onnistuuko,kannattaako lähteä kyselemäänkään? alaikärajana lienee täysi-ikäisyys, vaan entä yläikä?
keski-iässä munkiksi?
harkinnassa_tämmöinen
70909
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Ei kai iällä väliä. Kuinka korkealla sit pyrkiikään arvoasteikossa taas eri juttu. Eiköhän keski-ikä ole hyvä aika alkaa munkiksi, josta tahtoo ja on mielestään kokenut kaiken maallisen minkä haluaa. Kiehtovaa kyllä se munkkeus, mutta pystysinkö itse siihen järjestelmälliseen elämään? En usko. Jatkan omalla tielläni.
Kokenut kaiken maallisen minkä haluaa...
No jaa ei ihminen lakkaa haluamasta jos lakkaisi ei isä arseni maalaisi eikä isä leo hoitaisi pisneksia isä ambrosiuksen kanssa eikä kukaan heistä esipaimenista nostaisibpalkjaa, käyttäisi koreita vaatteita, matkustelisi taibolisi ns. Julkisuuden henkilö.Sama pätisi muihinkin kilvoittelijoihin miehiin ja naisiin.
Oikea kilvoittelia kuolee tietämättä olevansa sellainen kenties paskainen rääsyläinen kenties naiivi ihminen joka ei edes ymmärrä tulleensa hyväksikäytetyksi auliudessaan toisia kohtaan. Heti kun ihminen ymmärtää että hänellä on asema ja itsearvo hänestä tulee ahne ja itsekäs saatanan pikku apulainen joka janoaa kunnioitusta ja valtaa. Nykyinen käsite luostarista ja kilvoituksesta on kovin maallinen. Erakkousistä puhuttaessa ollaan jo lähempänä käsitettä kilvoittelija mutta hekin itsekkäitä itseensä vetäytyjiä.
No..maalaaminen ja pisnestenhoitaminen on varmaan ihan hyväksyttyä ja tarpeellista luostariyhteisössä. Kun pitäisi tulla omillaan toimeen, maallistunut kyllä luostari on..Valamo. Ei se lomakohde saisi olla. mutta toisaalta jos mielenkiintoa paikkaan riittää, niin hyvähän se on että ihmiset ovat kiinnostuneita ja siellä on tarjottavaa ja saavat munkit rahaakin toimintansa ylläpitämiseen.
Olen ymmärtänyt että munkiksi olisi ryhdyttävä viimeistään kolmekymppisenä, koska sitä vanhempana on vaikeampaa soputua luostarielämään.
Sokeroinnistahan se täysin riippuu. Itse kyllä tykkään enemmän nunnamunkeista.
Mitä hyvää täällä "maailmassa" on?. Ei mitään.
Valamossa saa olla turvassa.
Vaikka talkoolaiseksi ensin.
njaaa...valamoon jos munkiksi meinaa niin pitää varmaan olla joko yliopistokoulutettu, kulttuuripersoona tai bisneshai. talkoolaiseksi kyllä toki muutenkin.
Luostarin ei kai ole tarkoitus olla turvapaikka, jos ei maailmassa pärjää. En tosin tiedä, mikä luostarin on tarkoitus olla...
Eikös se Saatana ole heti luostarin portin ulkopuolella kita ammollaan odottamassa...
Tällä palstalla sitä sitten vilisee huvittavia sanoja. Kuten "bisneshai" ja "munahaukka"...
Youtubessa on "valamo dokumentti" , voi tutustua munkin elämään.
Mieluiten 20-35-vuotiaana. Joissain luostareissa yläikäraja on 30, joissain 40. Mutta joskus noista joustetaan. Onpa sellaisiakin, jotka on vihitty munkiksi yli 50-vuotiainakin. Mutta mitä vanhempi on, sitä vaikeampaa on tottua elämään munkkina. Paljon riippuu myös siitä, millaista elämää on elänyt ennen munkiksi tulemista.
Kun tietää mistä luopuu on oikea ikä erään määrityksen mukaan.
Kovin jos on muutoinkin erakkoluonteinen ihminen, niin suomalainen luostari ei taida olla ihan oikea paikka...Sikäli hassua, että erakkolaisuudestahan koko luostari-idea on joskus alkanut.
Googlella;kodin kuvalehti, isä simeon. 59 v. munkki
Mennyt siis reilusti yli 5-kymppisenä, mutta toisaalta vieraillut ja oleskellut lähes koko ikänsä. Itseäni kiinnostaisi tietää MIKSI joku haluaisi kypsemmällä iällä lähteä luostariin, kun siellä, kuten isä Simeonkin sanoo, joutuu harjoittamaan mm. kuuliaisuutta. Keski-ikäinen on kuitenkin jo tottunut itsenäisyyteen, kuten kuuluukin.
Kotimunkkeus on yksi vaihtoehto jos haluaa säilyttää tietyn vapauden. Sidonnaisuudet ulkomaailmaan tulee olla kunnossa.
Itselleen voi asettaa kriteerit, laatia päivä rytmin jne.Ikoni nurkkaus voi toimia toiminnan keskipisteenä.
Tietyt yhteydet pitää kunnossa,niin hyvä.
Maailma tavallaan hylätään ja keskitytään työhön,opiskeluun ja vaatimattomaan elämään.
Elämän muutos on iso,joten pitää tietää minkä myös jättää taakseen.
Usea luopuu noviisina ollessaan, jonka kesto aika n.vuosi. Kuuliaisuus veljenä 1-2 v. ennen munkiksi vihkimistä.
Taitaa pojat vain kilvoitella tyttöjen suosiosta jos noin on.
Mikäs sen mielenkiintoisempaa kuin koittaa saada tuleva munkero lankeamaan tai toisinpäin hurskastelija saa sopivan imagon turvin kunnon tytön.
Viskipannu vaan porisemaan ja erakoksi metsään. Ei siihen Valamoa tarvita.
Viskisieppo, kirjosieppo, talitiainen...nyt kaikki opettelemaan metsän asukkaita...
Viskistä saa rahaa? Osaako sitä viskiä tehdä? Metsässä?
Uskaltaakos sitä metsään mennäkään, jos siellä asuukin vaikka kauhea röllipeikko...
Minä asun..tulevaisuudessa ja henkistyn. Viskiin en koske.
Pysyttäisiinkö asiassa.
Kokeile jos siltä tuntuu. Talkoisiin,noviisiksi ja sit katsoo eteenpäin.
Näin tulee menetellä.
Paikkana mitä upein.
Suomessa on hirvittävä määrä yksinäisiä, keski-ikäisiä ja vanhempiakin. Kai se luostari olisi jopa luonteva paikka yksinäiselle ja/tai perheettömälle. Eikös se joskus josakin päin ole ollut normi, naimisiin tai luostariin. Ei ihmisen ole hyvä olla yksin, veljestö on perhe. Tokkopa onnistuu kuitenkaan, maamme on täynnä ylimääräisiä ihmisiä, ei perhettä, työtä, ystäviä, turskin ottaa heitä luostarikaan. Ehkä joku Vaeltajan kertomusten sankarin tapainen elämä, rukoilisi itsekseen ja söisi leivänkannikoita, niitä saa leipäjonosta, Filokalian voi lainata kirjastosta. Pientä hiljaista vaatimatonta elämää rukouksessa, kuin munkkilaisuutta mutta ilman veljestöä. Luostarin kapasiteeti rajallinen, ja eipä taida kuin tietyt joukkoihinsa kelpuuttaa.
Jep. Yksinäistä kilvottelua erakkona. Saa kai sitä elää kuin munkki vaikkei munkki oliskaan? Tekee sitä mistä tykkää.
Saapiko tiedustella eleletkö itse siten? Ei mutten mutku tuo sun nimimerkki.
En mutta usein mielessä kyllä ollut. Saa nähdä miten käy jos ja kun..tai oikeastaan kun pääsen maalle rauhaan asumaan.
Näyttäähän tuo onnistuvan keski-iässäkin.
Sinne vaan kyselemään.
Voihan sinne mennään mietiskelemään tyyliin P.Saarikoski.
Mystinen paikka sopii siihen hyvin.
Valamossa mitään mystistä ole, markkinapaikka se on.
Täälläkin yksi kiinnostunut. Aina kiehtonut, koskaan en ole saanut aikaiseksi mennä. Kuinkahan suuri olisi luostarilaitos Suomessa, jos kaikki kaltaiseni olisi saaneet aikaiseksi hakeutua munkkeuteen.
Kesäisin on paljon turisteja, pääelinkeino Valamolle.
Syksyllä mukavan rauhallista.
Luostarin tulee rahoittaa oma toimintansa, joten taloudellinen "leikkuri" rajoittaa toimintaa.
Luuletteko että minkkina oleminen on jotain "kilvoittelua"?
Ramatun mukaan meitä ei kutsuta ulos yhteiskunnasta vaan vaikuttamaan sen keskellä ja hoitamaan velvollisuutemme johon meidät on pantu. En tiedä kuinka yleistä se vastuiden pakoileminen on mutta luin kerran tarinan esim. eräästä Valamoon menneestä perheenisästä joka jätti perheensä ja ryhtyi munkiksi.
Jokainen voi sitten miettiä tykönään että miten oikein tämä on ja onko Jumalan tahdon mukaista?
On varmaan siinä vaiheessa lapset lähteneet pesästään ja avioliitto päättynyt. Jos on alaikäisiä lapsia tai avioliitossa, ei pääse munkiksi, eikä myöskään jos on velkoja tai muita velvotteita.
Olisipa mainiota jos joku Valamon veljistä eksyisi tänne asiasta kertomaan ihan faktaa. Vaan eipä taida munkit palstoilla ehtiä notkumaan.
Ei kai se ihmisen iästä ole kiinni, koska Jumala kutsuu. Mooseskin taisi olla 80-vuotias, kun käsky kävi. Siinä mielessä kutsumus munkkilaisuuteen voi käydä myöhemmälläkin iällä. Luostarin resurssit vastaanottaa tulijoita on rajallinen ylipäätään, ja erityisesti ajatellen iäkkäämpiä tulijoita. Onko luostarin mahdollista toimia, jos suuri osa veljestöstä on ikäihmisiä? MUTTA, jos se todella on Jumala joka kutsuu luostariin, eikä ihmisen oma tahto syystä tai toisesta, tokihan Hän myös tien sinne valmistaa.
Avioliitto tai munkkeus.
Perheen kasvattamiseen en uskaltanut lähteä. Olen liian herkkä, ainainen pelko olisi ollut lasten puolesta, ym. ongelmat. Eli se jäi siihen.
Muutenkin kyllästynyt tähän maalliseen maailmaan. Rauhallinen paikka tekisi hyvää.
Munkiksi en halua, mutta "henkinen" työ jota teen olisi Valamon ympäristössä olisi sopiva.
Voisi osallistua samalla Valamon toimintaan.
Voikos Suomessa mennä munkiksi muualle kuin Valamoon? Oliko Etelä-Suomessakin jokin luostari joka ottaa munkkeja? Onko Suomesa vain ortodoksiluostareita vai onko katolilaisiakin?
Valamosta voi varmaan kysellä asian tiimoilta, vaikka ihan käymällä paikan päällä.
Mitenkä sitä voi ihminen valmistautua munkkilaisuuteen tai miten kannattaa tykönänsä itseään koetella josko se olisi se oikea ratkaisu. Luostariin meneminen on jo aika pitkälle menevä juttu sitten, mutta ettei ihan kylmään veteen suoraan hyppäisi.
Kaikki nuo paikat käyttävät hyväkseen että voivat itse loikoa ja toteuttaa itseään rukouksen varjolla. Rahan kuppaajia. Elämäntapa elättejä uskonnon varjolla.
Kannattaa sellaisissa tapauksissa lähteä "lähetystyöhön". Mikäpäs onkaan mukavampaa, kuin loikoa palmun alla- eikä kukaan ole vahtimassa, teetkö todella "työtä". Tuttava oli lähetystyössä 7 vuotta. Kun kysyin montako käännynnäistä sai tuona aikana, niin VIISI. Myös jos on ongelmia kotimaassa, niin ainahan voi lähetystyöhön lähteä. Työpaikalla (jos sellaista edes on) tai "ystäväpiirissä" (niitä harvojakaan usein lähtijöillä edes ole ja juuri siksi lähtevät) tuskin paljon jäädään kaipailemaan. Valitettavasti. Onhan se sitä paitsi kivempaa, kuin selittää olevansa työtön tai joutuneensa sossun elätiksi
Ai? Yksi lähetystyöntekijä meni naimisiin elämänsä ensimmäistä kertaa 66-vuotiaana. Oli ehtinyt vuoden olla eläkkeellä tehtyään sitä ennen ahkerasti työtä luterilaisella puolella. Mieskin taisi olla ensimmäistä kertaa naimisissa. Olivat aika suloisen rakastunut pari. Ja olivat hankkineet samanlaiset villapaidatkin. Kaikkea sitä voi sattua vanhemmallakin iällä. Toki luostariinkin kannattaa mennä jos vain sopivan sellaisen löytää. Suomessa ei paljon ole valinnanvaraa.
Tuskin luostarissa loikoillaan. Katso Valamon kotisivuilta, munkeilta edellytetaan huomattavaa työpanosta.
Venäjällä luostarissa saa nukkua 4 t yössä. Ja työtä tehtävä muu aika. Siellä tosin onkin vallalla ennemminkin ruumiillisen kilvoittelun perinne.
Siksikös siellä on niitä pyhiä näkyjen näkijöitä? Kai se alkaa unenpuutteessa harhoja pukkaamaan.
En oo yhtäkään uuden valamon munkkia nähnyt oikeassa työssä eli lapionvaressa en tosin rukoilemassakaan ainakaan noissa paikan kirkoissa.Mediassa ja muussa julkisuudessa heitä kyllä näkyy pilvin pimein mutta sitähän ei voi työksi kutsua.
Lintula alkaa näköjään seurata esimerkkiä kun luopuivat maanviljelyksestä ja elukoiden pidosta.Helpollahan sitä pitää päästä mielellään kaikki kilvoittelijat menevät luostarin kustannuksella yliopistoon kuin vaikka siikasalmen tai kiteen maatalousoppilaitokseen yms.Vaikka taitaa se yksi munkki ollut senkin käynyt.
Harva ihminen nykyään muutenkaan tekee työtää lapionvarressa, miksi sitten munkitkaan. Kirkossa veljestöstä on jokaisessa palveluksessa melkein puolet jo ihan sen takia, että tarvitaan pappi, kanttori, lukija ja ponomari. Ja sen lisäksi aina on muutama myös "vapaavuorossa" rukoilemassa, tosin usein piilossa nurkan takana, alttarissa, kliirossilla tai talvikirkossa. Varsinkin iltaisin tyypillisesti koko paikalla oleva veljestö on kirkossa. Luostarin kustannuksella ei juuri kukaan ole opiskellut yliopistossa. Lähtökohtaisesti opinnot tulisi olla suoritettuna, kun tullaan luostariin.
Pappi,lukkari, talonpoika, kuppari, rikas, rakas, köyhä, varas,jne.....
Valamon luostari on julkaissut kirjan luostarielämästä.
Pyhän Basileios Suuren laaja luostarisääntö.
Jokaisella munkilla on oma osaamisalansa. Päiväaikataulut tiukkoja.
Ortodoksmin opit selittävät paljon siksi pidän siitä, askeesi on hyvä asia tässä maailmassa. Säästyy juuri niiltä mitä opetuspuheet opettavat.
Tietty "hippeys" a la p.saarikoski, Valamossa voi sitten käydä hiljentymässä.
Tässä sanoo menneensä 54-vuotiaana
http://www.iskelma.fi/uutiset/matkailu/hiljenny-valamossa-munkki-andreas-paljastaa-luostarin-vetovoiman-115322
Olisihan tuo hyvä paikka ikääntyville miehille. Tänäänkin lööpit hehkuttivat että yhä useampi 5kymppinen rouva jättää miehensä. Parempihan se olisi miehelle hiipiä munkiksi kuin mennä keskikaljakuppilaan kohtaloaan itkemään.
Raapimaan luostarin ovea...
laita ensin vaikka sähköpostia niin ei kynnet kulu
Heittävät vain luun kaluttavaksi. Helpompi on käydä kusemassa lyhtypylväät nurin.
Liekö tuonne Uuteen Valamoon enää mahtuukaan munkkeja. Taitaa keljat olla täys, ei niitä niin paljon ole. 3-kymppisenä viimeistään kai pitää munkiksi ryhtyä jos meinaa.
On se tämä nykyaika! Ei pääse munkiksi, ei pääse töihin, ei pääse terveysasemalle, ei pääse asuntojonossa eteenpäin, ei pääse sinne eikä tänne. Baariin taitaa vielä päästä.
Kaipa sinne pääsee, tai sitten ei, mutta varmaa on se ettei täältä palstalta ketään luostariin värvätä. Pitää varmaankin olla igumeniin yhteydessä niin asia selviää, puoleen tai toiseen.
Suomi on täynnä erakkoloita joissa yksinolevat miehet omissa oloissaan kilvoittelee.
Ettei vaan olis vielä askeettisempaa kuin luostarissa. Toimeentulokin saattaa useinkin kolmeksi kuukaudeksi vaarantua, jos et suostu työvoimapoliittisiin aktivointitoimiin. Vastahan tuossa uutisissa hiljattain oli, miten koulutettuja ihmisiä oli ohjattu karenssin uhalla ns.kuntouttaviin "työtoimintoihin" minimikorvauksilla. Siellä oli sitten väliajalla pitänyt leikkiä jotakin piiri- ja pupuleikkejä. Olivat kokeneet nöyryyttävinä moiset toiminnot. Ja aivan kuin työttömyys olisi merkki kuntoutuksen tarpeesta.
Lammille ottavat kenet vain.
No, mistä me tiedämme, ketä Jumala kutsuu.
Onko siellä luostari?
Hohhoijjaaaaaa...jos perustais kristillisen koiratrimmaamon.
Tupee or not tupee? Siinäpä vasta kysymys.