http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005023355.html
"Soiden ja metsien hävitys on ollut lähes vertaansa vailla, sanoo Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.
Suomen ympäristö on köyhtynyt kovasti itsenäisyyden satavuotisen taipaleen aikana, harmittelee ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta. Professorin mukaan Suomessa on kunnostauduttu erityisesti monipuolisen metsäluonnon ja soiden tuhoamisessa.
Suomen alkuperäisestä maa-alasta noin kolmannes on ollut suota, josta yli puolet on kuivatettu ja ojitettu muun muassa viljelyllisistä ja metsätaloudellisista syistä.
– Suoluonnon hävittäminen 1960–1970-luvuilla on ollut lähes vertaansa vailla maailman mittakaavassa.
Korholan mukaan metsät ovat kärsineet soitakin enemmän. Tiettyjen puulajien suosiminen taloudellisista syistä on rokottanut metsien lajistoa ja monimuotoisuutta.
– Vanhojen metsien osuus on radikaalisti vähentynyt, ja niitä on enää pieninä laikkuina siellä täällä.
Sen sijaan vesistöjen tilanne on jopa parantunut, sillä happopäästöjä on saatu kuriin eikä raskasmetalleja päädy ympäristöön entiseen tapaan.
– Itämeren elpyminen kestää vielä kauan, koska rehevöityminen on edennyt pitkälle.
Korholan mukaan itsenäisyyden aikana vuoden keskilämpötila on noussut reilun asteen, mikä on enemmän kuin maapallolla keskimäärin.
– Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin pohjoisilla alueilla.
Suurikokoiset lajit voittajia
Vaikka ympäristön monimuotoisuus yleisesti on kärsinyt, joidenkin Suomessa tavattavien eläinlajien määrät ovat runsastuneet.
Luonnontieteellinen keskusmuseon akatemiatutkijan Aleksi Lehikoisen mukaan esimerkiksi isojen nisäkäs- ja lintulajien kuten karhun, suden, hirven, laulujoutsenen ja kurjen kannat ovat vahvistuneet.
Hän muistuttaa, että vielä noin sata vuotta sitten hirvi oli lähellä kuolla sukupuuttoon.
Myös joidenkin saaristossa tavattavien lintujen määrä on moninkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä. Metsästyksen sääntely saaristossa sekä talvien leudontuminen ovat tarjonneet eläimille uutta elintilaa ja rauhaa.
– Esimerkiksi tukkasotkia talvehti 1980-luvulla korkeintaan satoja, kun niitä on nyt kymmeniätuhansia.
Merikotkan ja muuttohaukan kannat ovat puolestaan elpyneet suojelun ja ympäristömyrkkyjen vähenemisen tuloksena. Lisääntynyt talviruokintainto on puolestaan kasvattanut muun muassa viherpeippojen ja sinitiaisten kantoja.
Toisaalta metsäkanalintujen kuten metson ja teeren kannat ovat romahtaneet metsien yksipuolistumisen takia.
Maanviljelystä välillisesti hyötyneiden eläinlajien kannat ovat kärsineet, koska viljely on muuttunut teollisemmaksi.
– Monet vanhemmat ihmiset muistavat lapsuudestaan puhelinlangoilla istuneet satapäiset pääskyparvet."
Voisi ajatella, että suomen tuleva pelastus olisi tämä pohjoinen luonto jota turistit ympäri maailmaa tahtovat tulla katsomaan. Eivät vain vielä tiedä, että mistään alkuperäisestä luonnosta ei suomessa ole jäljellä enää yhtään mitään. Meillä kaikki on pelkkää talousmetsää millä e ole mitään tekemistä minkään oikean metsän kanssa. Pelkkää nuorta risukkoa. Vanhaa metsää ei ole missään, ja jos jokunen hehtaari jossain on, niin siitäkin tullaan näkemään kuinka kaikki laitetaan maan tasalle tuosta vaan kun joku kaivosherra tai vastaava sattuu kiinnostumaan alueesta.
Mutta tosiaan eipä näitä alueita enää paljoa ole täällä joten eiköhän lopu matkailutkin kun huomaavat saavansa pelkkää höttöä rahojensa vasteeksi. Itse en ainakaan maksaisi näistä suomen luonto-avuista penniäkään. Niin ovat nämä mannut raiskanneet nuo rahanhimoiset ääliöt. Ja samalla tuhonneet sen mahtavimman tulolähteen mikä suomella olisi ollut.
"Soiden ja metsien hävitys on ollut lähes vertaansa vailla, sanoo Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.
Suomen ympäristö on köyhtynyt kovasti itsenäisyyden satavuotisen taipaleen aikana, harmittelee ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta. Professorin mukaan Suomessa on kunnostauduttu erityisesti monipuolisen metsäluonnon ja soiden tuhoamisessa.
Suomen alkuperäisestä maa-alasta noin kolmannes on ollut suota, josta yli puolet on kuivatettu ja ojitettu muun muassa viljelyllisistä ja metsätaloudellisista syistä.
– Suoluonnon hävittäminen 1960–1970-luvuilla on ollut lähes vertaansa vailla maailman mittakaavassa.
Korholan mukaan metsät ovat kärsineet soitakin enemmän. Tiettyjen puulajien suosiminen taloudellisista syistä on rokottanut metsien lajistoa ja monimuotoisuutta.
– Vanhojen metsien osuus on radikaalisti vähentynyt, ja niitä on enää pieninä laikkuina siellä täällä.
Sen sijaan vesistöjen tilanne on jopa parantunut, sillä happopäästöjä on saatu kuriin eikä raskasmetalleja päädy ympäristöön entiseen tapaan.
– Itämeren elpyminen kestää vielä kauan, koska rehevöityminen on edennyt pitkälle.
Korholan mukaan itsenäisyyden aikana vuoden keskilämpötila on noussut reilun asteen, mikä on enemmän kuin maapallolla keskimäärin.
– Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin pohjoisilla alueilla.
Suurikokoiset lajit voittajia
Vaikka ympäristön monimuotoisuus yleisesti on kärsinyt, joidenkin Suomessa tavattavien eläinlajien määrät ovat runsastuneet.
Luonnontieteellinen keskusmuseon akatemiatutkijan Aleksi Lehikoisen mukaan esimerkiksi isojen nisäkäs- ja lintulajien kuten karhun, suden, hirven, laulujoutsenen ja kurjen kannat ovat vahvistuneet.
Hän muistuttaa, että vielä noin sata vuotta sitten hirvi oli lähellä kuolla sukupuuttoon.
Myös joidenkin saaristossa tavattavien lintujen määrä on moninkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä. Metsästyksen sääntely saaristossa sekä talvien leudontuminen ovat tarjonneet eläimille uutta elintilaa ja rauhaa.
– Esimerkiksi tukkasotkia talvehti 1980-luvulla korkeintaan satoja, kun niitä on nyt kymmeniätuhansia.
Merikotkan ja muuttohaukan kannat ovat puolestaan elpyneet suojelun ja ympäristömyrkkyjen vähenemisen tuloksena. Lisääntynyt talviruokintainto on puolestaan kasvattanut muun muassa viherpeippojen ja sinitiaisten kantoja.
Toisaalta metsäkanalintujen kuten metson ja teeren kannat ovat romahtaneet metsien yksipuolistumisen takia.
Maanviljelystä välillisesti hyötyneiden eläinlajien kannat ovat kärsineet, koska viljely on muuttunut teollisemmaksi.
– Monet vanhemmat ihmiset muistavat lapsuudestaan puhelinlangoilla istuneet satapäiset pääskyparvet."
Voisi ajatella, että suomen tuleva pelastus olisi tämä pohjoinen luonto jota turistit ympäri maailmaa tahtovat tulla katsomaan. Eivät vain vielä tiedä, että mistään alkuperäisestä luonnosta ei suomessa ole jäljellä enää yhtään mitään. Meillä kaikki on pelkkää talousmetsää millä e ole mitään tekemistä minkään oikean metsän kanssa. Pelkkää nuorta risukkoa. Vanhaa metsää ei ole missään, ja jos jokunen hehtaari jossain on, niin siitäkin tullaan näkemään kuinka kaikki laitetaan maan tasalle tuosta vaan kun joku kaivosherra tai vastaava sattuu kiinnostumaan alueesta.
Mutta tosiaan eipä näitä alueita enää paljoa ole täällä joten eiköhän lopu matkailutkin kun huomaavat saavansa pelkkää höttöä rahojensa vasteeksi. Itse en ainakaan maksaisi näistä suomen luonto-avuista penniäkään. Niin ovat nämä mannut raiskanneet nuo rahanhimoiset ääliöt. Ja samalla tuhonneet sen mahtavimman tulolähteen mikä suomella olisi ollut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Toki kiinnostaa, mutta on kuitenkin ohitettu jo nk. kriittinen piste luonnon tuhoutumisen suhteen. Vaikka kuinka rimpuiltaisiin pitää hillitsemätön markkinademokratia, tolkuton väestönkasvu, jne. omalla painollaan huolen siitä kaiken tuhoutumisesta. Ei kannata enää. Nyt on hyvä odotella turhautuneena sitä ekologista maailmanloppua, kuten Linkolan Pena.
Turistit ei ole mikään ratkaisu, pelastus on talouden kasvussa, luonto on siinä sivuseikka.
Kuten tuossa aloituksessa tulikin esille, suuret linnut, sekä suuret nisäkkäät ovat lisääntyneet, eivät suinkaan vähentyneet. Oma huomioni on, että suuret linnut ja hirvieläimet tulevat rajusti vähenemään ja ovat jo vähenneet, suurpetojen lisäännyttyä holtittomasti ihmisen toimesta.
Pienten lintujen, kuten vesi- ja kanalintujen ahdinko on ollut jo pitkään näkyvillä minkkien ja supikoirien Suomen luonnossa mellastamisen takia. Tästä voimme antaa kyseenalaiset kiitokset luontoaktivisteille, jotka fanatisminsa siivittäminä karkuuttivat niitä turkistarhoilta luontoon, tuhoamalla sen aidon pieneläimistön.
Sama tuhoamisvimma on nyt meneillään mm. hirvieläinten, majavan, joutsenen, kurjen ja metsähanhen kohtalona, kun samainen hulikaanijoukko, silmittömän kiihkon ajamina toteuttaa raivoisalla ja lyhytnäköisellä politiikallaan suden, karhun ja ilveksen holtitonta lisääntymistä.
On näköjään seurattu, mutta kummassa päässä ruhoa olevalla silmällä se seuraaminen on tapahtunut?
Meillä Suomessa metsänhoito on hyvällä mallilla, ilmaston lämpenemisen myötä metsä kasvaa ennätysvauhtia, ja tulee hakkuukypsäksi ennätysajassa. Sellua keitetään ja siitä saadaan rahaa elämiseen. Uhkana on lämpenemisen tuomat taudit metsälle, mutta tarkkailulla ja kovilla hakkuilla saadaan asia hallittua.
Meillä on UK-puisto ja muut luonnonsuojelualueet, joissa hörhöt voi retkeillä ja ihastella lahoavia puita, muualla metsää hoidetaan ja hakataan tarpeiden ja omistajan mieltymysten mukaan.
Miksi ne puupäät pakkaa sinne UKK-puistoon virkistymään kun taimikkoa ja hyvin hoidettua metsää on heille yllin ja kyllin, eikö olisi suotavaa, että ainoastaan valistuneet hörhöt saisivat mennä UKK-puistoon ja muuhunkin ehjempään luontoon. Ehdotan puupäille ja muille Suomen luonnon poishoitajille/raiskaajille pääsykieltoa UKK-puistoon, syy; valistumattomuus ja suoranainen tyhmyys.
Ei ole juuri korrelaatiota metsien käsittelyllä ja kanalintujen kantojen romahtamisella. Kantaa säätelee poikueiden onnistumiset, jotka on menny ny monena vuonna aivan päin helvettiä kylmien alkukesien takia. Ennen niitä ei ollu niinkään vaan kevät tuli myöhemmin ja ku kesä tuli niin se oli kans kesä eikä juhannuksen räntäsade.
Heitänpä muutaman sanasen minäkin suo asiaan. Meilläon pieni 20 ha tila. Siinä 0n kolmenn hehtaarin suo. Se oli keväällä vettä valuva rimpi siellä täällä joku mänty kuusi ja hieskoivuja. Teimme ojituksen ja lannoituksen noin 40 vuotta sitten. Nyt siinä kasvaa noin 250 kuutiota puuta hehtaarilla. On myös hehtaarin ojittamaton suo täysin luonnontilassa. Sen tuotto on minimaallista. On pidetty lunnontilaisena ihan luontoarvojen ja marjojen takia. Lakka karpalo mustikka.Ei ole pyydetty valtiota maksamaan suojelusta. Ainahan voi ostaa suota saa vielä havemmalla kuin kunnon metsää. Ja senhän voi suojella omakohtaisesti eikä huutaa aina valtiota maksumieheksi On helppo suojella jos tinen maksaa.