Eräs nainen, perheen äiti tekee kaikki mahd. omakotitalon työt, käy töissä ja hoitaa myös siis kaikki kotityöt. KERRAN mies oli tyhjentänyt tiskikoneen kun tämä vaimonsa oli töissä. Mies kielsi lapsia ehdottomasti kertomasta äidille, että hän oli tyhjentänyt tiskikoneen... että ei vaan tule sellaista käsitystä, että hän alkaakin nyt tekemään jotain yhteiseksi hyväksi! Siinä on miehen logiikkaa kerrakseen!
OHHOH HOIJAKKAA!
tämäontosi
28148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Väittäisin pikemmin että tuo on parisuhdelogiikkaa.
Teoriassa käytäntö on sinänsä oikea. Lukuisat naiset - ja lukuisat miehet - hoitavat yksinään omakotitalon hoidon ja kaikki kotityöt oman palkkatyönsä lisäksi.
Sitä ei pidetä kummanakaan. Vaan ainoastaan silloin, kun kyseessä on pariskunta.
Sinänsä lasten saama malli molemmilta on huono. Toivottavasti tenavat eivät luule, että äiti tulee hoitamaan heidänkin taloutensa. Ja isältä on turha odottaa minkäänlaista tukea.
Älä mummu saarnaa.
Mitäs mitäs täällä karvahirviötäni esität.
Mikäli poika ottaa mallin, äiti käy siivoamassa, kunnes löytää toisen passaajan
Mummuista puheenollen tuolla pitkin Suomen syrjäkyliä asuu edelleen lukuisia mummoja ja pappoja, jotka hoitaa ne kaikki okt:n/tilan työt, vaatimattomissakin olosuhteissa. Eikä aikuisiksi ehtineeltä penskalaumasta ole muuta kuin esittää kortti juhlapyhänä tulemaan: koeta mamma/pappa pärjätä.
Surullisin lopputulos on se, että jokainen sukupolvi on aina vain onnettomampia ja saamattomampia. Kehnoimmat roolimallit vaan hiotuvat entisestään eteenpäin.
"Maailma on lasten."
.
"Vaatimaton henkilöymä??????? Ei halua kunniaa itselleen???????"
har-har
.
Kyllä mamma huomaa kotiin tullessa, että tiskikone on tyhjennetty. Ilahtuu suuresti, eikä huomaa pitkään aikaan, että mies on heittänyt roskiin anopin antaman Matissen.
Sitten, kun nainen huomaa taulun kadonneen, mies imuroi tavaransa matkalaukkuun ja katoaa taivaanrannan taakse
Vähä niinku meil. Mä tietty duunist aikaisemin tuun & hää noin 18.30.
Väänän safkan & saunan lämmitän 2 x viikko. Yhes illal kerätään lelut lattialt.
Onneks viivooja käy ain perjantaisin.
Teillä on ehkä se helpotus että saatte hieman ulkopuolista apua (lastenhoito yms).
Mitä itse olet mieltä; onko tasaveroisesti kuormittava tilanne vai muuttaisitteko jotain?
Muuttais mitään en, parituntinen toi omaa aikaa o. E vaihtais.
Lisäks kerran joskus sukulaisii tulee vahtii muksui & saadaan kera puolison saunoo kahdestaan, ku muksut puhtain o hoitoon luotsattu.
Korreloiko sitten tuo elämään tyytyväisyys sitten sen, ettei kotitöidenkään jaosta tarvi nalkuttaa?
Korreloi se. Periaattees e duunaa muuta kuin päivällisen helpon.
Korrelaatio toine soittokeikat o. Palates, oottaa yöpala pöydäl.
Niinpä arvelinkin. Mutta se on juuri se vastavuoroisuus parisuhteessa, mitä tarvitaan. Toiselle tilan antaminen on uskomattoman vaikee juttu. Varsinkin silloin, jos kunnioitus toiseen puuttuu.
Omana esimerkkinä voisin sanoa, että meillä pahimmillaan tilanne oli sellainen, että asutaan toinen toisessa kaupungissa ja toinen toisessa. Kumpikin tahollaan tekee aloituksessa mainitut hommat. Eikä se edes riitä. On muitakin velvotteita.
Ollaan tehty sellainen ratkaisu että pyöritään yhdessä kolmen eri paikan väliä. Hulluksihan siinä välillä meinaa tulla (tekemättömien töiden), mutta pitää opetella rentoutumaan. Hyväksyä se, ettei ole täydellinen. Huolimatta siitä, mitä ympäristö sanoo. Kyllähän niitä laukauksia välillä kuuleekiin. Varsinkin kuin yhteinen vapaa-aika on säännöstelty tälläkin hetkellä puolentoistakuukauden välisiin muutamiin päiviin. Mutta ei toisinkaan haluta elää. Huolimatta siitä ettei taloudellista turvaa tälläinen elämä ei koskaan tule tuomaan.
Tuli mieleen tuosta kun sisko ja sen mies piti erota, koska siskon mies löysi uuden morsmaikun.
Ehtivät muuttaa erilleen ja uusi morsmaikku muutti tulevan ex-langon luokse.
Heidän onnensa kesti juuri niin pitkään, kun kyseinen mies ajoi bussia puoli seitsämästä ilta puoli kuuteen ja ruoka oli pöydässä.
Aika nopeaan uusi morsmaikku sanoi "Tee kuule ihan itse ruokasi" ja hetkessä oli ex-uusimorsmaikku ja siskon seura kelpasi jälleen.
Siinä meni sitten minun toiveet ex-langosta. Onneksi muuttivat Kuusamoon, enkä aio mennä kyläilemään, vaikka ajaisin ohitse.
Ja hitsi, muillapalstalaisilla näyttää olevan elämä, minulla ei tunnu olevan sitäkään, vaikka laitoin jouluvalot ikkunaan.
No en tiedä siitä elämästä mutta kirjoittamista ainakin kannattaa jatkaa.
:-D
Ai niin, pitäisi kurssille kirjoittaa trokee-mallinen kirjoitus.
Kalevala on kirjoitettu trokeena, karjalaiset sukujuureni isän puolelta voisi nyt hieman auttaa ja juurruttaa älyttömyysnystyröihini hieman trokeeta.
Onneksi netistä löytyy trokeemankeli, missä voi testata, menikö pieleen pahasti vai hyvästi
Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis :)
Totta. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Sen jälkeen sitä voi vaan piilotella.
*Miettii mitähän sitten tekisi*
Ettei vaan olisi hevosmiesten tietotoimiston uutisia?
*Miettii vaikeaa sanaa "lähdekritiikki"*
no miks tää nainen sit tekee kaikki työt?
luuleekse et mies ei osaa..?
No siksi kun mies ei tee, niin ei tee! Jonkun on pakko ne työt tehdä.
ei ole ihmisen pakko tehdä mitään muuta ku maksaa veroja ja kuolla.
ei ole tämänkään naisen pakko elämäänsä jakaa sellaisen laiska-lorvin kanssa, muuttaa pois lapsineen, ehkä se ukko sit jotain tajuaa ku alkaa likaset astiat ja vaatteet kasautua ja mökissä on kylymä eikä ovesta pääse ulos ku lumi tukkii tien..
tai ajaa ukon pellolle jossei halua ite muuttaa..
Suosittelen lomaa. Pari viikkoa jossain vähän kauempana.
*Kaivaa kartat*
Mieshän voi muuttaa vaikkapa palvelutaloon asumaan.
Naisen ja lasten elämä ei tietysti siitä paljon muutu, mutta tuleepahan ainakin mies onnelliseksi.
Tiedän kans erään naisen joka tekee kotona lähes kaiken. Taitaa ottaa omaa aikaa lukuisilla tyttöjen illoilla ja edes silloin lapset ja koti on miehen vastuulla :) Kannattaisi antaa heti suhteen alussa miehelle vastuuta enemmän kodista eikä tehdä itse kaikkea, koska muka mies ei osaa tai on perheen pääasiallinen elättäjä. Ja tulevaisuudessa se omakin pieni poika olisi saanut tasapainoisen perheen mallin.