Eli minun 8kk suomenlapinkoira uros on nyt koko ajan vain sinnikkäästi nylkyttämässä perheeni 6v narttua, joka kyllä selvästi ilmaisee, ettei halua ja tappelujakin on tullut. Se on vinkunut jo ainakin tunnin sen perään eikä lopeta millään. Ensin se aina haistelee ja nuolee takamusta ja siihen koetin ratkaisuksi kuonokoppaa, joka muuten toimi hyvin kunnes rupesi repimään sen aina pois päästä, mutta mut ovat jo kauan olleet aina eri tiloissa, mutta vinkuminen vain jatkuu... Ennen ei ole tämmöistä hinkua ollut, mutta kyllä kämppikseni 6kk pentua on yritetty ja takapuolet nuoltu moneen kertaan, mutta sillon kyllä uskoo, kun kielletään, kun ei se pentu raukka osaa vastaan panna. Eli mikä neuvoksi ja onko muilla samanlaista?
T. Ensimmäisen oman uros pennun omistaja
T. Ensimmäisen oman uros pennun omistaja
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuulostaa ihan tavalliselta lappalaisuroksen alulta.
Muiden koirien ei pidä antaa joutua tilanteeseen että ne joutuvat puolustautumaan tappelemalla. Ihmisen/ ihmisten tehtävä on laittaa rajat koirille.
Nuorella koiralla hormoonit hyrrää eikä sille vielä ole opetettu miten ollaan eri tilanteissa, ja käyttää nyt intoaan vain siihen mihin vaistot sattuu viemään. Tuon ikäisellä koiralla saa triplata koulutuksen, lenkityksen ja sosiaalistamisen, jotta käytöksen saa hallintaan. Rauhoittumista pitää myös harjoitella ja ohjata energiaa keskittymistä vaativaan toimintaan, esim. tottelevaisuusharjoitukset, nenänkäyttö. Paljonko käytät aikaa koiran kanssa päivittäin? Jos koira ei kuuntele ohjeita, niin käy 10 km kävelyllä ja tee sitten uudestaan. Jos se ei toimi, niin toiset 10 km lisää: Alle kolme tuntia päivässä on mielestäni vähän koiralle, joka voi olla työkoiraluonteinen, tekemistä vaativa, lisäksi nuori koira joka olisi saatava hallintaan. Ensin on purettava energiaa, jotta koira voi keskittyä koulutukseen, rajojen ja asioiden oppimiseen. Sisällä on oltava jotain tekemistä lisäksi, ettei koira suuntaa energiaansa toisiin koiriin, puruluita, puruleluja, ja joihin se on ohjattava/ opetettava.
Lappalaiset voivat parhaimmillaan/ pahimmillaan olla energisiä, kovapäisiä ja periksi antamattomia. Soveltuvat erinomaisesti vaellukselle, kuten 20km päivässä kävelyä. Ne ovat myös monikäyttöinen maatiaisrotu, jotkut käyttävät myös metsästyksessä, samoilla koirilla voi myös paimennuttaa. Jotkut harrastavat agilityä, toiset tokoilua: pääasia että koiralla on tekemistä ja energia ohjataan järkevään tekemiseen.