Edellisen sukupolven rästejä löytyy reilu kahden hehtaarin alue, joka on "jätetty luontaisesti uudistumaan". Nyt siinä on ehkäpä joku 5 metrinen ylitiheä lehtipuu metsä, jossa on koivua ja sitten "roskapuuta" eli varmaan pajua, leppää ja haapaa. Koivua näyttäisi olevan sen verran paljon, että siitä saisi tarpeeksi tiheän koivikon. Sitä en tiedä mikä on hies-raudus koivujen suhde.
Lehtipuun alla näyttäisi nyt olevan myös kohtuu paljon pientä noin puolimetristä kuusenalkua.
Kannattaako tuosta nyt tehdä koivikko vai parturoida nekin pois ja lähteä noita kuusia kasvattamaan? Koska nuo kuuset ovat vielä noin pieniä niin ne ei varmaan vielä ole menneet "piloille" eli sopeutuneet kasvamaan hitaasti varjossa?
Lehtipuun alla näyttäisi nyt olevan myös kohtuu paljon pientä noin puolimetristä kuusenalkua.
Kannattaako tuosta nyt tehdä koivikko vai parturoida nekin pois ja lähteä noita kuusia kasvattamaan? Koska nuo kuuset ovat vielä noin pieniä niin ne ei varmaan vielä ole menneet "piloille" eli sopeutuneet kasvamaan hitaasti varjossa?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Itse yrittäisin koivikkoa, kun sitä mittaa on kuitenkin jo se 5 metriä. Mikä lie kuusten kunto? Puolimetrisistä jurottajakuusista ei välttämättä metsää tehdä. Jos vuotuinen kasvu näillä kuusilla on ollut muutama sentti/ vuosi luokkaa ne ei oman kokemuksen mukaan siitä enää virkoa. Mutta jos kuuset ovat esim. noin metrisiä ja tuoreimmat vuosikasvut ovat esim. 10 sentin luokkaa voivat ne hyvinkin virkistyä valon vaikutuksesta ja lähteä kunnon kasvuun. Jos päädyt koivikkoratkaisuun niin jätä reilusti niitä parhaimpia kuusia... saahan ne koivut siitä päältä pois jos kuuset riehaantuvat hyvään kasvuun.
Kainuussa suurin osa tyvilahoa kitukasvuista puuta mikä ei tee kuin oksia poltto olisi
paras ratkaisu koska ei ole tehty minkäänlaisia kunnostus töitä 1940 luvun jölkeen.
Kiitos, täytyykin tarkemmin katsoa noiden kuusien vuosikasvujen pituutta niin voi päätellä missä tilassa ovat.
Tee vaan siitä koivikko, kun kerta koivut ovat jo kasvaneet niin suuriksi. Vaikka onkin hieskoivua varmaan suurelta osin, niin saat siitä hyvän koivikon varsin nopeasti ja tiliäkin. Raivauksen jälkeen koivu kasvaa nopeasti kuutioita.
Maapohja ja valoisuus ratkaisevat mitä siinä kasvaa jatkossa
Koivusta harvemmin saa muuta ku kuitupaskaa ellei polttopuita tee jolloin arvo moninkertaistuu. Ite laittaisin koivut harvaan ja kuuset alle kasvamaan, jotka jossaki vaiheessa innostuu kasvamaan. Ku alkaa kunnolla kasvaa niin koivut polttopuiksi ja kuuset kasvaa joskus tukeiksi.
Älä tee mitään niin sinulla on muutaman kymmenen vuoden päästä oikea satumetsä. Siitä on silloin iloa itsesi lisäksi myös muille luonnossa liikkujille ja metsäluonnolle. Moni pilaa metsänsä noilla turhilla "parturoinneilla".
Satuilija ole itse satuinesi! Tuollaisessa satumetsässä kukaan viihdy, missä ei ole mitään tehty, on sellainen ryteikkö, ettei kulkemaan pääse. Harventaen sitä tehdään tiliä ja saadaan aikaiseksi kunnollinen metsä luonnossa liikkujille.
Ei metsää voi pilata harvennuksilla ja parturoinnella. Hoidetuissa metsissä luonnossa liikkujat juuri liikkuu, ei niihin rytöikköihin kukaan halua mennä.
Koivikko ei kuulu olla tiheä. Minä harventaisin koivikon melko harvaksi. Leppää jättäisin sekaan. Kuusentaimet menestyvät parhaiten puolivarjossa koivujen alla.
Jos satutonttu antaa rahaa maanomistajalle sen verran, mitä pari hehtaaria hyvin hoidettua metsää tuottaa yhden mies sukupolven aikana eli metsän tuotolle, mitä metsänomistaja siitä saa kuusitukkina, koivutukkeja, polttopuun myyntituloina.
Ne pitää laskea kumpanakin tulona tukkipuun myyntinä ja puiden polttopuun myyntituloina, kun ei sitä tiedä kumpana metsänomistaja puunsa aikanaan sitten tulee myymään.
Jos metsä tulee satuiluun, niin rahat metsänomistajalle täytyy maksaa heti alkuunsa, että ne saa myös tuottamaan, eikä vasta sitten, kun metsänomistaja on 90 vuotias ja metsä hakkuukypsää, koska eihän se metsä anna tuottoa hoitamattomana ryteikkönä, mitä satuilija toivoo.
Satutonttu tunnetaan myös nimellä Metso-ohjelma. Jos alue kelpaa suojeluun, niin puustosta (halutessaan voi toki myydä myös maapohjan) saa täyden korvauksen, ja vieläpä verovapaasti.
Myös esim. Luonnonperintösäätiö ostaa oikeasti paljon luontoarvoja sisältäviä palstoja erittäin kilpailukykyiseen hintaan suojeltavaksi. Jopilla on vain monotonisia puupeltoja, joten ei kannata vaivautua.
Älä tee mitään niin sinulla on muutaman kymmenen vuoden päästä oikea satumetsä.///
juu ja sitten tulee ns. luonnonsuojelijat ja panettaa metsan hakkuukieltoon,,sitten vasta omistajaa jurppii..eli hakkaa pois niin palajon,,kun kykenet
Jos tavoitteena on oikea satumetsä, niin ei varmaan olekaan tarkoitus laittaa sitä sileäksi. Nyt niitä valoja päälle saatana!
Jeps myös harjunsuojelusta oli jotakin vihiä ja nopsaan myös sitten aukoksi.Jos kantoa löytyy niin talousmetsää.
Jep: isoimmat rauduskoivut jättäisin kasvamaan isolla välillä. 2-3 m välilä ainakin.
Ja kuuset tietysti jättäisin kaikki kasvamaan sinne alle.
Kaikki paskapuu pois sieltä lepät haavat pajut hieskoivut pihlajat
Siitä sa a vielä komean ite tein tänä kesänä just vastaavanlaisen työn tuli hyvä koivikko kuusta alla
Ei kauaa tarvi oottaa kun voit siitä jo hakata harvennushakkuun koivua
se kasvaa perkeleen nopeasti
muuten hyvä mutta 3,5-4,5 väleiv koivut noin 8 metrin pituisina muten ovat tiheässä
Ja sitten kuin nämä ammattimetsänhoitajat ovat lopettaneet minä voinenkin jatkaa, kuusimetsäsi tarvitsee valitettavasti sitä koivua ja leppää kaveriksensa tälläinen nuorimetsä vaan tarvitsee koivun ja lepän juuria kasvaakseen se löytyy kyllä metsänhoidon ohjeista. paras metsä onkin sekametsä ja hakkuutapana isojen puiden poisto jolloin hakattavaa löytyy aina.
Kaikkein isoimpia ja komeimpia puita ei tosin hakata kuten entisaikojen paskaharsintamenetelmässä, vaan ne jätetään siementämään mahdollisimman pitkäksi aikaa.
kattokeehan mettiä itärajan pinnassa siellä ol 'avohakkuita' monin paikoin n75 vuatta sitte..luanto on ite uudistanut kaiken,,ja maassakin on erilaista mineraaleja runsaasti,,kuten nikkeliä rautaa ja lyijyä..etupäässä idän suunnalta puhallettuja..