsin säätämä pääkielilaki vuodelta 2009 on ihan kelpo esikuva.
Kumpikin malli on pohjoismaisten arvojen mukainen ja siksi sovellettavissa Suomeen, pohjoismaisen yhteiskuntamallin mukaisesti.
Maailmassa on n. 35 monikielistä maata, Suomi kuuluu tähän joukkoon. Listalla on hyvin toimivia, erittäin monikulttuurisia maita.
Aloittaja keskittyy liikaa marginaaliryhmän ongelmiin, kun pitäisi ratkaista suurempia kokonaisuuksia eli uudistaa koko kielipolitiikka. Ahvenanmaan yksikielisyys on kansainvälisesti arvostettu ja sopii malliksi Suomen kielipolitiikan uudistamiseen. Kun kielipolitiikka on uudistettu, lukihäiriöisiä eikä muitakaan enää kiusata poliittisilla kielitaitovaatimuksilla.
Sinä sorrut samaan kuin aloittaja. Tuijotat Ahvenanmaata, kun meidän pitäisi ratkaista Suomessa se, miten saamme tulevaisuudessa muistakin kielistä kuin englannista kiinnostuneita.
Parhaan mallin tästä antavat - ei suinkaan Ahvenanmaa - vaan eteläisen Suomen isot kunnat ja koulut. Niissä saa valita jo A1-kielenkin. Kun A1-kieli on joku muu kieli kuin englanti, ja englanti on vasta 2. kielenä, lapsi oppii molemmat kielet hyvin, ainakin paremmin kuin tähän asti. Etenkin jos kielen opetusta vielä aikaistetaan.
Kun kielipolitiikka uudistetaan , poliittiset kielitaitovaatimukset poistuvat. Se on paljon tärkeämpi uudistus kuin nysvääminen ja näprääminen A, B tai C-kielten parissa, lillukanvarsia ovat tässä isossa kuviossa. Samalla lukihäiriöisetkin voivat rauhassa keskittyä substanssiosaamisensa kehittämiseen.
Pelkällä ruotsin vapaaehtoistamisella ei saada toivottua tulosta, eli nostettua kiinnostusta eri kielten (siis muunkin kuin englannin) opiskeluun. Tämä on ongelma nro yksi. Kieliä täytyy kuntien voida myös tarjota, eli nimenomaan juuri A- ja B-kieliä. Kun koulussa voi lukea esim. A2-kieltä, niin myös lahjakkaammat oppilaat saavat mahdollisuuden mahdollisimman monipuoliseen kielten opiskeluun. Tämä ei ole "näpräämistä", vaan periaatetta "jokaiselle jotakin". Näin saamme kilpailukykymme säilytettyä. Ja kaksi vierasta kieltä on oltava minimi, ja EU:n suositus se nimenomaan onkin.
"Se on paljon tärkeämpi uudistus kuin nysvääminen ja näprääminen A, B tai C-kielten parissa,"
Et taida olla ihan pätevä käymään tällaista keskustelua: Suomessa ei ole C-kieltä kouluissa.
Asiaa, hyvä!
RKP ei päätä Suomessa asioita, vaan suomenkielinen suuri enemmistö.