Hei,
Onko kukaan mitannut paljonko esim volvo penta 2001 moottorissa diesellinjan alipaine on silloin kun suodattimet ovat puhtaat ja toisaalta minkälaisen alipaineen kone kestää ennen kuin sammuu (=suodattimista liian vähän polttoainetta läpi)?
Mahtaako ko alipaineet olla jollain tavalla universaaleja, tai edes lähellä toisiaan eri tehoisissa/pyttymäärän omaavissa koneissa?
Valistuneet arvaukset jälkimmäiseen kelpaavat.
Onko kukaan mitannut paljonko esim volvo penta 2001 moottorissa diesellinjan alipaine on silloin kun suodattimet ovat puhtaat ja toisaalta minkälaisen alipaineen kone kestää ennen kuin sammuu (=suodattimista liian vähän polttoainetta läpi)?
Mahtaako ko alipaineet olla jollain tavalla universaaleja, tai edes lähellä toisiaan eri tehoisissa/pyttymäärän omaavissa koneissa?
Valistuneet arvaukset jälkimmäiseen kelpaavat.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mikä on kysymyksesi relevanssi eli mitä sitten?
Reletanssi tulee syksyllä tähtien kanssa
Sen voi varmaan laskea, kun tiedät polttoainepumpun pumppaustehon, polttoaineputkistosi geometrian ja dieselin viskositeetin. Onnea laskentaan!
Tuohon vaikuttanee eniten imukorkeus eli se mikä korkeusero polttoaineen pinnan ja pumpun välillä on. Myös virtaus ja putken halkaisija vaikuttaa. Mitä pienempi putki, mutkat ja liittimet sitä suurempi vastus jne.
Joo, kun rakentaa 10 metriä korkean flaikkarin ja haluaa välttämättä asentaa moottorin yläohjaamoon, on imukorkeus relevantti kysymys. Tuolloin tarvitsee väliin kaskadipumpun.
Hienoa.
Jos polttoaineen lämpötila on vaikkapa 25C, niin osa siitä höyrystyy jo parin metrin imulla. Jos ohivirtaus on suuri ja lämpötila vaikkapa 50C, niin metrissäkin voi tapahtua höyrystymistä.
Sille 10m flaikkarille ei kuitenkaan tarvitse kaskadipumppua vaan siirtopumpun tankin tasolle.
Alipaineen riittää imemään polttoainetankin kasaan, jos ilmaa ei vuoda mistään.
Maksimissaan siis 1bar