Väittävät, että realismia on rakentaa/rakennuttaa talo hintaan 2000-2500 euroa per neliö. 100 lämmitetyn neliön eli 200 000 euron hintaisen talon hinnalla neliöitä saa purjeveneestä murskaavasti vähemmän.
Mistä tämä johtuu? Jos purjeveneen hinta pilkotaan osiin, niin mihin suurimmat summat menevät?
Mistä tämä johtuu? Jos purjeveneen hinta pilkotaan osiin, niin mihin suurimmat summat menevät?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Rovi/Sisustus/Rikaus - > 30/30/30 prosenttia
Näin siis jakautuu kustannus. Kustannuksen suuruuteen en osaa ottaa kantaa.
Itse luin YW:stä että karkeasti ottaen 1/3 osaa veneen hinnasta muodostuu rungosta ja rikistä, loput koneesta ja enimmäkseen varusteista.
Tän huoneen pojat veistelee puukolla kaarnajahteja puukolla ilmatteeksi.
Neliöhinta - vertailu on kyllä harhaista eri tuoteryhmien välillä. Sillä ei kannata mieltään vaivata eikä epäillä salaliittoa.
Talossa ei ole köliä, mastoa tai moottoria. Kaikki pinnatkin ovat tasoja ja joko vaaka- tai pystysuoria, plussana melkein kaikki nurkat ovat suorakulmaisia. Veneessä tuo kaikki on juuri toisin ja toisaalta veneessä on kaikki samat peruselementit kuin talossakin keittiöinen ja kylpyhuoneineen. Kaikki näkyvillä olevat pinnat on tehty samaan tasoon kuin huonekalut kotona, eivät kuten talon seinät. Materiaalitkin ovat lähes kauttaaltaan vedenkestäviä.
1. Suuruuden ekonomia. Talossa suurin osa on halpoja asuinhuoneita. Kalliimpien tilojen eli keittiön ja kylpyhuoneen kustannus jakaantuu monelle asuinneliölle. Koetapas rakentaa 35 m2 talo noilla neliöhinnoilla, ei onnistu.
2. Vene ei ole talo vaan enemmän. Talon toimintojen lisäksi se liikkuu haluttuun suuntaan ja halutulla nopeudella. Jos purjevene vieläpä kahdella eri käyttövoimalla. Se on vesitiivis myös alta päin. Se myös tietää ympäristöstään (mittarit) paljon enemmän kuin talo. Kaikki tämä maksaa.
Lisäänpä vielä yhden ominaisuuden, jossa vene on enemmän kuin talo: Omavaraisuusaste. Vene pärjää ilman ulkoista energia-, vesi- ja jätehuoltoliittymää ainakin muutaman päivän, kun tyypillisessä talossa asuminen häiriintyy jo parin tunnin katkoksen jälkeen. Tämäkin maksaa, puhun siis eri säiliöstä, akuista jne.
Veneissä pitäisi melkeinpä puhua kuutiohinnasta, se korreloisi paremmin. Joskus kuulin peukalosäännöstä jossa veneen hinta tuplaantuu aina rungon lisämetristä. Pitänee melko hyvin kutinsakin.
Eikä siinä vielä kaikki. Veneen pitää kestää tuhansittain toistuvia äärimmäisiä maanjäristyksiä vasta-aallokossa. Sellaisia ovat kiihtyvyydet, heilahdusnopeudet ja amplitudit ja vielä useamman akselin suunnissa.
Talossa lisäneliöt maksavat suunnilleen saman kuin edellisetkin, oikeastaan ovat hieman halvempia. Veneessä pituuden tuplaaminen merkitsee koon ja hinnan nelinkertaistumista, kun paatti kasvaa myös korkeussunnassa. Samalla pitää rakenteita tehdä lujemmiksi, jne. Veneessä ei oikeastaan ole neliöhintaa.
Veneessä pituuden tuplaaminen merkitsee koon ja hinnan kahdeksankertaantumista. Pituus 2 x leveys 2x korkeus 2x = 8x.
200 tonnilla lienee jo vaikea saada 100 m2 taloa avaimet käteen rakennettuna. Ainakin laatutaso on hyvin alhainen. 100 m2 vene on jo valtava ja ostajakunta kaipaa hienompaa viimeistelyä tuollaisesta luksustuotteesta verrattuna ankeimpaan mahdolliseen OK-taloon,
Bavaria 51 maksaa n. 300 tonnia. Siinä lienee ainakin 50 asuinneliötä eli ehkä 5-6 tonnia/neliö. Bavaria 37:ssa neliö maksaa ehkä hieman vähemmän.
Kun nyt pääsit vauhtiin, voit samalla vertailla kilohintoja. Molemmissa Bavarioissa se on n. 20 €/kg. Autoissa on hinta on samaa suuruusluokkaa. Mikä on kivitalon kilohinta? Entä puutalon rossipohjaisena? Sitten voit alkaa katsoa eri rakennusmateriaalien kilohintoja.
Eli Bavaria 51:n neliöhinta on siis halvempi kuin samankokoinen pikkukaksio Eirassa.
Veneen pitää toki olla varsin suuri, ennen kuin siellä on kovinkaan paljon riittävän korkeita tiloja, että ne kelpuutettaisiin asuinneliöiksi. Muutenhan H-veneessäkin olisi varsin kohtuullisia neliöitä.
Ei kaksion rakentaminen Eiraan ole kallista, mutta tontin sijainti maksaa. Vanhan mallin mukaisen kivitalon rakentaminen sitävastoin maksaisi paljon, sääli että niitä aikanaan hävitettiin paljon.
Ero selittyy työmäärällä. 100.neliöisen Talon rakentaa 1600 tunnissa, mutta 40-jalkaisen veneen rakentamiseen alusta loppuun vaatii ehkä 5000 tuntia. On siis parempi vertailla hintaa tunti tunnilta kuin neliömetreinä. Rakensin itse 72-neliöisen (12x6 metriä) venehallin hintaan 600 euroa, aikaa meni kaksi viikkoa, eli sanotaan 50 tuntia. Tuo on kovin pieni osa siitä tuntimäärästä, mikä menisi tuohon halliin mahtuvan veneen rakentamiseen.
Veneteltan rakentaminen on halvempaa kuin veneen rakentaminen.
Työmäärä taas taitaa selittyä automaation puutteella. Jos veneen rakennuksen automatisointi olisi yhtä pitkällä kuin autojen, homma hoituisi paljon nopeammin. Taitaa vain olla niin pieni ala, ettei automatisointi pitkälle vietynä kannata.
Laskekaapas piruuttaan henkilöauton neliöhinta, se vasta tyyris on.
Jaha vai niin. Autoissa neliöhinta on ainakin korkea, miten se voi olla niin. Naudan sisäfileeseen verrattuna uusien veneiden kilohinta váikuttaa ihan kohtuuliselta joten kai ne veneet on ihan oikein hinoiteltu.
Tuo lehmä on paljon tiiviimpi, ei paljon sisätilaa.
Veneen neliöhinta on kohtuullinen verrattuna kuumodulin neliöhintaan
Minä ihmettelen puolestani sitä mistä tulee näitä ihmettelijöitä, jotka vertaavat "perunaa ja autonrenkaita" keskenään.....
Minusta ihmettely on aiheellista, kun huomioi, kuinka paljon nykytaloissa on erilaista tekniikkaa. Jostain syystä venetekniikka maksaa paljon enemmän.
Koti- ja venetekniikka ovat kovin erilaisia. Veneessä esim. sähkönkäyttöä pihistellään aivan toisessa kertaluokassa kuin edes "vähävirtasissa" kodinkoneissa. Ja sitten ne samat oleelliset erot vaatimukset olosuhteiden kestossa. Valmistussarjojen pituudet hintaeron aiheena nyt ovat itsestäänselvyys tässäkin.
1. Markkinan koko ja valmistussarjojen pituus. Taloja rakennetaan ja peruskorjataan ainakin 10x niin monta kuin asuttavia veneitä. Tämä tuo allalle kilpailua sekä suuruuden ekonomiaa. Molemmat painavat hintoja alas. Lisäksi taloissa voi myös yleensä käyttää standardikokoisia ja -mittaisia osia esim. keittiökalustuksissa, tämä on veneissä paljon vaativampaa.
2. Käyttöolosuhteet ovat veneissä vaativammat kuin taloissa. Kosteus, tärinä, jatkuvat aaltojen iskut, veneen kallistuminen jne. vaativat kalliimpia teknisiä ratkaisuja.
3. Veneessä tarvitaan paljon tekniikkaa, jota ei tarvita talossa, kuten moottori, riki ja purjeet, ohjausjärjestelmä, navigointielektroniika, nestesäiliöt jne.
Kyllähän talotekniikkaankin saa menemään vaikka kuinka paljon rahaa, jos esim. nostaa talon "omavaraisuusasteen" samalle tasolle kuin veneen, eli vaikkapa 1-2 viikon selviytymiskyky sähkö- ja vesikatkostilanteessa ilman, että asumisen mukavuus kärsii. Harva kuitenkaan rakentaa tällaisia taloja edes saaristossa nykyään.
Toisaalta venetekniikan halventaminen talotekniikan tasolle on edellä mainituista teknisistä ja käyttöolosuhteista riippuvista syistä erittäin vaikeaa. Yrittäähän toki voi, ja esim. ponttooneille rakennetussa "asuntoveneessä" voi varmasti yrittää käyttää halvempia taloihin tarkoitettuja standardilaitteita. Jos tällaista nyt voi veneilyksi kutsua. Epäilenpä vain, että jo parin vuoden jälkeen kun laitteet ruostuvat käsiin, huomataan että säästettiin väärässä paikassa.
Oman aluksen moottori kytkin saisi komian keittiön ja kylpyhuoneen saunalla kaupan päälle....en ihmettele yhtään veneen hintaa
Talon moni ihan oikeasti tarvitsee. Vene on pelkkä lelu useimmille joten minusta sellaisen pitääkin maksaa. Sitten olen sitä mieltä että venevero on ihan asiallinen asuttaville veneille. Joku ehkä keskimäärin 150 - 200 eur vero on kovin pieni vaikka 40 jalkaisesta veneestä. Kyllä minäkin kiinteistöveroa kesämökistäni maksan, ja se on huomattavan paljon suurempi. En vaan voi ymmärtää ettei muutamansatasen voisi mmaksaa jos on varaa vaikkapa 100 tuhannen euron veneeseen.
p.s. jos veroja tulee nin minulle tulee yli 150 eur vuodessa lisäveroja enkä siitä lähde itkemään. JOSTAKIN ne rahat valtiolle on kerättävä. Minusta alle 10 metrisiet voisi jätää verottamatta, ja sellainen ehkä 70 hv voisi olla tehoraja.
Verorahat voisi kerätä vaikka alentamalla polttoaineveroa. Näin saataisiin sama miinus aikaiseksi valtion finansseihin kuin mikä veneverolla saadaan. Verot kannattaa kerätä siten, ettei ne haittaa bisneksiä, estää haittoja ja kerääminen on tehokasta.. Yli 10-metrisiä tai yli 100000 euron veneitä on niin vähän, ettei niitä pysty tuollaisella veneverolla verottamaan järkevästi.