Eläinten älykkyydestä ja tietoisuudesta on palstalla toistuvasti keskusteltu. Nyt siheesta on ilmestynyt kattava tiedeyhteenvetokirja "Millaista on olla eläin" (Helena Telkänranta, SKS 2015), joka ainakin mukana olleiden lemmikkieläimenomistajien ja tarkkailijoiden olisi hyvä lukea.
Kirja tarkastelee asioita eläinten aistien, tietoisuuden, oppimisen, oivaltamisen, kivun, tunteiden ja sosiaalisuuden kannalta. Tietoisuuden tasoista (tajuisuus, kognitiivinen tietoisuus, itsetietoisuus ja metakonitio, s.58) sekä oppimisen tavoista (tottuminen, ehdollistuminen, mallioppiminen, oivaltava oppiminen), s.94) kirjassa on hyvät ja selkeät kuvaukset.
Kirjoittaja on eläinten kognitioon erikoistunut evoluutiobiologi, jonka eläinsuojelumyönteisyys selvästi näkyy. Hän tunnistaa eläimissä inhimillisiä piirteitä, mutta myös niihin liittyviä yleisiä väärinkäsityksiä. Kirjan luku "Osaako koira hävetä tai kissa kostaa", s.73) kokoaa hienosti erään palstallakin pohdiskellun kysymyksen.
Ihmisen ja muiden eläinten eroa tekijä ei mielestäni liioittele, mutta ei myöskään vähättele:
"Ihmisellä on ilman muuta sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat nykytiedon valossa ainutlaatuisia kuten kieli ja abstrakti ajattelu. Näiden kahden yhdistelmä on mahdollistanut kumulatiivisen eli kertyvän kulttuurin. ... Juuri tämä on perimmäinen syy siihenkin. että tämän kirjan sivuja kääntelee ihmisen käsi eikä esimerkiksi norsun kärsänpää.", s.11
Kirja tarkastelee asioita eläinten aistien, tietoisuuden, oppimisen, oivaltamisen, kivun, tunteiden ja sosiaalisuuden kannalta. Tietoisuuden tasoista (tajuisuus, kognitiivinen tietoisuus, itsetietoisuus ja metakonitio, s.58) sekä oppimisen tavoista (tottuminen, ehdollistuminen, mallioppiminen, oivaltava oppiminen), s.94) kirjassa on hyvät ja selkeät kuvaukset.
Kirjoittaja on eläinten kognitioon erikoistunut evoluutiobiologi, jonka eläinsuojelumyönteisyys selvästi näkyy. Hän tunnistaa eläimissä inhimillisiä piirteitä, mutta myös niihin liittyviä yleisiä väärinkäsityksiä. Kirjan luku "Osaako koira hävetä tai kissa kostaa", s.73) kokoaa hienosti erään palstallakin pohdiskellun kysymyksen.
Ihmisen ja muiden eläinten eroa tekijä ei mielestäni liioittele, mutta ei myöskään vähättele:
"Ihmisellä on ilman muuta sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat nykytiedon valossa ainutlaatuisia kuten kieli ja abstrakti ajattelu. Näiden kahden yhdistelmä on mahdollistanut kumulatiivisen eli kertyvän kulttuurin. ... Juuri tämä on perimmäinen syy siihenkin. että tämän kirjan sivuja kääntelee ihmisen käsi eikä esimerkiksi norsun kärsänpää.", s.11
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei tiedä mitä tuohon sanoisi. Siksi pitää laulaa:
https://www.youtube.com/watch?v=SsL7JD10HmM
Mielenkiintoinen, menee listalle.
Eikö kommunikointi ole kieltä ja kielenkäyttöä?
Kirjoittaja ei näytä pitävän eläinkommunikointia kielenkäyttönä, joskin jättää kysymyksen auki valaiden ja delfiinien kohdalla. Myös Kanji-bonobosta oli kirjassa kiinnostava minulle uusi episodi.
Itse lisään sanan "symbolinen" kielen eteen ihmisistä puheenollen.
Korjaus: Kanzi-bonobo.
Juuri katselin taustalla qi:n jaksoa josta mitkä lie mangustit varoittavat ihmisen lähestyessä hänen pituuden ja paidan värin mukaan, niin siinäkin on jo "symbolista" kieltä kerrakseen. Miten edes voi kieltä olla ellei se ole symbolista. Varoitusääni on symboli vaaran uhalle.
Kun eläimet tarkoituksella päästää ääniä, jotka on toisille lajikumppaneille tarkoitettu ymmärrettäväksi, ja näin toistuvasti tapahtuukin, niin mitähän se kirjoittajan mielestä oikein on, jos ei kielenkäyttöä?
Kyllä eläimetkin kommunikoivat kielellä. Tässä todiste:
https://www.youtube.com/watch?v=toEZtrV9K7M
Muttei ihan vielä netissä, kuten ihmiset. Menee vielä hetki kunnes koirat kirjoittelee syvällisiä ajatuksia kymmensormijärjestelmällä. Typeräkin ymmärtää, että se on vain ajan kysymys. Mitä sitten viisas ymmärtää!?!
Tässä lienee Naapurin kissan lähisukulainen ja kuuluisa kissantassuille tarkoitettu näppäimistö. :-)
https://kittybloger.files.wordpress.com/2012/05/cats-love-computers-4.jpg
Valiuta termivalinnasta kirjan tekijälle, joka alan ammattilaisena toki tuntee nelisormimangustien (nykykielellä surikaattien) ääntelyt ihan tarkoin.
Lähetä kirjan tekijälle.
Tottahan toki.
https://kittybloger.files.wordpress.com/2012/05/cats-love-computers-7.jpg
https://kittybloger.files.wordpress.com/2012/05/cats-love-computers-6.jpg
https://kittybloger.files.wordpress.com/2012/05/cats-love-computers-10.jpg
https://kittybloger.files.wordpress.com/2012/05/cats-love-computers-11.jpg
https://kittybloger.files.wordpress.com/2012/05/cats-love-computers-18.jpg
Hiski K. Harjasudesta on vaikea saada kuvaa mutta paparazzi onnistui.
http://orig06.deviantart.net/1b40/f/2012/180/4/6/maned_wolf_by_pythos_cheetah-d55cekz.jpg
On teillä kerrassaan kummallinen huusholli... :-)
Ovatkohan nämä Naapurin kissan sukulaisia? :-D
http://yle.fi/uutiset/karvat_pollyavat_kun_kissat_ottavat_kantaa_britannian_eu-jasenyyteen/8978208?ref=leiki-uup
Britit ovat tunnetusti kissamyönteisiä.
Kissoja on moneksi.
http://www.menaiset.fi/artikkeli/aivot_narikkaan/grumpy_catin_haastaja_on_taalla_hellyttava_ihmissusikissa
Ei ole kuitenkaan Yrmykissan voittanutta.
http://static5.businessinsider.com/image/511d104a69bedd1f7c000012/grumpy-cat-definitely-did-not-make-100-million.jpg
Koska olen koira niinpökin kiimassani vaikka tuolin jalkaa siksi että kiimani helpottuu.
Olen siis oivallinen luonnollinen malliesimerkki evokkihomoille, vai mitä?
Tuosta koiran häpeämisestä vähän omakohtaisten koemuksien pohjalta. En ole lukenut kirjaa, mutta arvaan kyllä suunnilleen mitä ko. luku sisältää.
Ei, mutta käyttäytymisen voi helposti tulkita siten inhimillistäessään lemmikkinsä tekemisiä. Koira kyllä tietää milloin se on tehnyt jotain kiellettyä ja yrittää olla muina koirina tai luimuilee syyllisen näköisenä mahdollista rangaistusta odottaen. Tämä osa käyttäytymisestä ei vältsin kovin paljon eroa siitä, mitä ihminenkin voisi vastaavassa tilanteessa tehdä. Mutta häpeän tunne vaatisi kyvyn arvioida tekoja etiikan ja moraalin näkökulmasta. Semmoista kykyä ei tietenkään koiralla voi olla.
"Mutta häpeän tunne vaatisi kyvyn arvioida tekoja etiikan ja moraalin näkökulmasta. Semmoista kykyä ei tietenkään koiralla voi olla."
Koira on laumaeläin. Jalostettu sudesta. Susilaumassa lauman jäsenten on syytä totella lauman alfaurosta ja toimia muutenkin lauman edun mukaisesti. Muuten tulee häätö laumasta. Susiyksilö tietää tämän, koska on siihen jo pentuna opetettu.
Koiralle sen ihmisisäntä vastaa susilauman alfaurosta. Sukupuolesta riippumatta. Jos näin ei ole, niin koira pyrkii ottamaan alfauroksen paikan. Valitettavin lopputuloksin.
Kirjan mukaan koira pikemminkin on taitava lukemaan isäntänsä/emäntänsä eli lauman alfan mielialaa ja huomaamaan ärtymyksen. Kokeiltaessa se "luimuilee syyyllisen näköisenä" ihan syyttömänäkin, kun vaikkapa sen tavallisesti järjestämä sotku onkin toisen lavastama:
"Häpeän tuntemiseen tarvitaan kuitenkin kyky arvioida omaa toimintaa toisen näkökulmasta. Koirien monista muista taidoista huolimatta niiden ajattelukyky ja tietoisuuden taso eivät yllä tähän asti." (s.74)
Varmaan noinkin saa koiran käyttäytymään kuten lavastusesimerkissäsi. Mutta kyllä ne tietävät tietenkin myös sen etukäteen, mikä saa isännän ärtymään, jos asiaa on koulittu sille. Esim. että keittiöön ei mennä koluamaan koiranruokasäkille, niitä raksuja saa sitten ruoka-aikaan siitä kupista. Eivät mene koskaan sinne sisarukseni luona, jos sisällä asunnossa on yksikin ihminen. Mutta kun viimeinenkin kaksijalkainen piipahtaa ulos, niin siellä ollaan nuuskimassa, mikä näkyy tosin ikkunasta. Kerran tämmöisessä tilanteessa koira ihmisen sisääntullessa juoksi salamana keittiöstä olohuoneeseen ja teki koiran vastineen kädet taskussa seisoskelusta vihellellen; "ottia tuota, jospa se hämäytyisi." :)
Valvontakameraa ne viisaammatkaan koirulit eivät ole äkänneet. ;)
https://www.youtube.com/watch?v=dKjAtN4Lyz8