Torqeedolta tullut melko kompakteja sähkömoottoreita purjevene käyttöön:
http://www.torqeedo.com/en/products/pod-drives
Hieman kun laskisi noiden akkujen hinnat, niin tuo alkaisi olla todellinen vaihtoehto diesel koneen korvaajaksi.
http://www.torqeedo.com/en/products/pod-drives
Hieman kun laskisi noiden akkujen hinnat, niin tuo alkaisi olla todellinen vaihtoehto diesel koneen korvaajaksi.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Näin jossain videon Torqeedon liitettynä Hansen? peräsinlapaan. Pyöri paatti melkein paikallaan.
Joo näkyy olevan tuo Torqeedon 4kW moottori peräsimeen integroitu:
http://www.pbo.co.uk/news/torqeedo-hanse-yachts-launch-rudder-drive-44667
https://www.youtube.com/watch?v=8oEDUdEDdnw
Ylemmän linkin kuvasta ilmenee, että potkuri on asennettu aivan ylös lähes vesirajaan. Tästä seuraa että potkuri ventiloi aina aallokossa ja mahdollisesti veneestä riippuen myös kallistuneena, aivan kuten perämoottoriasennuksissakin. Tuollaisena ei siis mitenkään houkutteleva vaihtoehto sisäkoneen korvikkeena edes lyhyillä matkoilla, satamakäytössä varmasti pätevä jos akut saa riittävän usein maasähköön lataukseen.
Linkistä ei ilmennyt miten sähköt on vedetty peräsimeen:
1) Ontto akseli jossa reikä johdoille moottorin kohdalla heikentämässä akselin lujuutta vai
2) johto menee moottorilta alaspäin ja sisään onttoon akseliin sen alapäästä rakennetta heikentämättä, mutta lisäten sähköjohdon pituutta ja siten jännitehäviötä.
3) Umpinainen akseli toimii toisena johtimena ja toinen on vedetty mariveden kautta, eli ei toimi järvessä tai joessa ollenkaan.
4) jotenkin muuten, mutta miten?
Olisihan tuollainen sähkömoottori kiva, mutta kalliiksi tulee ja ominaisuuksista uupuu. Vaikka veneen lataisi täyteen akkuja, niin silti toimintamatka olisi liian rajoitettu, kun huomioi, että suurten akkujen lataaminen on erittäin hidasta ilman tarkoitukseen tehtyjä latauspaikkoja.
Torqeedon tarjoama hybridiratkaisu olisi kiva, mutta se vasta kalliiksi tulisikin.
Toki kaikille ei varmasti sähkömoottori sovellu. Toisaalta voisi ajatella, että lyhyt toimintamatka tekisi jälleen purjeveneistä perinteisiä purjeveneitä. Vastatuuleenkin kannattaisi edetä purjein ;)
Tuolla Hansen mallilla toimintamatka moottorilla on 30nm 4,5kn nopeudella, joten ei se ihan turhake ole, mutta apumoottori kylläkin vaan.
"Vastatuuleenkin kannattaisi edetä purjein ;)"
Täytyykin kysyä aiheesta.
Kuinka paljon moottorilla voi auttaa nousemista tuuleen tai nousunopeutta? Joskus muistelen lukeneeni, että pienestäkin tehosta on todellista apua, mutta saatan muistaa väärin. Jos on, niin tuollaiseksi apumoottoriksi sähkömoottori olisi omiaan hiljaisuutensa vuoksi. Vai kuinka?
Montako venettä olet tänä kesänä nähnyt kryssillä?
On kyllä huvittavaa lukea vuosi toisensa jälkeen , että akkuteknologia kehittyy. Jo 80 - luvulla oli sama virsi , " kunhan akut kehittyy" , niin loppuu/vähenee tuo öljyn / bensan kulutus. Ja näin puhuttiin varmasti jo aiemminkin , mutta meikä ei ollut paikalla. Vähän väliä luetaan lehdistä että "akkuteknologia kehittyy". Kauhea hypetys. Mutta mitään merkittävää teho-painosuhteessa ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin. Eikä tapahdukaan. Kun tuo kevyt energialähde keksitään , se ei ole akku , vaan joku muu generaattori tms. En mitenkään vastusta sähköenergiaa veneilyssä tai muuallakaan , itsekin veneilen akun voimin. Mutta ärsyttää tuo hypetys.
Onhan ne kehittyneet, jos mietitään vaikka varhaisia kännyköitä ja sitten uusimpia littanoita.
Ja veneessäkään lyijyakku ei enää ole ainoa vaihtoehto.
Tuuli- ja aurinkovoima talteenotto on tehostunut huomattavasti. Mietin juuri että jos veneeseen laittaisi isostibautinkopaneelia, tuollainen pikku-torqueedo voisi selvitä vähät satamamanööverit lähes ilman latauksia. Mutta pitkät vastatuuliajot voisi kyllä sitten unohtaa.
Mitähän tuo pienempi maksaa? En löytänyt hintaa.
Hinnat näkyy torqeedon Saksan sivuilla. Pienempi 2kW malli on 3150e ja 4kW malli on 3550e.
Hienoa että uutta sähkömoottorit yleistyvät. Ne ovat saasteettomo ia, hiljaisia ja vääntävät hyvin.
Itse kun mietin oman moottorin käyttöä nii varmaankin puolet tunneista käytän akkujen lataamiseen.
Miten tämä hoidetaan sähkömoottorilla?
Maasähköllä, aurinkopaneeleilla ja hydrogeneraattorilla. Oceanvoltin moottoreissa tuo hydrogeneraattori on jo valmiina sisäänrakennettuna. Hätätilassa voisi käyttää myös polttoainekäyttöistä sähkögeneraattoria.
Eikös se teho-painosuhde ole kehittynyt melkoisesti 80-luvulta? Kaiketi läppärien ja varsinkin matkapuhelimien ansiosta. Tuo torqeedonkin 2,5kWh akku x2 (50kg) on riittävä satamakikkailuihin ja pieniin siirtymiin, mutta 5000e hinta siitä ei ole kiva.
Joo samaa mieltä hypetyksestä, labroissa on tehty monia läpimurtoja, mutta kauppojen hyllyillä ei niitä läpimurtoja näy.
Toivottavasti Muskin porukka saisi jotain edistystä aikaiseksi.
Teslan 14 kWh Powerwall battery $5,500 kiinnostaisi
https://www.tesla.com/fi_FI/powerwall
Nyt on 2 Torqeedon litium akkua
http://www.torqeedo.com/en/products/batteries/power-26-104/2103-00.html
Omalla Torqeedon 2 KW (noin 5 hv) koneella
http://www.torqeedo.com/en/products/outboards/cruise/cruise-2.0-t/M-1234-00.html
5 KWh riittää noin 20 nm 5 solmulla.
Teslan akun kWh hinta on kyllä melko edullinen verrattuna torqeedoon.
Melko hyvä hyötysuhde noissa sähkomoottoreissa on. Tuo 5kWh vastaa energia sisällöltään n. 0,5l dieseliä. Kulutus per maili on sinun tapauksessa 0,025l
Hiukan+kyllä+epäilen+tuota+25-jalkaa+väittämää+5+kWh+20+nm+5+solmua.+Ellei+sitten+kyse+ole+jostain+erittäin+kevytkulkuisesta+25-jalkaisesta,+kuten+Platu+25+tms.+
Kun otit puheeksi tuon sähköntuotannon hyötysuhteen, niin yksi näkökulma asiaan voisi olla paljon puhutut CO2 päästöt. Tässäpä listaa mitä olisivat grammoina C02 päästöt, kun otetaan tuo FE83 esimerkiksi 5 solmun nopeudella.
Sähköä kuluu 0,43kWh/nm ja dieseliä 0,1l/nm.
Diesel koneella ajettaessa päästöt ovat:
0,1l dieseliä = 266g C02 /nm
Sähkömoottori, kun sähkö on tuotettu:
tuulivoima = 4,7g CO2/nm (maalla)
ydinvoima = 5,2g CO2/nm
vesivoima = 10,32g CO2/nm
aurinkosähkö 17,6g CO2/nm
hiilivoima = 357g CO2/nm
Ainoastaan hiilivoimalla tuotetulla sähköllä CO2 päästöt ovat suuremmat, kuin diesel koneella ajettaessa. Nuo sähköntuotannon päästötaseet ovat IPCC:n tuoreesta raportista.
Tuossa linkki taulukkoon:
https://kaikenhuippu.files.wordpress.com/2016/08/sc3a4hkc3b6ntuotannon-pc3a4c3a4stc3b6tase.png
Miten voi tulla 266 grammaa CO2:sta, kun polttaa desin eli alle 100 grammaa dieseliä?
Tuo oli itellekin uusia asia, mutta suoran lainauksen mukaan se menee näin:
"Polttoaineen yksi hiiliatomi yhtyy ilmassa olevaan kahteen happiatomiin. Vain 1/3 hiilidioksin (C02) atomeista on peräisin polttoaineesta. 2/3 tulee ilmasta. Siksi massakin kolminkertaistuu." (Lähde luotettava SUOMI24)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dieselöljy
Wikipediassa mainitaan, että dieselin käytöstä tulee CO2 päästöjä 2,6kg/l.
266g CO2/0,1l otin tuolta:
http://luonto.v-smol.fi/kulutusvalinnat/bensiini.html
Mielenkiintoinen kysymys.
Tämän lähteen mukaan joissakin automalleiissa syntyy vielä tuotakin enemmän CO2 litrasta dieseliä:
http://comcar.co.uk/newcar/companycar/poolresults/co2litre.cfm?clk=1&fueltype=diesel
Itse en heti keksinyt, miten tuo on mahdollista, kun Wikipediasta kaivellen:
Hiilen atomimassa: 12,0107 u ± 0,0008 u
Hapen atomimassa: 15,9994 u ± 0,0004 u
Vedyn atomimassa: 1,00794 u ± 0,00001 u
Ja dieselin tiheys tosiaankin on alle yksi.
Muistelin, että happi olisi kevyempi alkuaine kuin hiili, mutta se onkin raskaampi. Hapessa on 8 protonia ja hiilessä 6. Siitäpä se tulee.
Teslan Powerwallin nimellisjännite on 390v, torpeedon 26-104:sen taas 25.9V.
Se yksi tyyppihän vaihtoi Arcona 380:een Oceanvoltin 15 kW sähkömoottorin ja laittoi purjeisiin aurinkokennot. Kaksi tai kolme kesää jo seilannut sillä. Messuilla tietysti kehuu venettään enkä tiedä todellisuutta, mutta tyytyväiseltä vaikuttaa kuitenkin.
http://oceanvolt.com/arcona-380-z
https://www.youtube.com/watch?v=raVhdXVsw3A
Minulla on ollut erinäisiä vuosia sähkömoottori apukoneena (akselivetoinen) purjeveneessä. Viime kesänä laitoin enemmän aurinkokennoa (24 v akuilla, siis vastaavasti kennoja) ja pieneksi yllätyksekseni en tarvinnut laiturisähköä kertaakaan... tosin seiluut jäi muista syistä vähäisiksi. Ja vaikka vene ei ole kovin nopea niin jaksan kyllä odotella tuultakin...
>>Hieman kun laskisi noiden akkujen hinnat
EIhän tuossa ole mikään pakko käyttää Torqeedon omia akkuja.
Motonetistä kaksi 180Ah tunnin akkua, 269€ kpl, yhdestä 1300Wh, kahdessa siis 2600Wh eli samanverran kuin Torqueedon 2499€ maksavassa litiumakussa Power 26-104.
Lyijyakut tietysti vievät kaksi kertaa enemmän tilaa ja painavat 4 kertaa enemmän (98kg / 24kg).
http://www.motonet.fi/fi/tuote/909411/Exide-Equipment-ET1300-180Ah900A-akku-P515xL225xK225
http://exide.fi/batteri/et1300-exide-equipment/
Lyijyakkuja tarvisi 4kpl, tuon 4kW (48V) moottorin kanssa, jolloin painoa olisi jo 196kg vs. 48kg. Menisi yksi etu pois lyijyakkujen kanssa, kun tuo painon säästö olisi myös kiva. 4kW mootori 5,4kWh akut = 65kg vs. VP MD2020 sail drive = 145kg.
Säästäisithän myös dieseltankin painon 50 kiloa plus starttiakun painon 30 kiloa plus dieselin painon 50-200 kiloa.
No ei kai nyt sentään!
100 litraa olisi jo todella suuri tankki MD2020:lla, joka kuluttaa kaasu pohjassa 4,5 l/h ja järkevällä matkavauhdilla enintään 2 l/h. Tuosta terästankki 1,5 mm pellistä painaa 17 kg ehkä kilo lisää hitsisaumoista ja liittimistä:
https://www.shop4tanks.co.uk/standard-stainless-steel-water-tanks/100-litre-tank.html
110 l muovitankki painaa 9 kg: http://www.vetus.com/fuel-systems/tanks-for-diesel-fuel/all-purpose-tank-110l.html#product_tabs_technicalspecification_contents
Starttiakuksi riittää hyvin 50-60 Ah, joka painaa 15-20 kg.
100 l dieseliä painaa 83 kg.
Useimmissa purjeveneissä painosta on vain hyötyä siellä missä yleesä moottori, akut ja tankit ovat.
Tässä+täytyy+ottaa+huomioon+että+lyijy/agm+vs+lithium-akku+niin+tarviit+melkein+tuplat+kapasiteettia+agm:mään+jotta+ovat+vertailua+kelposia.
Voisikohan akkuja ladata vierasvenesatamien sähkötolpista, vai pamahtaisivatko sulakkeet? Tulisiko satamavahti kiskomaan johdon irti? Ainakaan tuota 1700 W:n pikalaturia ei varmaan katsottaisi hyvällä.
Lämminvesivaraajien vastukset ovat yleensä 500-1000 W ja päälle 100-700 W maasahkölaturi. Kun tolpat ovat täysin käytössä noilla palaa joistain paikoista sulakkeet toisista eivät. Tietysti 1700 W maasähkölaturi ja 1000 W lämminvesivaraaja ovat jo aika lähellä 16 A maksimitehoa. Toinen vene lämminvesivaraajalla ja maasähkölaturillla rikkoo jo sulakkeen.
Laturi veisi vain jonkin aikaa sen huipputehon. Itse kun tuollaista järjestelmää aikoinaan suunnittelin, oli ongelmana löytää 48 V laturi, mutta löytyi jostain sellainenkin. Autojen akkusysteemit on ratkaisu sähköveneisiin. Niitä vain on nyt myynnissä ainoastaan Teslalla.
Missähän hintahaarukassa nuo oceanvoltin moottorit ovat, esim. SD6 tai SD8?
Aikanaan oceanvootin moottori, säätimet, työ maksoi suunnilleen saman verran kuin pienimmät dieselit. En tiedä nykyhintoja, mutta kokonaisuuden kuuluu paljon muutakin kuin moottori...
Sopisikohan tuommoiset akut moottorin kaveriksi: https://www.yachtbatterie.de/de/victron-energy-lithium-lifepo4-akku-12v-200ah-f-bms.html
Olisi ainakin ampeeritunteja. Pari tuollaista laittaisi niin voisi päästä jo aika pitkälle!
Niin wattitunteja tuossa on hieman vähemmän kuin torqeedon akussa, mutta painoa on huomattavasti enemmän. Hinta on lähes sama, joten torqeedon akku vie pitemmän korren.
Entäs tämä;
https://www.ev-power.eu/LiFeYPO4-batteries-12V-1-1/Lithium-Battery-12V-90Ah-WB-LP12V90AH.html?cur=1
Joo tuo olisi kohtuu edullinen vaihtoehto. Kuinkahan lie turvallisia meriympäristössä? Noista puuttuu ainakin sisäiset suojaukset.
Tosiaan nää Litium-rautafosfaattiakut (LiFePo4, LiFeYPo4) ovat litium akuista mielestäni se paras valinta meriympäristöihin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Litium-rautafosfaattiakku). Vaikkapa tästä voi katsella lisää https://batterybro.com/blogs/18650-wholesale-battery-reviews/34311235-the-marine-battery-and-the-lifepo4-battery-chemistry
Ja toi torqeedon akkupaketti olikin näemmä tyyppiä litium-(nikkeli-mangaani-koboltti)-oksidi (LI NMC). Ei niin vakaa kuin toi lifepo...
Akut kun saisi köliin, saattaisi hommassa olla vielä enemmän järkeä. Rock 20 -veneessä on muistini mukaan romurautatäytteinen köli. Romut pois ja lyijyakusto sinne tilalle? Tai joku moderni vene jossa painolasti on pohjalla ja köli on pelkkä (nosto)siipi.
Sähkömoottoripurjehtijakonsepti vaatisi ihan oman venesuunnittelun, koska akkuja voi käyttää paarlastina. Ei niitä tietty missään pilssissä voi kuitenkaan pitää ja Li-Ion akku ei oikein pidä vedestä. Olettekö nähdeet mitä käy kun litiumia heittää veteen? Taloudellisinta olisi käyttää ihan perus Golfkärrin syväpurkausakkuja sarjaan kytkettynä, mikäli ne toimisivat painovakavuutta antaen.
Kuten tuolla ylhäällä kommentoin niin niitä litium-akkuja on erilaisia. Li-Ion:neita ei kannata veneeseen laittaa vaan LiFePo:ja. Tässä hyvä juttu noista luettavaksi (A general discussion about Li Ion battery safery http://www.electrochem.org/dl/interface/sum/sum12/sum12_p037_044.pdf)
Voitti tuo Torqeedon sähkömoottori DAMEn pääpalkinnon:
Electric propulsion experts Torqeedo wins top award for innovative electric drive
http://www.yachtingworld.com/news/electric-propulsion-expert-torqeedo-wins-another-dame-largest-marine-equipment-prize-year-99207#A3hAKAQUpxXMaJOX.99
Hiukan ihmettelen tuota Torqeedon voittoa Cruise FP vetolaitteellaan. Tuossahan on uudehkoa se, että moottori on vetolaitteessa, toisin kuin OceanVoltilla, jolla on ollut tuon teholuokan vetolaite jo pitkään. Itse asiassahan tuo Cruise FP on vain Cruise-perämoottorin alaosa pohjaan kiinnitettynä, joten aika vähäinen uutuusarvo.
Noin isolla kone vetolaitteen sisällä ei enää ole kovinkaan hydrodynaaminen. Möykky on varsin suuri ja ei edes hyvin muotoiltu.
Kymmenkunta muutakin erilaista vetolaiteratkaisua oli METSissä. Osassa moottori veneen sisällä osassa vetolaitteessa.
Samaa mieltä. Peräsimeen integroidussa moottorissa on jo hieman enemmän uutta ja se olisi voitu palkita.
Verkkosivuilla on varsin houkutteleva ja myyvä kuva, joka osoittaa kuinka paljon tuo FP-vetolaite vapauttaa uutta hyötytilaa veneen sisällä. Ja kolhon muotoilun voi kätevästi ohittaa viittaamalla taittopotkurin virtaviivaisuuteen, joka kompensoi.
Varmasti myös asennus halpenee läpimenevään verrattuna.
Sama ilmiöhän on myös laivoissa, missä azipodit tekevät tuloaan.
Kilpapurjehtijallehan tuo on ihan onneton ratkaisu, siltä osin samaa mieltä.
Tilansäästössä ero sisällä olevaan sähkömoottoriin on olematon. Vaikkapa Oceanvoltilla sisälle tulee 27 cm korkea ja 37 cm halkaisijainen moottori: https://www.dropbox.com/sh/mqqpd1pt30tnx07/AADBawv58pM8ZCig6RMbuKaEa/Motors/SD/SD_Oceanvolt.PDF?dl=0
Kyllä FP:ssäkin näyttää joku kaapeliputki törröttävän ja varmasti se vaatii jonkinlaisen pukin tai palkiston ottamaan voimat vastaan.
Azipod on aika eri asia. Sillä korvataan akseliveto eli sinänsä se on verrattavissa vetolaitteeseen. Etuna on parempi hyötysuhde, kun poistuu akselin tuomat rajoitteet potkurin sijaintiin, kulmaan ja akselin vaatimat muutokset runkomuotoon. Lisäksi se on aina kääntyvä, jolloin päästään eroon peräsimistä ja saavutetaan merkittävä etu manöövereissä.
METSillä oli Yanmarin kääntyvä purjevenevetolaite. Tuo on mielestäni lähempänä azipodia kuin FP, vaikka onkin dieselvetoinen. No sitähän on azipodikin, tosin generaattorin välityksellä.
Markkinointi 101: Esitystapa voittaa faktat 6-0. Tuosta kuvasta on vieläpä "häivytetty" tuo mikälie kaapeliputki kätevästi lähes näkymättömiin pois muistuttamasta todellisuudesta.
Mutta fakoissa pysyen, kyllä minusta jo 27 cm korkeus voi pienemmässä veneessä olla aivan rajoilla sen suhteen, voiko peräpunkan sijoittaa moottorin päälle, mikä on koko veneen asuttavuuden kannalta aika oleellinen etu. Ainakin omissa veneissäni punkan korkeus on ollut juuri tuota luokkaa.
Itse kuvittelen, että tuskin siinä mitään isompaa tukipalkistoa tarvita, jos pohjalaminaatin vahvuus on normaalitasoa. Ehkä joku 5 cm korkea palkisto. Onhan tuollainen podi aika paljon kevyempi kuin perinteinen kone ja kiihtyvyysvoimat sen mukaiset. Ja jos koko moottorin asennus hoituu ulkoapäin kahdella pultilla, uskon että työtunteja säästyy todella reippaasti perinteiseen asennukseen verrattuna. Olisikin mielenkiintoista lukea sen FP:n asennusohje.
Azipod-vertaus tuli siitä, että siinäkin on moottori sijoitettu rungon ulkopuolelle vetolaitteen sisälle. Vetolaitteen kääntyvyydellähän ei ole tässä merkitystä, kun purjeveneessä täytyy kuitenkin olla peräsin.
Itse en ole ennen nähnyt havainnekuvia veneistä, jotka on alun perin suunniteltu hyödyntämään sähkömoottorin ja/tai tuollaisen podin etuja. Varmasti niitäkin jo on, mutta eivät nuo kuvat ainakaan vähennä FP:n innovatiivista vsikutelmaa.
Kaikkea sitä voi purjehtijan mielessä liikkua...laittakaa hankaimet laitoihin ja hommatkaa airot, niin säästyy luonto ja on hiljaista ja perinteikästä ja ei tuota co2 enempää ja muistakaa laitta kartio roikkumaan, kun ajatte kuitenkin purjeet ylhällä konetta käyttäessänne
Ei hankaimia laitoihin vaan veneen perään. Tuo sculling on ns. tosipurjehtijoiden vaihtoehto perämoottorille. Kts. lisää esim: http://www.sailnet.com/forums/gear-maintenance/52835-sculling-sailboats.html
Vois kiinnittää pinnan jatkoksi pitkän airon, niin pinnaa edestakaisin liikuttelemalla saisi soudettua monta kertaa tehokkaammin kuin pelkkää peräsintä heiluttelemalla