Teetin koirallani pennut ja mietin että miten vanha uroskoirani (joka ei ole pentujen isä) tulee niihin todennäköisimmin suhtautumaan? Kertokaa te joilla on aiheesta enemmän kokemusta että pitääkö tuo vanha koira viedä pois hoitoon vai jännitänkö turhaan?
Pitääkö urosta pelätä pentujen kanssa?
Zaza83
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Todennäköisesti se pelkää tai ainakin väistää pentuja. Ja jos ei, niin emokoira opettaa äkkiä kunnioitusta. Pidä kuitenkin uros toisessa huoneessa ainakin ensimmäiset kolme viikkoa ettei emo hermostu suotta ja käy agressiiviseksi.
Ei tuohon pysty kukaan muu sanomaan. Omistaja se koiransa tuntee ja sitä kautta saa jotain oletusarvoa edes.
Voi olla (siis yleisesti ottaen muut) välinpitämätön, voi olla aggressiivinen tai vaikka haluta hoitaa pentuja, mitä vaan. Ihan täysin yksilökysymys.
Monet nartut eivät halua päästää muita koiria liki pentuja ekaviikkoina. Joten siksikin kannattaa katsoa, ettei uros pääse liki. Poikkeuksia nartuissakin on kuitenkin.
Täysin järjetöntä, että joku "teettää pennut", vaikka joutuu tällaista kysymään. Inhottaa, että joku edes puhuu kasvattamisesta pentujen TEETTÄMISENÄ, paitsi jos se nimenomaan sitä on. Toisekseen minkä hyvänsä eläinlajin kasvatus pitäisi olla "ammattilaisen" puuhaa, jolloin perustiedot on hallussa niin hyvin, ettei tarvitse hölmöjä keskustelupalstalla kysellä.
Miten se yleensä suhtautuu pentuihin,lenkeillä yms?
Jos rotu on sellainen,että käyvät vieraisiinkin koiriin kiinni,niin en suosittele pennunkanssa sitä koittamaan.
Itsellä vanha laumanvartija uros,tervepäinen sellainen, vieraistakin koirista pitävä, tykästyi pentuihin, nuoli ja hoivasi.Mutta ovathan ne "laumanvartijoita" ;)
Rotu ja koirasi aijempi käytös vaikuttaa.Tiedät kyllä itse,miten se yleensä suhtautuu muihin,siitä päättelet, onko viisaampi pitää kaukana.Riskeerata ei todellakaan kannata,siinä voi käydä hullusti.