Hjallis meinaa lähteä pasaatia vastaan Swan 57..

Ei ole mikään itsestään selvyys että pääsevät perille, vähän kun pasaati voimistuu, aalto nousee 3-5m ja kryssikulma tosituuleen on 55-60 astetta, kamaa hajoaa helposti ja porukka merisairaana.

Veneessä ei varmasti ole mitään vikaa, mutta monta ensikertalaista ja kuvausryhmä... pohjoinen on ainut mahdollinen reittivalinta... tämän hetken ennusteen mukaan kannattaisi lähteä suoraa pohjoiseen ja pikkuhiljaa kääntäö kohti itään, olisi mahdollista saada jopa myötäisiä tuulia.

niwhi kirjoitti:

Ei ole mikään itsestään selvyys että pääsevät perille, vähän kun pasaati voimistuu, aalto nousee 3-5m ja kryssikulma tosituuleen on 55-60 astetta, kamaa hajoaa helposti ja porukka merisairaana.

Veneessä ei varmasti ole mitään vikaa, mutta monta ensikertalaista ja kuvausryhmä... pohjoinen on ainut mahdollinen reittivalinta... tämän hetken ennusteen mukaan kannattaisi lähteä suoraa pohjoiseen ja pikkuhiljaa kääntäö kohti itään, olisi mahdollista saada jopa myötäisiä tuulia.

Sitä pohjoisen reittiä juuri tarkoitin yllä ja itsekin tulen käyttämään keväällä. Vuodenaika vaan on poikkeuksellinen länsituulten alueella purjehtimiseen. Pasaati yleensä kääntyy hieman alueen pohjoisosassa kaakkoon ja sen vuoksi on toiveita ajaa strekkiä esim Antigualta hepoasteille. Purjehtien päätyy 200-500nm Bermudan itäpuolelle. Mutta linnussa on 900 L löpöä.

seppomartti kirjoitti:

Sitä pohjoisen reittiä juuri tarkoitin yllä ja itsekin tulen käyttämään keväällä. Vuodenaika vaan on poikkeuksellinen länsituulten alueella purjehtimiseen. Pasaati yleensä kääntyy hieman alueen pohjoisosassa kaakkoon ja sen vuoksi on toiveita ajaa strekkiä esim Antigualta hepoasteille. Purjehtien päätyy 200-500nm Bermudan itäpuolelle. Mutta linnussa on 900 L löpöä.

En usko että tuulettomuus on niinkään ongelmana, mutta Bermudan korkeudelle asti ei pitäisi olla mitään asiaa tähän aikaan vuodesta noin kokemattomalla miehistöllä.. toivottavasti löytyy joku tracker mistä voi seurata reittivalintaa, tuuliennusteet näkee hyvin täältä: https://www.windytv.com/?2017-01-09-09,24.327,-43.242,5

Niitä katsellessa ei mitään kovin helppoa reittivalintaa ole, Lintu lähtee matkaan 1.1.2017 klo 12.00 ja 9.1 Alkaa Bermudalla olemaan todella vihainen matalapaine.

Onhan mukana myös kaksi "ammatti" purjehtijaa. Joten julkut voi keskittyä selfieihin ja oksentamiseen.

Olisi hauska tietää ketkäköhän nämä kaksi "ammattipurjehtijaa" ovat, niitä kun ei ainakaan tässä maassa juurikaan ole..

Lukee ja Markku 🤔

Siis Ludde

mionss kirjoitti:

En usko että tuulettomuus on niinkään ongelmana, mutta Bermudan korkeudelle asti ei pitäisi olla mitään asiaa tähän aikaan vuodesta noin kokemattomalla miehistöllä.. toivottavasti löytyy joku tracker mistä voi seurata reittivalintaa, tuuliennusteet näkee hyvin täältä: https://www.windytv.com/?2017-01-09-09,24.327,-43.242,5

Niitä katsellessa ei mitään kovin helppoa reittivalintaa ole, Lintu lähtee matkaan 1.1.2017 klo 12.00 ja 9.1 Alkaa Bermudalla olemaan todella vihainen matalapaine.

"En usko että tuulettomuus on niinkään ongelmana". Se on aina ongelma paluumatkalla, minkä suuruus riippuu pa-määrästä ja tyynen alueen vaihtelevasta laajuudesta. Azorien korkea ja hepoasteet muodostavat usein yli Atlantin ulottuvan tyynivyöhykkeen, mikä on ylitettävä. Polttoain ei purjeveneessä riitä Azoreille.

En nyt jaksa seppo jankata aiheesta täällä kanssasi, mutta tammikuussa tyyni alue ei todellakaan ole ongelma, eri asia on keväällä, jolloin azorien korkea on asettunut. Tutkaileppa säätietoja ja kerro missä kohtaan 900l dieseliä ja pläkä ovat ongelmana, muuten kuin turhana painolastina, mikäli niitä ei saa siirrettyä luun puolelle. Toki se ei 25.000kg tankkerissa vaikuta juuri mihinkään.

joaja kirjoitti:

En nyt jaksa seppo jankata aiheesta täällä kanssasi, mutta tammikuussa tyyni alue ei todellakaan ole ongelma, eri asia on keväällä, jolloin azorien korkea on asettunut. Tutkaileppa säätietoja ja kerro missä kohtaan 900l dieseliä ja pläkä ovat ongelmana, muuten kuin turhana painolastina, mikäli niitä ei saa siirrettyä luun puolelle. Toki se ei 25.000kg tankkerissa vaikuta juuri mihinkään.

Löpömäärää en ole pitänyt ongelmana. Hepoasteiden tyynivyöhyke on tallella talvellakin, tosin nopeammin vaihtelevana. Jos olisivat läheneet liikkeelle silloin kun kirjoitin olisi 4.1. tyynivyöhyke ulottunut Madeiralta/ Kanarialta yli koko Atlantin. Se olisi ylitettävä länsituuleen pääsemiseksi. Iso löpömäärä isossa veneessä helpottaa muttei riitä koko matkaan. Ei kai tästä voi olla suurta erimielisyyttä? . Mutta kaikki on spekulaatiota koska en tiedä reittiä, en myöskään aikovatko tyynen alueen ylipäätänsä ylittää, enkä sen hetkistä tyvenen laajuutta.

Onhan siellä olemassa ohut kaistale tyyntä vuöhykettä mikä häviää hyvin nopeasti ja siirtyy pohjoisesta tulevan matalan mukana.., katsoppa nyt uudelleen niitä säätietoja, missään kohtaan ei tule polttoaineen määrä ongelmaksi vaan miehistön ja veneen kestävyys. Toki toinen meistä on meterologi, toinen ei.

Veikkaukseni edelleen pitää, että noin 1000nm ja sitten takaisin karibialle...

meterologiss kirjoitti:

Onhan siellä olemassa ohut kaistale tyyntä vuöhykettä mikä häviää hyvin nopeasti ja siirtyy pohjoisesta tulevan matalan mukana.., katsoppa nyt uudelleen niitä säätietoja, missään kohtaan ei tule polttoaineen määrä ongelmaksi vaan miehistön ja veneen kestävyys. Toki toinen meistä on meterologi, toinen ei.

"Toki toinen meistä on meterologi, toinen ei." No se meteorologi osaa varmaan kirjoittaa oman ammattinimikkeensä oikein.

niwhi kirjoitti:

Ei ole mikään itsestään selvyys että pääsevät perille, vähän kun pasaati voimistuu, aalto nousee 3-5m ja kryssikulma tosituuleen on 55-60 astetta, kamaa hajoaa helposti ja porukka merisairaana.

Veneessä ei varmasti ole mitään vikaa, mutta monta ensikertalaista ja kuvausryhmä... pohjoinen on ainut mahdollinen reittivalinta... tämän hetken ennusteen mukaan kannattaisi lähteä suoraa pohjoiseen ja pikkuhiljaa kääntäö kohti itään, olisi mahdollista saada jopa myötäisiä tuulia.

Kryssikulma tosituuleen pysyy pasaatissa helposti alle 50 asteen, ei ole mitään tarvetta ajella 10 sitä alemmas.

Ovat yöllä ilmeisesti korjanneet huonoa nousukulmaa koneella :-), tosin voi olla fiksu veto...

rautagenoa kirjoitti:

Ovat yöllä ilmeisesti korjanneet huonoa nousukulmaa koneella :-), tosin voi olla fiksu veto...

Todennäköisesti AIS vain kadottanut signaalin, kun olivat vähän kauempana saarista yöllä. Nyt myöskin AIS katoamassa.

rautagenoa kirjoitti:

Ovat yöllä ilmeisesti korjanneet huonoa nousukulmaa koneella :-), tosin voi olla fiksu veto...

Jos haluaa tehdä päätelmiä, niin kannatta vilkaista talentuneiden reittipisteiden kellonaikoja. Aika hissukseen olisivat koneella ajaneet... eli tuskimpa ovat oikaisseet.

Tiihyy kirjoitti:

Jos haluaa tehdä päätelmiä, niin kannatta vilkaista talentuneiden reittipisteiden kellonaikoja. Aika hissukseen olisivat koneella ajaneet... eli tuskimpa ovat oikaisseet.

Siis katsoppa nyt itse uudelleen niitä reittipisteitä, aivan taatusti ovat koneella hieman pökkäisseet suoraa vastaiseen jotta pääsevät martiniquesta ohi

Ei ole AIS päivittynyt sen viivasuoran pätkän aikana.

nsjsos kirjoitti:

Siis katsoppa nyt itse uudelleen niitä reittipisteitä, aivan taatusti ovat koneella hieman pökkäisseet suoraa vastaiseen jotta pääsevät martiniquesta ohi

Eivät tietenkään ole, vaan Ais on pätkinyt.

Katsopa ne kellonajat ennen ja jälkeen "oikaisun" ja vertaa niitä vastaavan pituisten aiempien pätkien ajoaikoihin. Miksi käyttäisi saman ajan koneella suoraan vastaiseen ajoon (jollain kolmen solmun nopeudella) jonka voisi tehdä siististi kahdella halssilla 7 lasissa?

nsjsos kirjoitti:

Siis katsoppa nyt itse uudelleen niitä reittipisteitä, aivan taatusti ovat koneella hieman pökkäisseet suoraa vastaiseen jotta pääsevät martiniquesta ohi

Ei jatkoon

meterologiss kirjoitti:

Onhan siellä olemassa ohut kaistale tyyntä vuöhykettä mikä häviää hyvin nopeasti ja siirtyy pohjoisesta tulevan matalan mukana.., katsoppa nyt uudelleen niitä säätietoja, missään kohtaan ei tule polttoaineen määrä ongelmaksi vaan miehistön ja veneen kestävyys. Toki toinen meistä on meterologi, toinen ei.

Metronomin "Ohut kaistale" kaipaa mittakaavan. 4.1. heikkoa tuulta on n 400 mailia leveälti pohjois-eteläsuunnassa ja 11.4. jopa 1200nm. Eli voi olla laajempi este kuin Itämeren pituus. Joskus ja jossain tyyntä ei ole laisinkaan kun vaihtelee nopeammin kuin keväällä/ kesällä mutta hankala on osua kohdalle. Talvellakin hepoasteiden ylitys voi olla hankalaa. Pääsee toki purjehtimallakin yli ja on aina päässyt, ei ole siinä mielessä ongelma. Kesällä 2014 meni viikko tyvenessä ilman moottoria mutta 2013 ja 2012 vain muutama vrk purjeilla ja alle 100 L löpöä.

Ei se matka Karibialta Kanarialle aina kovin hankala tarvitse olla. Edellisellä paluureissulla 2013 Azoreille moottorilla ajettiin vain 2 päivänä ja Bermuda ohitettiin todella kaukaa. Reitti oli lähinnä vinon N-kirjaimen mallinen Azorien lounaispuolella majailleen myrskykeskuksen kierron vuoksi. Hyvä puoli tuossa oli, että saatiin lähes koko matkalle reipas sivutuuli.
Azoreita helpommin olisi päässyt Madeiralle tai Kanarialle, vaihtomiehistön lentojen vuoksi pitäydyttiin Azoreissa. Nytkin voi olla mahdollista, että muutama motorointipäivä riittää ja ison osan matkasta Kanarialle pääsee sivutuulessa.

Oc_46 kirjoitti:

Ei se matka Karibialta Kanarialle aina kovin hankala tarvitse olla. Edellisellä paluureissulla 2013 Azoreille moottorilla ajettiin vain 2 päivänä ja Bermuda ohitettiin todella kaukaa. Reitti oli lähinnä vinon N-kirjaimen mallinen Azorien lounaispuolella majailleen myrskykeskuksen kierron vuoksi. Hyvä puoli tuossa oli, että saatiin lähes koko matkalle reipas sivutuuli.
Azoreita helpommin olisi päässyt Madeiralle tai Kanarialle, vaihtomiehistön lentojen vuoksi pitäydyttiin Azoreissa. Nytkin voi olla mahdollista, että muutama motorointipäivä riittää ja ison osan matkasta Kanarialle pääsee sivutuulessa.

Olimme ehkä samaan aikaan 2013 paluumatkalla. Azorin korkeapaineen sijalla oli matala ja sen pohjoispuolella korkea. Välissä oli tuulitunneli, ennusteen mukaan 50 kts vastatuulta 500-600 nm Azoreilta itään. Sain vain osittain väistetyksi mutta viikon verran oli kovaa vastatuulta Azorin leveysasteella "länsituulialueella". Etelämpänä suomalaisvene ( Thaleia?) nautti koko sjan avotuulista. Fiksut pääsee helpommalla ja laajatkin kiertotiet voivat kannattaa.

seppomartti kirjoitti:

Olimme ehkä samaan aikaan 2013 paluumatkalla. Azorin korkeapaineen sijalla oli matala ja sen pohjoispuolella korkea. Välissä oli tuulitunneli, ennusteen mukaan 50 kts vastatuulta 500-600 nm Azoreilta itään. Sain vain osittain väistetyksi mutta viikon verran oli kovaa vastatuulta Azorin leveysasteella "länsituulialueella". Etelämpänä suomalaisvene ( Thaleia?) nautti koko sjan avotuulista. Fiksut pääsee helpommalla ja laajatkin kiertotiet voivat kannattaa.

Kyllä, tavattiinkin Hortassa. Tulimme marinaan sinun jälkeen kai seuraavana päivänä ja suoraan etelästä. Sääkartta ennen Azoreille tuloa näyttää pitkän sivumyötäisen kiertotien
https://my.yb.tl/content/original/3023.jpg

niwhi kirjoitti:

Ei ole mikään itsestään selvyys että pääsevät perille, vähän kun pasaati voimistuu, aalto nousee 3-5m ja kryssikulma tosituuleen on 55-60 astetta, kamaa hajoaa helposti ja porukka merisairaana.

Veneessä ei varmasti ole mitään vikaa, mutta monta ensikertalaista ja kuvausryhmä... pohjoinen on ainut mahdollinen reittivalinta... tämän hetken ennusteen mukaan kannattaisi lähteä suoraa pohjoiseen ja pikkuhiljaa kääntäö kohti itään, olisi mahdollista saada jopa myötäisiä tuulia.

Juu, de e inte so mykke kiva de,
onneksi tv-kamerat mukana,
hoppas, att inget duuliig hendär!

Eduskuntatyö jatkuu 1.2 joten mistään kahden ja puolen kuukauden lomasta ei ole kyse.

Ja toisaalta, eikö tuo legi kuukaudessa onnistu? Eli mitä urputtamista?

Niinpä ja luvassa ilm.hyvää viihdettä tv5,toivottavasti realistista kaikkine kommelluksineen,niitä jokaiselle veneillessä aina sattuu..

Lintu on Swan 57 vuodelta 1980. Runko nro 15. Seilasi tämän vuoden ARC:n mukana Karibialle. Netistä löytyy vanhoja blogeja
http://sy-lintu.blogspot.fi/p/the-boat.html

Kiitos tiedosta. Ei ole veneestä kiinni reissun onnistuminen.

Herra H lähtee lataamaan akkuja raskaan eduskuntatyöskentelyn lomassa (1puheenvuoro) . Jaksaa sitten taas medioissa pieksää tavallista palkansaaja laiskaksi.

Sulla pyörii sama levy kun perneriskällä .

Lähtö on 1.1.2017 klo 12.00, ettei meidän ihan hirmuisen kauaa tarvitse odotella..

hopohohooh kirjoitti:

Lähtö on 1.1.2017 klo 12.00, ettei meidän ihan hirmuisen kauaa tarvitse odotella..

Onkohan Viiviä ja kumppaneita ruvennut jännittämään, siellä St Lucialla Lintu on edelleen vaikka kello on jo 20 UTC ja paikallinen aikakin siellä jo klo 16.
Tosin nyt yöksi St Lucian itäpuolelle on luvassa 10-11 m/s tuulta suoraan Kanarian suunnasta ja aallotkin 3 m korkuisia, joten ei ihan huono ratkaisu kipparilta siirtää hiukan lähtöä ja viedä ensikertalaiset merelle, kun hiukan helpottaa, siis vaikkapa huomenna.

Hiukan-viivästyy kirjoitti:

Onkohan Viiviä ja kumppaneita ruvennut jännittämään, siellä St Lucialla Lintu on edelleen vaikka kello on jo 20 UTC ja paikallinen aikakin siellä jo klo 16.
Tosin nyt yöksi St Lucian itäpuolelle on luvassa 10-11 m/s tuulta suoraan Kanarian suunnasta ja aallotkin 3 m korkuisia, joten ei ihan huono ratkaisu kipparilta siirtää hiukan lähtöä ja viedä ensikertalaiset merelle, kun hiukan helpottaa, siis vaikkapa huomenna.

Jos olosuhteiden muuttumista odottaa niin voi mennä yli puoli vuotta, ennen kuin pasaati loppuu.

Ssppss kirjoitti:

Jos olosuhteiden muuttumista odottaa niin voi mennä yli puoli vuotta, ennen kuin pasaati loppuu.

Jo tänään tuuli siinä heti St Lucian itäpuolella hiukan laantuu. Huomenna tuulta on siellä 7-8 m/s ja ennen kaikkea hankala tuuliaallokko on pudonnut 1 m kokoiseksi. Vanhaa maininkia on huomenna vielä pari metriä, mutta ei sen noviisejakaan luulisi enää pelottavan, kun kesto on sentään 8 sek. Voi silti tulla näyttävää kalojensyötön videota.

Hiukan-viivästyy kirjoitti:

Jo tänään tuuli siinä heti St Lucian itäpuolella hiukan laantuu. Huomenna tuulta on siellä 7-8 m/s ja ennen kaikkea hankala tuuliaallokko on pudonnut 1 m kokoiseksi. Vanhaa maininkia on huomenna vielä pari metriä, mutta ei sen noviisejakaan luulisi enää pelottavan, kun kesto on sentään 8 sek. Voi silti tulla näyttävää kalojensyötön videota.

Se 8 sekunttia ei ole kesto vaan frekvenssi

Ssppss kirjoitti:

Se 8 sekunttia ei ole kesto vaan frekvenssi

Frekvenssi / Frequency = taajuus, mittayksikkönä yleensä Hz.
Jos merellä vanhassa mainingissa paikallaan olevan tarkkailijan kohdalla 2 aallonharjan välinen aika on 9 sek, sanotaan mainingin keston olevan 9 sek, aaltoilun taajuus (frequency) taas olisi 0,11 Hz.

Katso sääpalvelun näkemys mainingin kestosta
https://www.windytv.com/?swellperiod,14.849,-55.942,7
Swellperiod on suomennettuna valikossa main.kesto:
Näytä -> Aallot, meri -> Main. kesto

no voihan ne olla turvallisemman näköisiä, mutta ei sillä välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Jos haluat asettua yläpuolelle, opettele edes kirjoittamaan.

niinniinjoo kirjoitti:

Jos haluat asettua yläpuolelle, opettele edes kirjoittamaan.

Osuiko? Etkö muuta keksinyt, kuin puuttua kirjoitusvirheeseen?

Jos aikoo ohjelman katsoa, silloin on tekemisissä asian kanssa. Katsojia vartenhan tuo purjehdus tehdään. Kaikki ruodinta ja spekulointi kertoo vain kiinnostuksesta ohjelmaa kohtaan ja on positiivista.

Täytyy sanoa, että näistä aurinkolasinaamoista en tunnistanut ketään.

Ketä nää "tositeeveejulkkikset" on?

Ne on näitä kokopäiväisiä linssiluteita, tuo venekin on täynnä kameroita yli Atlantin. Omasta TV:stä olen luopunut mutta silti samat naamat pukkaa ruuduista, ei sitä vältä näkemästäkään.

Tosielämässäkiinni kirjoitti:

Täytyy sanoa, että näistä aurinkolasinaamoista en tunnistanut ketään.

Ketä nää "tositeeveejulkkikset" on?

Viivi Pumpanen on kuitenkin oikeasti pirun fiksu, mukava ja hyvän näköinen ja suloinen naiseläjä, olipa ex-missi tahi ei. Eikä ota itseään tai misseyttä turhan vakavasti. Pakko nousta hieman puolustamaan. Muista ei niin väliksi ja Harkimo on lähinnä vastenmielinen turhake.

RakastanPumpasta kirjoitti:

Viivi Pumpanen on kuitenkin oikeasti pirun fiksu, mukava ja hyvän näköinen ja suloinen naiseläjä, olipa ex-missi tahi ei. Eikä ota itseään tai misseyttä turhan vakavasti. Pakko nousta hieman puolustamaan. Muista ei niin väliksi ja Harkimo on lähinnä vastenmielinen turhake.

Pumpanen on positiivinen fiksu nainen. Joitakin miehiä sellaiset ilmestykset uhkaavat. Mielestäni Harkimokin on fiksu vaikka välillä vähän turhan suorasanainen - harvoin kuitenkaan vääräss.

kiitos linkistä. Mukava seurata minkä reitin valitsevat ja miten matka edistyy.

Toivottavasti narisijat avaavat oman ketjun jossa haukkuisivat ihmisiä ja tämä pysyisi enemmän purjehdusaiheessa.

Latasin padille marinea appsin, vitonen on pieni raha tästä ilosta!

Kohtaalkaa kirjoitti:

kiitos linkistä. Mukava seurata minkä reitin valitsevat ja miten matka edistyy.

Toivottavasti narisijat avaavat oman ketjun jossa haukkuisivat ihmisiä ja tämä pysyisi enemmän purjehdusaiheessa.

Eipä taida MarineTrafficista olla pitkää iloa Linnun matkan seuraamisessa. Marinetrafficin perustason käyttäjä näkee vain maa-asemien (ja joidenkin laivojen tms) vastaanottamat sijaintitiedot. Siis AIS-B lähettimistä vain 10-30 mailia vastaanottoasemasta.

Linnulla on hyvä satelliittipohjainen (Inmarsat ainakin) kommunikointi. Voisi olettaa, että on myös jokin tracker, ARC-matkalla oli Yellowbrick YB-tracking. Tuon YB:n ovat kai luovuttaneet ARC:n loputtua pois.

Jos Lintu lähettää Marinetrafficille satelliittitietä sijaintiaan, sen näkee kirjautumalla Marinetrafficiin, taitaa hiukan maksaa.

Ok, Atlanttilla seilaavat laivat siinä näkyy ja tietojen mukaan sijainti on sateliitista. Väri näissä on vihreä. Punasissa ei tietoja näy, ja Lintukin on merkattu punaisella.

Ei, kyllä punaisilla merkatuissakin aluksissa näkyy että tieto on sateliitista.

Joo ei, yhden aluksen seuraaminen sateliitin kautta maksaa vajaat 15 dollaria kuussa, kallein pro versio maksaa 800 dollaria.

PC koneella Marinetrafik näkyy ilmaiseksi, ainakin jollakin tavalla. Laiturilla näkyy vielä olevan.
Hieman kysyn tarkennusta tuosta AIS seurannasta, näissä pienemmissä aluksissa se on VHF välitteinen digitaalinen, Kuuluvuus jonkin verran parempi kuin analogisissa VHF puhelimissa, Ilmeisesti Suomen vesillä kohtuullisen kattava, Mutta Atlantin ylityksessä katoaa yhteys, Seurasin ARC via CapeVerde kisaa myös Marinetrafikin kautta siellä mukana oli myös Suomalainen La Capitana joka välillä näkyi ja välillä ei, niin onko mahdollista että laivojen AIS järjestelmät releoi tiedot satellitin kautta jos ne on VHF etäisyydellä

ARC via Cape Verde kisasta kopion nuo tiedot. Elikkä kippariksi vaihtuu Hjalis
Lintu
Swan 57 S&S - FIN 57015
Skipper: Jyrki Mäki
Owner: Jyrki Mäki
Position at: 07 Dec 2016 01:00 UTC
Lat/Lon: 14° 4.45 N, 060° 57.01 W
DTF: Finished at 07 Dec 2016 00:17 UTC
27th in All Boats
2nd in Racing B
8th in All Racing

UPDATE_11617983 kirjoitti:

PC koneella Marinetrafik näkyy ilmaiseksi, ainakin jollakin tavalla. Laiturilla näkyy vielä olevan.
Hieman kysyn tarkennusta tuosta AIS seurannasta, näissä pienemmissä aluksissa se on VHF välitteinen digitaalinen, Kuuluvuus jonkin verran parempi kuin analogisissa VHF puhelimissa, Ilmeisesti Suomen vesillä kohtuullisen kattava, Mutta Atlantin ylityksessä katoaa yhteys, Seurasin ARC via CapeVerde kisaa myös Marinetrafikin kautta siellä mukana oli myös Suomalainen La Capitana joka välillä näkyi ja välillä ei, niin onko mahdollista että laivojen AIS järjestelmät releoi tiedot satellitin kautta jos ne on VHF etäisyydellä

ARC via Cape Verde kisasta kopion nuo tiedot. Elikkä kippariksi vaihtuu Hjalis
Lintu
Swan 57 S&S - FIN 57015
Skipper: Jyrki Mäki
Owner: Jyrki Mäki
Position at: 07 Dec 2016 01:00 UTC
Lat/Lon: 14° 4.45 N, 060° 57.01 W
DTF: Finished at 07 Dec 2016 00:17 UTC
27th in All Boats
2nd in Racing B
8th in All Racing

Näyttävät olevan vierekkäin Rodney Bayn laiturissa vielä hetken nuo molemmat, Lintu ja La Capitana. Jos Lintu irrottaa laituriköydet paikallista aikaa klo 12, pitäisi kohta lähteä merelle.

Mereltä Marinetrafficin peruskäyttäjä voi Linnun bongata satunnaisesti, jos joku traffic-tietoa välittävä laiva sattuu olemaan lähellä. Ja jos Linnulla on Marinetrafficille tietoa välittävä sat-pohjainen laite, Marinetraffic ilmoittaa peruskäyttäjille, että jonkin huviveneen satelliittitieto tässä on. Veneen muista poikkeavasta suunnasta voi ehkä päätellä, että se on Lintu.

Linnun viimeisen AIS-sijainnista koilliseen noin 40 mailia näkyy nyt 9 h AIS-sijainnin jälkeen sat.pohjainen huviveneen sijainti, jonka suunta on juuri Linnun suunta noin 30 astetta ja nopeus tässä 6 solmua. Tämä sat.AIS-merkintä voisi olla Lintu.

Kannattaa tarkkailla jatkossa tuota huviveneen sat.AISia, pyrkiikö Las Palmasia kohden. Ja jos jollain on ostettuna MarineTrafficin sat.optio niin please infoa tänne.

Kyllä he saavat lähetettyä kuvaa itsestään aina ja kaikkialla

Saivat ainakin lähdön ikuistettua, mitä siellä keulassa tapahtuu
http://photos.marinetraffic.com/ais/showphoto.aspx?photoid=2554461

Resitenttikin lukee niin miksi ei Jallis.

mutta Jallis taitaa ollakin suomen seuraava pressa vai tehdäänkö suoraan kunkku!

Se on siinä yläpuolella, katoilee aina välillä.

näköjään!

... vaan Linnun keinuminen mainingeissa tuntuu johtavan Martiniquen Le Marin -lahdelle tai satamaan. Mikäs siinä, mukava ankkuripaikka ja satamakin. Saas nähdä näyttääkö Hjallis paikan Viiville ja kumppaneille vai vaihtavatko halssia juuri ennen saarta

Sieltähän se venda tuli kuin tilauksesta.

Koska Hjallis tekee seuraavan vendan?

Arvaatko kirjoitti:

Koska Hjallis tekee seuraavan vendan?

Veikkaan että viimeistään aamun sarastaessa, Suomen aikaa joskus klo 10-12 (8-10 UTC). Tekivät tosin tämänkin vendan arvelemaani aikaisemmin.
Tuossa aallokossa isollakin veneellä tuuleen nousukulma jää aika vaatimattomaksi, käänsivät noin 110 astetta.

Harjoituspäiväkö kirjoitti:

Veikkaan että viimeistään aamun sarastaessa, Suomen aikaa joskus klo 10-12 (8-10 UTC). Tekivät tosin tämänkin vendan arvelemaani aikaisemmin.
Tuossa aallokossa isollakin veneellä tuuleen nousukulma jää aika vaatimattomaksi, käänsivät noin 110 astetta.

Kun pitää apparenttikulman 35 asteessa ei tartte ajaa niin alas tosituuleen eikä silti lopu vauhti kesken vaikku joutuisi puskemaan terävään vasta aallokkoon. Pitää tietysti säätää purjeala ja trimmi oikein. Jos se ei Hjallikselta onnistu kannattaisi siirtyä mereltä (purjehdus-) museoon.

Sileässä kelissä polaarit löytyy tän linkin viestiketjun viimeisestä postauksesta:
http://www.classicswan.org/forum/post_thread.php?thread=1370
605,6 sek/mkp 38,9 asteen nousukulmalla tosituuleen. 35 asteen apparentilla voimaa löytyy aika lailla enemmän aaltooon puskemiseksi.

jd8hsf76h kirjoitti:

Kun pitää apparenttikulman 35 asteessa ei tartte ajaa niin alas tosituuleen eikä silti lopu vauhti kesken vaikku joutuisi puskemaan terävään vasta aallokkoon. Pitää tietysti säätää purjeala ja trimmi oikein. Jos se ei Hjallikselta onnistu kannattaisi siirtyä mereltä (purjehdus-) museoon.

Sileässä kelissä polaarit löytyy tän linkin viestiketjun viimeisestä postauksesta:
http://www.classicswan.org/forum/post_thread.php?thread=1370
605,6 sek/mkp 38,9 asteen nousukulmalla tosituuleen. 35 asteen apparentilla voimaa löytyy aika lailla enemmän aaltooon puskemiseksi.

EI nuo ole sileän kelin polaarit, mutta ei ehkä myöskään pahan valtameriaallokon. Tässä Linnun tuoreet polaarit: http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat/L57015C.pdf

Joakim1 kirjoitti:

EI nuo ole sileän kelin polaarit, mutta ei ehkä myöskään pahan valtameriaallokon. Tässä Linnun tuoreet polaarit: http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat/L57015C.pdf

Ihan sama, 20 solmun tosituulessa ei tuolla Swanilla todellakaan tarvitse tehdä 110 asteen vastakäännöksiä, ellei purjevalinta ole täysin keliin sopimaton ja/tai trimmi ihan mitä sattuu. Yli 70 solmun tosituulessa tilanne voisi hyvinkin olla jo täysin toinen.

Onko noi alunperinkin tehty cruising käyttöön?

Ei 140 hv kone 25 t veneessä nyt ylimitoitettu ole, noin 5 hv/tonni. Mahdollistaa mukavan pienet kierrokset matka-ajossa, aika äänetöntä menoa ja se vähäkin ääni matalataajuista, ei juuri häiritse. Lisäksi varmistaa moottorille pitkän käyttöiän ja riittävän reservin hankaliin oloihin.
Pienillä kierroksilla tuo kone vie ehkä 5-7 litraa tunnissa, mahdollistaa yli 100 h moottoriajon 900 l tankilla, matkaa taittunee 700-1000 mailiin.

Tuossa,+samoin+kuin+Classic+Swan+sivustolla,+on+lipsahtanut+150%+genuan+117,9+m2+koko+myös+isopurjeelle.Kone+on+varsin+iso,+muttei+aivan+tolkuton.+Vertailun+vuoksi+uusissa+Swan+54:ssä+ja+60:ssä+on+110+hv+kone.+Molemmat+painavat+hyvin+lähelle+saman+kuin+Lintu.Täydellä+teholla+tuo+kuluttaa+n.+30+l/h,+mutta+täysin+järjetöntä+tuolla+olisi+ajaa+täydellä+teholla.+Tyynessä+tuollainen+kulkee+6+solmua+15-20+hv+teholla,+jolloin+kulutus+on+alle+5+l/h+ja+dieseliä+riittäisi+reilusti+yli+1000+mailia.+7+solmua+vaatii+25-30+hv,+jolloin+kulutus+n.+7+l/h+eli+900+l+riittää+900+mailia.+8+solmua+vaatii+40-50+hv+ja+kulutus+n.+10+l/h+eli+tuotakin+vauhtia+pääsisi+vielä+n.+700+mailia.+9+solmua+vaatii+jo+n.+100+hv+ja+kulutus+reilut+20+l/h+eli+tuo+on+jo+järjetöntä.

Joakim1 kirjoitti:

Tuossa,+samoin+kuin+Classic+Swan+sivustolla,+on+lipsahtanut+150%+genuan+117,9+m2+koko+myös+isopurjeelle.Kone+on+varsin+iso,+muttei+aivan+tolkuton.+Vertailun+vuoksi+uusissa+Swan+54:ssä+ja+60:ssä+on+110+hv+kone.+Molemmat+painavat+hyvin+lähelle+saman+kuin+Lintu.Täydellä+teholla+tuo+kuluttaa+n.+30+l/h,+mutta+täysin+järjetöntä+tuolla+olisi+ajaa+täydellä+teholla.+Tyynessä+tuollainen+kulkee+6+solmua+15-20+hv+teholla,+jolloin+kulutus+on+alle+5+l/h+ja+dieseliä+riittäisi+reilusti+yli+1000+mailia.+7+solmua+vaatii+25-30+hv,+jolloin+kulutus+n.+7+l/h+eli+900+l+riittää+900+mailia.+8+solmua+vaatii+40-50+hv+ja+kulutus+n.+10+l/h+eli+tuotakin+vauhtia+pääsisi+vielä+n.+700+mailia.+9+solmua+vaatii+jo+n.+100+hv+ja+kulutus+reilut+20+l/h+eli+tuo+on+jo+järjetöntä.

Koneella tulee ajaa minimissään 25 prosentin teholla, muuten karstottuu ym. Eli pitkiä aikoja ajaessa tulee Linnun 140 hv:n koneesta ottaa ulos n. 35 hv, jolloin kulutus siin 8 l tunnissa. Liian iso kone on epätaloudellinen. Mutta vastatuuleen ja vastapattiin varmaan ihan sopiva pahassa paikassa.

Lllllllll kirjoitti:

Koneella tulee ajaa minimissään 25 prosentin teholla, muuten karstottuu ym. Eli pitkiä aikoja ajaessa tulee Linnun 140 hv:n koneesta ottaa ulos n. 35 hv, jolloin kulutus siin 8 l tunnissa. Liian iso kone on epätaloudellinen. Mutta vastatuuleen ja vastapattiin varmaan ihan sopiva pahassa paikassa.

Tuolla+logiikalla+siis+kaikki+tehokkaat+dieselautot+karstoittuvat+hetkessä+piloille+Suomessa.+Vaikkapa+BMW+535d:ssä+tehoa+on+313+hv.+25%+siitä+on+78+hv,+jolla+ko.+auto+kulkee+varmaankin+n.+150+km/h.+80+km/h+matka-ajossa+kulutus+on+n.++5+l/100+km+eli+4+l/h+ja+tehoa+käytetään+15-20+hv+eli+n.+5%+maksimista.

En+ole+25%+sääntöä+itse+keksinyt.+Ohje+tulee+Nautorilta,+Professor+eli+Lars+Ström+on+esimerkiksi+mm.+tässä+naapuripalstan+linkissä+kiinnittänyt+asiaan+huomiota++http://www.classicswan.org/forum/post_thread.php?thread=1742Tiedän,+että+ainakin+pääkaupunkiseudulla+nurkka-ajossa+on+dieselit+karstoittuneet.+En+ole+moottorimiehiä,+mutta+suojeleekohan+kaasutusvaihe+tms.+autoja,+veneessähän+ei+sellaista+varsinaisesti+ole?+Veneestä+on+kokemusta+sen+verran,+että+valtameriylitysten+jälkeen+savutus+on+lisääntynyt,+kun+moottoria+on+käytetty+vain+akkujen+lataamiseen.+Voi+toki+johtua+jostain+tihkumisesta+tms??.+Savutus+(vaaleata)+on+sitten+lakannut,+kun+on+antanut+kahvaa+jonkin+aikaa.Joakim+tietää+niin+hyvin,+että+Nautorin+ohjeet+Swanien+moottorin+vaihtajille+voi+jättää+huomiotta,+eikö+niin+Joakim?

Perinteisissä+meridieseleissä+25%+sääntö+varmasti+pitääkin+paikkansa,+Nykyaikaisissa+viritetyissä+dieseleissä+on+kovastikin+eri+juttu,+Litratilavuus+ei+ole+kasvanut+vaan+huipputeho,+Ahtopaineilla,+commonraililla+ja+eletronisellaohjauksella,+se+teho+on+nostettu,+Näissä+on+merkitystä+millaisille+kierroslukualueille+ne+on+suunniteltu.+Kaupunkiajoa+saattaa+tuottaa+ongelmia,+yleisin+ongelman+syy+on+moottori+ja+pakokaasujen+puhdistusjärjestelmä+ei+kerkeä+kunnolla+lämmetä,+kun+jo+sammutetaan,Veikkaisin+että+vene+puolella+akkujen+lataus+olisi+viisaampi+järjestää+erillisellä+pienellä+invertteriagrikaatilla,+Ja+kun+ajomoottorilla+ajaa,+niin+ajaa+sitten+kunnolla,+eikä+tupsuta.+http://www.aggregaatit.com/aggregaatit/digitaaliset-invertterit/

LIIIIIIII kirjoitti:

En+ole+25%+sääntöä+itse+keksinyt.+Ohje+tulee+Nautorilta,+Professor+eli+Lars+Ström+on+esimerkiksi+mm.+tässä+naapuripalstan+linkissä+kiinnittänyt+asiaan+huomiota++http://www.classicswan.org/forum/post_thread.php?thread=1742Tiedän,+että+ainakin+pääkaupunkiseudulla+nurkka-ajossa+on+dieselit+karstoittuneet.+En+ole+moottorimiehiä,+mutta+suojeleekohan+kaasutusvaihe+tms.+autoja,+veneessähän+ei+sellaista+varsinaisesti+ole?+Veneestä+on+kokemusta+sen+verran,+että+valtameriylitysten+jälkeen+savutus+on+lisääntynyt,+kun+moottoria+on+käytetty+vain+akkujen+lataamiseen.+Voi+toki+johtua+jostain+tihkumisesta+tms??.+Savutus+(vaaleata)+on+sitten+lakannut,+kun+on+antanut+kahvaa+jonkin+aikaa.Joakim+tietää+niin+hyvin,+että+Nautorin+ohjeet+Swanien+moottorin+vaihtajille+voi+jättää+huomiotta,+eikö+niin+Joakim?

Kyllähän+veneelläkin+voi+"kaasutella"+eli+ajaa+kovemmilla+kierroksilla+muutaman+minuutin+silloin+tällöin.Latauksessa+koneen+teho+on+vain+1-2+hp,+joten+tilanne+on+eri+kuin+ajaminen+pienillä+kierroksilla.+Latauksessa+kierrokset+saattavat+olla+yhtä+korkeat,+mikä+vielä+pahentaa+tilannetta.Eiköhän+maailmalla+ole+varsin+runsaasti+purjevenedieseleitä,+joilla+matkavauhtina+pidetään+alle+63%+maksimikierroksista+eli+alle+2000+rpm+tyypillisillä+3000-3600+maksimikierroksilla.+Saattaa+tietysti+olla,+etteivät+kestä+yhtä+pitkään+kuin+kovemmilla+kierroksilla+ajetut,+mutta+mistään+suuresta+ongelmasta+tuskin+on+kyse.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllähän+veneelläkin+voi+"kaasutella"+eli+ajaa+kovemmilla+kierroksilla+muutaman+minuutin+silloin+tällöin.Latauksessa+koneen+teho+on+vain+1-2+hp,+joten+tilanne+on+eri+kuin+ajaminen+pienillä+kierroksilla.+Latauksessa+kierrokset+saattavat+olla+yhtä+korkeat,+mikä+vielä+pahentaa+tilannetta.Eiköhän+maailmalla+ole+varsin+runsaasti+purjevenedieseleitä,+joilla+matkavauhtina+pidetään+alle+63%+maksimikierroksista+eli+alle+2000+rpm+tyypillisillä+3000-3600+maksimikierroksilla.+Saattaa+tietysti+olla,+etteivät+kestä+yhtä+pitkään+kuin+kovemmilla+kierroksilla+ajetut,+mutta+mistään+suuresta+ongelmasta+tuskin+on+kyse.

Mikä+on+25%+ohjeen+syy+Joakim?+Tiedät,+että+tuskin+on+suuri+ongelma,+mutta+kuitenkin+moottorivalmistajat+sellaisen+suosituksen+ovat+antaneet,+joten+selitä,+mistä+on+kyse.+Nautorin+Strömin+mukaan+liian+alhaiset+kierrokset+aiheuttavat+moottorivaurion,+ei+kuitenkaan+kerro+millaisen.+Kerro+sinä,+kun+pystyt+nulliteeraamaan+varoituksen.LiSitäpaitsi+purjeveneissä+moottoritehot+asettuvat+aikalailla+siihen,+että+kruisausvauhti+saavutetaan+juuri+tuolla+60+%+osuudella+maksimikierroksista+vaikka+suurempi+moottoriteho+olisi+kustannuksena+täysin+merkityksetön+veneen+hinnassa.Pääkone+on+huono+lataukseen,+minulle+ei+kuitenkaan+ihan+mahdu+generaattori,+jollainen+varmasti+on+Linnussa.

LIIIIIII kirjoitti:

Mikä+on+25%+ohjeen+syy+Joakim?+Tiedät,+että+tuskin+on+suuri+ongelma,+mutta+kuitenkin+moottorivalmistajat+sellaisen+suosituksen+ovat+antaneet,+joten+selitä,+mistä+on+kyse.+Nautorin+Strömin+mukaan+liian+alhaiset+kierrokset+aiheuttavat+moottorivaurion,+ei+kuitenkaan+kerro+millaisen.+Kerro+sinä,+kun+pystyt+nulliteeraamaan+varoituksen.LiSitäpaitsi+purjeveneissä+moottoritehot+asettuvat+aikalailla+siihen,+että+kruisausvauhti+saavutetaan+juuri+tuolla+60+%+osuudella+maksimikierroksista+vaikka+suurempi+moottoriteho+olisi+kustannuksena+täysin+merkityksetön+veneen+hinnassa.Pääkone+on+huono+lataukseen,+minulle+ei+kuitenkaan+ihan+mahdu+generaattori,+jollainen+varmasti+on+Linnussa.

Mitkä+nykymoottorien+valmistajat+edellyttävät+tuota+25%+tehotasoa?Yanmarin+ohjekirjassa+(4JH4xx)+ei+pieniä+kierroksia+kielletä,+ohjeena+on+pitkään+matalilla+kierroksilla+ajettaessa+aina+muutaman+tunnin+välein+ryntäyttää+moottoria+tyhjäkäynnillä+(rauhallisesti+kaasu+täysille+ja+pois,+toisto+4-5+kertaa),+mutta+pieniä+kierroksia+siis+voi+käyttää.+Ilman+ajoittaista+ryntäytystä+karstoituksen+lisäksi+ongelmaksi+voi+tulla+turbon+pikeentyminen.++Volvo-Pentan+(D2-55,+D2-75+turbo)+ohjekirja+sanoo,+että+täyskaasulla+ajoa+tulee+välttää+ja+normaali+matka-ajon+kierroslukualue+on+1000-500+rpm+alle+max+eli+noin+1700-2400+rpm.+Ainakin+ilman+turboa+oleva+D2+sietää+1200-1500+rpm+ajoa++suuren+osan+käyttöajasta+ilman+ongelmia,+tuhansia+tunteja.+Konetehot+ovat+viime+vuosina+kasvaneet+ja+monet+vanhat+ns.+totuudet+joudutaan+tarkistamaan.+Monissa+uusissa+matkaveneissä+konetehoa+on+nykyään+paljon,+6-7+hv/tonni,+enemmänkin.+Tämä+johtaa+helposti+matka-ajoon+pienillä+kierroksilla+ja+moottorin+on+se+kestettävä.

Oc_46 kirjoitti:

Mitkä+nykymoottorien+valmistajat+edellyttävät+tuota+25%+tehotasoa?Yanmarin+ohjekirjassa+(4JH4xx)+ei+pieniä+kierroksia+kielletä,+ohjeena+on+pitkään+matalilla+kierroksilla+ajettaessa+aina+muutaman+tunnin+välein+ryntäyttää+moottoria+tyhjäkäynnillä+(rauhallisesti+kaasu+täysille+ja+pois,+toisto+4-5+kertaa),+mutta+pieniä+kierroksia+siis+voi+käyttää.+Ilman+ajoittaista+ryntäytystä+karstoituksen+lisäksi+ongelmaksi+voi+tulla+turbon+pikeentyminen.++Volvo-Pentan+(D2-55,+D2-75+turbo)+ohjekirja+sanoo,+että+täyskaasulla+ajoa+tulee+välttää+ja+normaali+matka-ajon+kierroslukualue+on+1000-500+rpm+alle+max+eli+noin+1700-2400+rpm.+Ainakin+ilman+turboa+oleva+D2+sietää+1200-1500+rpm+ajoa++suuren+osan+käyttöajasta+ilman+ongelmia,+tuhansia+tunteja.+Konetehot+ovat+viime+vuosina+kasvaneet+ja+monet+vanhat+ns.+totuudet+joudutaan+tarkistamaan.+Monissa+uusissa+matkaveneissä+konetehoa+on+nykyään+paljon,+6-7+hv/tonni,+enemmänkin.+Tämä+johtaa+helposti+matka-ajoon+pienillä+kierroksilla+ja+moottorin+on+se+kestettävä.

En+ole+moottorimiehiä,+kuten+kirjoitin.+Eli,+jos+minulla+olisi+Yanmar+ja+joutuisin+tyveneen,+niin+jokaisella+vahtivuorolla+mottoria+tulisi+ohjeen+mukaan+ryntäyttää.+Visbyyseen+ajaessa+neljän+tunnin+välein+toteutettava+ryntäytys+tarkoittaisi+Hangosta++++lähtiessä+sellaista+6-8+ryntäytystä.Volvon+mukaan+matka-ajon+kierroslukualue+on+500-1000+rpm+alle+max,+joten+25%+sääntö+näyttää+olevan+voimissaan,+mutta+sitten+kerrot+ilmeisesti+kotikutoisen+kokemuksen,+että+kyllä+kestää+ilman+ongelmia+vähempiäkin+kierroksia.Veneet+on+keventyneet+eikä+paino+muutenkaan+juuri+vaikuta+moottoritehon+tarpeeseen,+toisin+kuin+liukuvissa+moottoriveneissä.+Minua+kiinnostaa+aidosti,+miksi+ja+mistä+ja+mihin+tämä+25%+kruisailunopeussääntö+liityy+(vääntö,+jäähdytys,+voitelu,+karstoittuminen+???).+Joakim+tietää,+ettei+se+ole+iso+ongelma,+minä+en+tiedä+edes,+minkä+laatuinen+ongelma.

LIIIIIIi kirjoitti:

En+ole+moottorimiehiä,+kuten+kirjoitin.+Eli,+jos+minulla+olisi+Yanmar+ja+joutuisin+tyveneen,+niin+jokaisella+vahtivuorolla+mottoria+tulisi+ohjeen+mukaan+ryntäyttää.+Visbyyseen+ajaessa+neljän+tunnin+välein+toteutettava+ryntäytys+tarkoittaisi+Hangosta++++lähtiessä+sellaista+6-8+ryntäytystä.Volvon+mukaan+matka-ajon+kierroslukualue+on+500-1000+rpm+alle+max,+joten+25%+sääntö+näyttää+olevan+voimissaan,+mutta+sitten+kerrot+ilmeisesti+kotikutoisen+kokemuksen,+että+kyllä+kestää+ilman+ongelmia+vähempiäkin+kierroksia.Veneet+on+keventyneet+eikä+paino+muutenkaan+juuri+vaikuta+moottoritehon+tarpeeseen,+toisin+kuin+liukuvissa+moottoriveneissä.+Minua+kiinnostaa+aidosti,+miksi+ja+mistä+ja+mihin+tämä+25%+kruisailunopeussääntö+liityy+(vääntö,+jäähdytys,+voitelu,+karstoittuminen+???).+Joakim+tietää,+ettei+se+ole+iso+ongelma,+minä+en+tiedä+edes,+minkä+laatuinen+ongelma.

Volvon+manuaalissa+lukee+(D2-50/D2-75)+"Täyskaasulla+ajoa+tulee+välttää,+koska+se+on+sekä+epätaloudellista+että+epämukavaa.+Suosittelemme+matkanopeutta,+joka+on+n.+500–1000+r/min+alle+täyskaasulla+saavutetun+suurimman+käyntinopeuden."Missään+ei+sanota,+että+matkanopeus+tuota+pienemmillä+kierroksilla+olisi+vahingollista+moottorille.+Manuaalissa+mainitaan+myös+uisteluventtiilistä,+jota+saa+käyttää+vain+alle+1200+rpm.+Ei+mitään+mainintaa+pitkäaikaisen+uistelen+välttämisestä+tai+ryntäyttämisestä+uistelun+jälkeen.D3-110/150+manuaalissa+ei+mainita+mitään+suositelluista+kierroksista.Yanmarin+manuaalissa+tuota+vapaalla+ryntäystä+kehotetaan+tekemään+kun+on+ajettu+pitkään+"at+low+speed",+mutta+ei+kerrota+mikä+on+"low+speed"+eikä+välttämään+sillä+ajamista.+Tuossakin+mainitaan+uistelukytkimestä,+jota+saa+käyttää+alle+1000+rpm,+ilman+varoitusta+pitkäaikaiskäytön+haitoista.Mikä+valmistaja+nyt+sitten+kehottaa+välttämään+uudemmille+tai+millekään+koneelle+alle+25%+tehoja?

En+tiedä,+Lars+Ström,+joka+oli+Nautorin+suunniteluosaston+johtaja+yli+30+vuotta,+väittää+näin.+Eli+hän,+nimimerkillä+the+professor,+kertoo+yllä+mainituissa+linkeissä+moottorivalmistajien+suosituksesta+välttää+ajoa+pitkiä+aikoja+alle+25%+tehoja,+tai+muuten+moottori+vaurioituu+(suffers).+Samat+ohjeet,+luultavasti+samalta+mieheltä,+ovat+tulleet+Nautorilta,+kun+vaihdoin+edelliseen+veneeseen+yli+50%+tehokkaamman+moottorin.En+tiedä,+mistä+tässä+on+kyse+ja+koskeeko+se+myös+näitä+viimeisen+sukupolven+elektronisempia+moottoreita.+Lohkot+on+samat+kuin+kymmenen+vuotta+sitten.Jos+Yanmarin+ryntäytyskehotus+pitää+paikkansa,+niin+vetäisin+uuden+veneen+kipparina+herneen+nenään,+jos+mootori+olisi+niin+suuri,+että+5,5+solmun+optimaalisella+vauhdilla+joutuisin+rytäyttämään+moottoria+seitsemän+kertaa+välillä+Hanko+Visby.+Olisko+kiva+moottorivalinta?Volvo+d+2,+perinkins+prima+50/60,+volvo+md22,+kaikissa+sama+perkinsin+lohko.+En+usko,+että+Ström+olisi+neuvoineen+väärässä.+Osaako+kukaan+kertoa,+mistä+tässä+on/oli+kyse.

Ei moottori vaurioidu, vaan se kärsii. Pitkässä juoksussa se toki vaurioituu nopeammin kuin se vaurioituisi muuten.

LIIIIIIi kirjoitti:

En+ole+moottorimiehiä,+kuten+kirjoitin.+Eli,+jos+minulla+olisi+Yanmar+ja+joutuisin+tyveneen,+niin+jokaisella+vahtivuorolla+mottoria+tulisi+ohjeen+mukaan+ryntäyttää.+Visbyyseen+ajaessa+neljän+tunnin+välein+toteutettava+ryntäytys+tarkoittaisi+Hangosta++++lähtiessä+sellaista+6-8+ryntäytystä.Volvon+mukaan+matka-ajon+kierroslukualue+on+500-1000+rpm+alle+max,+joten+25%+sääntö+näyttää+olevan+voimissaan,+mutta+sitten+kerrot+ilmeisesti+kotikutoisen+kokemuksen,+että+kyllä+kestää+ilman+ongelmia+vähempiäkin+kierroksia.Veneet+on+keventyneet+eikä+paino+muutenkaan+juuri+vaikuta+moottoritehon+tarpeeseen,+toisin+kuin+liukuvissa+moottoriveneissä.+Minua+kiinnostaa+aidosti,+miksi+ja+mistä+ja+mihin+tämä+25%+kruisailunopeussääntö+liityy+(vääntö,+jäähdytys,+voitelu,+karstoittuminen+???).+Joakim+tietää,+ettei+se+ole+iso+ongelma,+minä+en+tiedä+edes,+minkä+laatuinen+ongelma.

"Joakim tietää, ettei se ole iso ongelma, minä en tiedä edes, minkä laatuinen ongelma. "

Jos nyt oikein muistan, niin liittyy sylinterin muodon muutoksiin kun mäntä liikkuu siinä liian hitaalla nopeudella. En ole varma, onko kyse vain putkitetusta koneesta vai myös valurautablokkisesta.

Kone myös karstoittuu helpommin pienillä kierroksilla ajettaessa. YM:n "ryntäytysohje" on varmaan sitä vastaan.

Jos+se+25%+liityy+männän+liikenopeuteen,+niin;+ei+ongelmaa+ladatessa+akkuja,+sillä+vaikka+teho+vain+1-2+hv,+niin+kierrosluku+noin+60+%+maksimista.+Selittäisi+myös+Joakimin+oivalluksen+verrata+autoihin,+vaikka+autoissa+ei+ole+käytössä+kuin+5%+täystehosta,+niin+kierroksia+käytetään,+koska+vaihteita+5-6,+ja+männän+nopeus+siksi+suuri+sylinterissä?

LIIIIIII kirjoitti:

Jos+se+25%+liityy+männän+liikenopeuteen,+niin;+ei+ongelmaa+ladatessa+akkuja,+sillä+vaikka+teho+vain+1-2+hv,+niin+kierrosluku+noin+60+%+maksimista.+Selittäisi+myös+Joakimin+oivalluksen+verrata+autoihin,+vaikka+autoissa+ei+ole+käytössä+kuin+5%+täystehosta,+niin+kierroksia+käytetään,+koska+vaihteita+5-6,+ja+männän+nopeus+siksi+suuri+sylinterissä?

En+tiedä+miten+sinä+lataat+akkuja,+mutta+minä+pidän+kierrokset+1200-1500+rpm,+mikä+riittää+latausjännitteen+noston+säätimen+maksimiin+(tai+laturin+nimellisvirtaan).+Maksimikierrokset+3350+eli+40%+paikkeilla+maksimista.+Matka-ajossa+tulee+harvemmin+mentyä+alle+63%,+mutta+kone+ei+olekaan+ylisuuri,+18+hv+6+tonnin+35-jalkaisessa.+Tavallisella+matkanopeudella+kierrokset+ovat+2500+rpm+eli+75%+maksimista.En+ole+omistanut+dieselautoa,+mutta+kaipa+ne+vaihtavat+maantieajossa+suurimmalle+vaihteelle.+Tuon+mainitun+BMW+535d:n+huippunopeus+on+250+km/h,+joten+60%+kierroksista+tulee+vasta+150+km/h+kohdalla.Yksi+väite+ainakin+on,+että+juuri+pieni+kuormitus+olisi+pahasta.+Eli+pahinta+olisi+ladata+suurilla+kierroksilla+tai+ajaa+pienellä+vaihteella.+Kuulemma+dieselgeneraattoreissa+tulee+ongelmia,+jos+kuorma+tippuu+kovin+alhaiseksi.+Nehän+käyvät+vakiokierrosluvulla,+jotta+taajuus+pysyy+oikeana.

Ohjekirjassa on latauskierrokset suositeltu 1800, huiput on 3000.
Veneen potkurin vastus on hyvin pieni hitailla kierroksilla (=pieni kuorma) ja kasvaa kierrosnopeuden kasvaessa. Lisäksi vastus vaihtuu mainingin myötä, sama kuin ajaisi hitaasti autolla yhdellä vaihteella mäkisellä tiellä. Eli dieseli välillä hyytyy ja alamäkeen taas ottaa kierroksia jos kaasu hyvin pienellä.
Joku sanoo, että sylinterit lasittuu, kun pienellä kierroksella männänrenkaan paine riittämätön, joku sanoo, että öljy ei kierrä, joku sanoo, että lämpö ei nouse riittävästi, joku sanoo, että laakerit ja kampiakseli rasittuu?

LIIIIIIii kirjoitti:

Ohjekirjassa on latauskierrokset suositeltu 1800, huiput on 3000.
Veneen potkurin vastus on hyvin pieni hitailla kierroksilla (=pieni kuorma) ja kasvaa kierrosnopeuden kasvaessa. Lisäksi vastus vaihtuu mainingin myötä, sama kuin ajaisi hitaasti autolla yhdellä vaihteella mäkisellä tiellä. Eli dieseli välillä hyytyy ja alamäkeen taas ottaa kierroksia jos kaasu hyvin pienellä.
Joku sanoo, että sylinterit lasittuu, kun pienellä kierroksella männänrenkaan paine riittämätön, joku sanoo, että öljy ei kierrä, joku sanoo, että lämpö ei nouse riittävästi, joku sanoo, että laakerit ja kampiakseli rasittuu?

Potkurin+vaatima+teho+kasvaa+purjeveneissä+kierrosluvun+n.+3:ssa+potenssissa+eikä+juurikaan+riipu+veneen+nopeudesta+(aallokko,+tuuli+jne).+Alhaisilla+kierroksilla+on+pieni+kuorma+moottorille,+vaikka+kyse+olisi+paaluvedosta.+Selvästi+suurempi+kuitenkin+kuin+pelkkä+lataus+ellei+koneessa+ole+hyvin+tehokasta+laturia+koneen+tehoon+nähden.+Esim+50%+kierroksilla+potkuri+ottaa+enää+12%+maksimitehosta,+joka+kuitenkin+on+tuossa+Linnun+tapauksessa+15-20+hv+eli+se+aiemmin+mainitsemani+erittäin+taloudellinen+6+solmun+vauhti.+7+solmua+olisi+sitten+hiukan+alle+60%+maksimikierroksista,+mutta+vielä+hiukan+alle+20%+maksimitehosta+ja+vielä+kohtuu+taloudellinen+matkavauhti.Autolla+moottorista+saa+helposti+täyden+kuorman+suurella+vaihteella+ylämäessä+tai+kiihdyttäessä.+Uppoumarunkoisessa+veneessä+se+onnistuu+vain+kaasu+pohjassa,+jolloin+kierrokset+ovat+aina+korkeat.

Joakim1 kirjoitti:

En+tiedä+miten+sinä+lataat+akkuja,+mutta+minä+pidän+kierrokset+1200-1500+rpm,+mikä+riittää+latausjännitteen+noston+säätimen+maksimiin+(tai+laturin+nimellisvirtaan).+Maksimikierrokset+3350+eli+40%+paikkeilla+maksimista.+Matka-ajossa+tulee+harvemmin+mentyä+alle+63%,+mutta+kone+ei+olekaan+ylisuuri,+18+hv+6+tonnin+35-jalkaisessa.+Tavallisella+matkanopeudella+kierrokset+ovat+2500+rpm+eli+75%+maksimista.En+ole+omistanut+dieselautoa,+mutta+kaipa+ne+vaihtavat+maantieajossa+suurimmalle+vaihteelle.+Tuon+mainitun+BMW+535d:n+huippunopeus+on+250+km/h,+joten+60%+kierroksista+tulee+vasta+150+km/h+kohdalla.Yksi+väite+ainakin+on,+että+juuri+pieni+kuormitus+olisi+pahasta.+Eli+pahinta+olisi+ladata+suurilla+kierroksilla+tai+ajaa+pienellä+vaihteella.+Kuulemma+dieselgeneraattoreissa+tulee+ongelmia,+jos+kuorma+tippuu+kovin+alhaiseksi.+Nehän+käyvät+vakiokierrosluvulla,+jotta+taajuus+pysyy+oikeana.

"Yksi väite ainakin on, että juuri pieni kuormitus olisi pahasta. Eli pahinta olisi ladata suurilla kierroksilla tai ajaa pienellä vaihteella. "

Ei vaan juuri toisin päin. Moottorin ja latauksen kannalta vähän suuremmat kierrokset ovat parempi, polttoainetalouden osalta ei. Pieniä kierroksia suositaan yksinkertaisesti polttoainetalouden kannalta. Siis kun puhutaan pienistö osakuormista myös tyhjäkännin osalta.


"Kuulemma dieselgeneraattoreissa tulee ongelmia, jos kuorma tippuu kovin alhaiseksi. Nehän käyvät vakiokierrosluvulla, jotta taajuus pysyy oikeana."

Tämä ei taas liity aiheeseen mitenkään. Kyse on enempi säätötekniikan ongelmasta kun koneen mekaniikan ongelmasta.

Tässä on paljon aiheesta. Jokainen voi valita oman suosikkinsa
http://www.boatdesign.net/forums/diesel-engines/underloading-diesel-39966.html

5hv_tonnille_on_ihan_Ok kirjoitti:

Ei 140 hv kone 25 t veneessä nyt ylimitoitettu ole, noin 5 hv/tonni. Mahdollistaa mukavan pienet kierrokset matka-ajossa, aika äänetöntä menoa ja se vähäkin ääni matalataajuista, ei juuri häiritse. Lisäksi varmistaa moottorille pitkän käyttöiän ja riittävän reservin hankaliin oloihin.
Pienillä kierroksilla tuo kone vie ehkä 5-7 litraa tunnissa, mahdollistaa yli 100 h moottoriajon 900 l tankilla, matkaa taittunee 700-1000 mailiin.

23 tonnin veneessä 140 hp on 6,087 hp/ton. Tuon kokoisessa uppotukkiveneessä se on enemmän kuin tarpeeksi, eikä siitä ole muuta hyötyä kuin aallontekokoneena käytettäessä. Potkurin halkaisijakin on rajoitettu aika pieneksi, jos haluaa sen mahtuvan pyörimään osumatta runkoon.

Ei-se-plaanaa kirjoitti:

23 tonnin veneessä 140 hp on 6,087 hp/ton. Tuon kokoisessa uppotukkiveneessä se on enemmän kuin tarpeeksi, eikä siitä ole muuta hyötyä kuin aallontekokoneena käytettäessä. Potkurin halkaisijakin on rajoitettu aika pieneksi, jos haluaa sen mahtuvan pyörimään osumatta runkoon.

60 cm potkurin halkaisija pitäisi olla Linnussa.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä on paljon aiheesta. Jokainen voi valita oman suosikkinsa
http://www.boatdesign.net/forums/diesel-engines/underloading-diesel-39966.html

Joo,+linkissä+on+eri+kauhuskenaarioita,+kun+dieselillä+ajaa+pitkiä+aikoja+alle+25%+max+tehon.+Vai+tiedätkö+sittenkin+niin,+että+dogmi+on+todellisuuspohjaa+vailla,+kuten+esität,+koska+autoissa+on+niin+suuret+konetehot.Linnussa+on+ylisuuri+kone,+automiehen+moottorivalinta,+siellä+puolella+koneteho+jyllää.

Vanha_Gubbe kirjoitti:

"Yksi väite ainakin on, että juuri pieni kuormitus olisi pahasta. Eli pahinta olisi ladata suurilla kierroksilla tai ajaa pienellä vaihteella. "

Ei vaan juuri toisin päin. Moottorin ja latauksen kannalta vähän suuremmat kierrokset ovat parempi, polttoainetalouden osalta ei. Pieniä kierroksia suositaan yksinkertaisesti polttoainetalouden kannalta. Siis kun puhutaan pienistö osakuormista myös tyhjäkännin osalta.


"Kuulemma dieselgeneraattoreissa tulee ongelmia, jos kuorma tippuu kovin alhaiseksi. Nehän käyvät vakiokierrosluvulla, jotta taajuus pysyy oikeana."

Tämä ei taas liity aiheeseen mitenkään. Kyse on enempi säätötekniikan ongelmasta kun koneen mekaniikan ongelmasta.

Dieseliä voi vaihde vapaalla, pelkästään akkuja ladatessa, käyttää hyvin matalilla kierroksilla. Akkujen virran vastaanottokyky määrittelee kierrokset ja kierroksia pudotetaan aina kun akuston kyky ottaa virtaa vastaan laskee akkujen täyttymisen myötä.

Vaihde päällä kierroksia ei kannata pudottaa kovin alas pitkässä ajossa, koska tärinät vaurioittavat voimalinjaa.

Kuutoskone on vähiten tärisevänä paras moottorimalli jatkuvaan alakierroksilla ajoon. Pelkkään sähköntuottoon se on ylimittainen, mutta sellaisella koneella varustetussa veneessä on yleensä muutenkin erillinen naftakäyttöinen generaattori.

Maakulkuneuvojen oppeja ei kannata soveltaa veneissä, koska merellä kuormitus on tasaisempaa kuin maalla. Sama pätee sähköntuotannossa. Maalla käytetään vaihtovirtaa kulutukseen tuottavien dieselgenujen perässä keinokuormaa. Merellä akkuja ladatessa taas säädetään moottorin kierroksia kun tuotettavan sähkön taajuudella ei ole merkitystä sähkön mennessä tasasuuntauksen kautta käyttöön ja akustolle.

Kummastelen Yanmarin matalan kierrosalueen ajon ohjetta ryntäyttää konetta vaihde vapaalla. Karstanpoisto on tehokkainta kun moottorin kierrätyksessä vaihde on päällä. Konetta kuormitetaan silloin kunnolla, lämmöt nousevat toviksi ja tasaantuvat.

Joakim1 kirjoitti:

En+tiedä+miten+sinä+lataat+akkuja,+mutta+minä+pidän+kierrokset+1200-1500+rpm,+mikä+riittää+latausjännitteen+noston+säätimen+maksimiin+(tai+laturin+nimellisvirtaan).+Maksimikierrokset+3350+eli+40%+paikkeilla+maksimista.+Matka-ajossa+tulee+harvemmin+mentyä+alle+63%,+mutta+kone+ei+olekaan+ylisuuri,+18+hv+6+tonnin+35-jalkaisessa.+Tavallisella+matkanopeudella+kierrokset+ovat+2500+rpm+eli+75%+maksimista.En+ole+omistanut+dieselautoa,+mutta+kaipa+ne+vaihtavat+maantieajossa+suurimmalle+vaihteelle.+Tuon+mainitun+BMW+535d:n+huippunopeus+on+250+km/h,+joten+60%+kierroksista+tulee+vasta+150+km/h+kohdalla.Yksi+väite+ainakin+on,+että+juuri+pieni+kuormitus+olisi+pahasta.+Eli+pahinta+olisi+ladata+suurilla+kierroksilla+tai+ajaa+pienellä+vaihteella.+Kuulemma+dieselgeneraattoreissa+tulee+ongelmia,+jos+kuorma+tippuu+kovin+alhaiseksi.+Nehän+käyvät+vakiokierrosluvulla,+jotta+taajuus+pysyy+oikeana.

Niinpä, tää keskustelu on lähtenyt harhailemaan. Tuosta tehosta vielä. Bugatti Veyron menee 250km/h nopeuteen neljäsosateholla eli 250 hummalla. Loput 751 hummaa tarvitaan siihen loppuun 157km/h lisäykseen että mennään huiput 407km/h.

ariel371 kirjoitti:

Dieseliä voi vaihde vapaalla, pelkästään akkuja ladatessa, käyttää hyvin matalilla kierroksilla. Akkujen virran vastaanottokyky määrittelee kierrokset ja kierroksia pudotetaan aina kun akuston kyky ottaa virtaa vastaan laskee akkujen täyttymisen myötä.

Vaihde päällä kierroksia ei kannata pudottaa kovin alas pitkässä ajossa, koska tärinät vaurioittavat voimalinjaa.

Kuutoskone on vähiten tärisevänä paras moottorimalli jatkuvaan alakierroksilla ajoon. Pelkkään sähköntuottoon se on ylimittainen, mutta sellaisella koneella varustetussa veneessä on yleensä muutenkin erillinen naftakäyttöinen generaattori.

Maakulkuneuvojen oppeja ei kannata soveltaa veneissä, koska merellä kuormitus on tasaisempaa kuin maalla. Sama pätee sähköntuotannossa. Maalla käytetään vaihtovirtaa kulutukseen tuottavien dieselgenujen perässä keinokuormaa. Merellä akkuja ladatessa taas säädetään moottorin kierroksia kun tuotettavan sähkön taajuudella ei ole merkitystä sähkön mennessä tasasuuntauksen kautta käyttöön ja akustolle.

Kummastelen Yanmarin matalan kierrosalueen ajon ohjetta ryntäyttää konetta vaihde vapaalla. Karstanpoisto on tehokkainta kun moottorin kierrätyksessä vaihde on päällä. Konetta kuormitetaan silloin kunnolla, lämmöt nousevat toviksi ja tasaantuvat.

Pienet kierrokset eivät tuota vielä akkulaturilta kovin paljon latausvirtaa koska sen teho on pienillä kierroksilla huono Kierroksia tuliskin nostaa, jotta latausjännite nousee ja virtaa alkaa kulkemaan. Kierroksia ei tarvitse pudotella, koska lataussäädin hoitaa sen asian. Jos ladataan akkuja vaikka tunti / päivä 24 tunnin purjehduksella niin lataus pitää ehdottomasti tehdä suuremmilla kun tyhjäkäyntikierrokset.

Akku ottaa mita ottaa vastaan, kunnossa olevaan akkun ei saa "työnettyä" liikaa virtaa, kun maksimi latausjännitettä ei ylitetä. Jos jännite on liian suuri, niin toki akku alkaa kiehumaan.

Vanha_Gubbe kirjoitti:

Pienet kierrokset eivät tuota vielä akkulaturilta kovin paljon latausvirtaa koska sen teho on pienillä kierroksilla huono Kierroksia tuliskin nostaa, jotta latausjännite nousee ja virtaa alkaa kulkemaan. Kierroksia ei tarvitse pudotella, koska lataussäädin hoitaa sen asian. Jos ladataan akkuja vaikka tunti / päivä 24 tunnin purjehduksella niin lataus pitää ehdottomasti tehdä suuremmilla kun tyhjäkäyntikierrokset.

Akku ottaa mita ottaa vastaan, kunnossa olevaan akkun ei saa "työnettyä" liikaa virtaa, kun maksimi latausjännitettä ei ylitetä. Jos jännite on liian suuri, niin toki akku alkaa kiehumaan.

Mulla+on+720+Ah+akusto.+Purjehtiessa++lataan+koneella+noin+tunnin+sykleissä+4+kertaa/vrk.++Alussa+akusto+ottaa+kaikki+laturin+80+A+vastaan+ja+starttiakun+täytyttyä+60A,+hetken+päästä+enää+reilut+40A+ja+siinä+tasossa+se+pysyy++kauan.+80A+tuottoon+vaaditaan+Yanmar+4Jh3+-koneella+noin+1500+rpm+ja+kierroksia+voi+laskea+sen+jälkeen+tonnin+paikkeille.++Kovemmasta+kierrätyksestä+ei+ole+hyötyä.++Tyhjäkäynnillä+latausvirta+on+onneton,+mutta+jo+1000+rpm+antaa+sen+mitä+akustoni+ottaa+vastaan+varausalueella+70-80%+Monilla+purjehtijoilla+on+ylioptimistinen+käsitys+akkujen+vastaanottokyvystä.+Erittäin+harva+akusto+pystyy+ottamaan+esim.+110+A+vastaan.

Vanha_Gubbe kirjoitti:

Pienet kierrokset eivät tuota vielä akkulaturilta kovin paljon latausvirtaa koska sen teho on pienillä kierroksilla huono Kierroksia tuliskin nostaa, jotta latausjännite nousee ja virtaa alkaa kulkemaan. Kierroksia ei tarvitse pudotella, koska lataussäädin hoitaa sen asian. Jos ladataan akkuja vaikka tunti / päivä 24 tunnin purjehduksella niin lataus pitää ehdottomasti tehdä suuremmilla kun tyhjäkäyntikierrokset.

Akku ottaa mita ottaa vastaan, kunnossa olevaan akkun ei saa "työnettyä" liikaa virtaa, kun maksimi latausjännitettä ei ylitetä. Jos jännite on liian suuri, niin toki akku alkaa kiehumaan.

Mistä päättelet, että " kierroksia tulisi nostaa, jotta latausjännite nousee ja virta kulkee". Minulla D1-30:n laturilla jännite on kierroksista, 300Ah akkujen lataustilasta ja kulutuksen määrästä riippumaton ja vakio heti kun moottori käynnistyy. En ole koskaan huomannut katsoa putoaako jännite esim. 13,6V: iin jos ajetaan yhtäjaksoisesti yli 1 vrk. Maasähkössä kiinni ollessa kestää kauan ennen kuin säädin laskee jännitteen alle 14V.

Joakim1 kirjoitti:

60 cm potkurin halkaisija pitäisi olla Linnussa.

Sellainen onkin jo riittävä, mutta aiemmissa linkeissä olleissa Swan-foorumin keskusteluissa mainittiin maksimi halkaisijaksi vain 17 tuumaa.

ariel371 kirjoitti:

Mulla+on+720+Ah+akusto.+Purjehtiessa++lataan+koneella+noin+tunnin+sykleissä+4+kertaa/vrk.++Alussa+akusto+ottaa+kaikki+laturin+80+A+vastaan+ja+starttiakun+täytyttyä+60A,+hetken+päästä+enää+reilut+40A+ja+siinä+tasossa+se+pysyy++kauan.+80A+tuottoon+vaaditaan+Yanmar+4Jh3+-koneella+noin+1500+rpm+ja+kierroksia+voi+laskea+sen+jälkeen+tonnin+paikkeille.++Kovemmasta+kierrätyksestä+ei+ole+hyötyä.++Tyhjäkäynnillä+latausvirta+on+onneton,+mutta+jo+1000+rpm+antaa+sen+mitä+akustoni+ottaa+vastaan+varausalueella+70-80%+Monilla+purjehtijoilla+on+ylioptimistinen+käsitys+akkujen+vastaanottokyvystä.+Erittäin+harva+akusto+pystyy+ottamaan+esim.+110+A+vastaan.

Neljä tuntia vuorokaudessa akkujen latausta koneella, et voi olla tosissasi? Sähkötaloutesi tai akkujesi kunto on raskaasti viallaan. Samalla on polttoainetaloutesi vaikea pitää tolallaan, ainakin täysin mahdoton pidemmille matkoille.

Ajan aina matkaa hydraulisen pilotin ohjauksessa. Tällöin peräntakaisessa aallokossa virtaa menee noin 250 Ah/vrk ja muissa oloissa vähemmän. Tuo kulutus vaatii sen 4h/vrk latauksen. Siihen kuluu naftaa noin 3 litraa/vrk ja tankit riittävät sillä 150 vrk matkaan. Varsinainen koneajo toki lyhentää toimintasädettä, mutta se silti riittää kaikkialla.

Useimmat matkapurjehtijat eivät täysin tiedosta sähkötaloutta veneessään. Luotetaan liikaa aurinkopaneelien tai tuuligenun tuottoon, akusto ei ole riittävä koneen laturin tuoton ja siten naftankäytön optimointiin. Pieni tankkitilavuus estää pitkäkestoisen lataamisen, akkujen varaustaso on kroonisesti matala ja ne menevät nopeasti piloille.

Vain hydrogenu on vaihtoehto isoille tankeille ja moottorilataukselle. Isossa purressa toki myös erillinen dieselaggregaatti. Hydrogenun hinnalla ostaa tuhansia litroja naftaa ja se on paras vaihtoehto kunhan tankit ovat riittävät. Paneelit ja toisinaan tuuligenu ovat ihan hyvä apu ankkurissa. Itse lataan ankkurissa tunnin/vrk, noin 1 eur/vrk. kuluilla ja saan samalla kuumaa vettä seuraavaksi vuorokaudeksi.

ariel371 kirjoitti:

Ajan aina matkaa hydraulisen pilotin ohjauksessa. Tällöin peräntakaisessa aallokossa virtaa menee noin 250 Ah/vrk ja muissa oloissa vähemmän. Tuo kulutus vaatii sen 4h/vrk latauksen. Siihen kuluu naftaa noin 3 litraa/vrk ja tankit riittävät sillä 150 vrk matkaan. Varsinainen koneajo toki lyhentää toimintasädettä, mutta se silti riittää kaikkialla.

Useimmat matkapurjehtijat eivät täysin tiedosta sähkötaloutta veneessään. Luotetaan liikaa aurinkopaneelien tai tuuligenun tuottoon, akusto ei ole riittävä koneen laturin tuoton ja siten naftankäytön optimointiin. Pieni tankkitilavuus estää pitkäkestoisen lataamisen, akkujen varaustaso on kroonisesti matala ja ne menevät nopeasti piloille.

Vain hydrogenu on vaihtoehto isoille tankeille ja moottorilataukselle. Isossa purressa toki myös erillinen dieselaggregaatti. Hydrogenun hinnalla ostaa tuhansia litroja naftaa ja se on paras vaihtoehto kunhan tankit ovat riittävät. Paneelit ja toisinaan tuuligenu ovat ihan hyvä apu ankkurissa. Itse lataan ankkurissa tunnin/vrk, noin 1 eur/vrk. kuluilla ja saan samalla kuumaa vettä seuraavaksi vuorokaudeksi.

Käsityksesi useimmista matkapurjehtijoista on väärä. Kuka hyvänsä, joka ei vietä kaikkea aikaansa marinoissa maasähköön kytkettynä, tietää hyvinkin tarkkaan kulutuksensa ja sähköntuottonsa. Niitä kun ei voi mitenkään kuvittelemalla huijata. Aurinkopanelit, tuuligenu ja järkevä sähkönkulutus ovat hyvin käypä vaihtoehto pidemmän päälle. Löpöä poltetaan vain sen verran, ettei pääkone ruostu. Hydrogenu on tietenkin ratkaisu kulussa ollessa, mutta matkapurjehtijahan on kuitenkin paikoillaan suurimman osan ajasta.

250 Ah vuorokaudessa tarkoittaa yksinkertaisen laskutoimituksen mukaan 10 A keskikulutusta, mikä on aivan tolkuton lukema. Kuten arvelin, sähkötaloutesi on pahasti pielessä. Vaihda ihmeessä edes tuuliperäsimeen.

seppomartti kirjoitti:

Mistä päättelet, että " kierroksia tulisi nostaa, jotta latausjännite nousee ja virta kulkee". Minulla D1-30:n laturilla jännite on kierroksista, 300Ah akkujen lataustilasta ja kulutuksen määrästä riippumaton ja vakio heti kun moottori käynnistyy. En ole koskaan huomannut katsoa putoaako jännite esim. 13,6V: iin jos ajetaan yhtäjaksoisesti yli 1 vrk. Maasähkössä kiinni ollessa kestää kauan ennen kuin säädin laskee jännitteen alle 14V.

Muistat väärin, napajännite kasvaa latauksen aikana, kun akut täyttyvät. Akkuja pitäisi ladata (lyijy), kunnes latausjännite nousee 13,8 volttiin (amppeerit tietysti pienenee), minulla vastaavasti 27,6 V. Siten akut pysyy kunnossa.Näin siis ylitysten aikana, ei koske lataustekniikkaa vaan moottorin käyttöä.
Laturi vaatii itse asiassa, varmuuden vuoksi, vähän enemmän kierroksia, kuin minimiheräämisen taso. Ei kannata säästella 200-300 kierrosta, kulutuksen lisäys on luokkaa 0,05 L/h ja varmistaa, että virtaa syntyy
Maasähkö hyppää tietyn ajan kuluttua lataustilasta ylläptotilaan, jolloin jännite laskee.
Sepon hydrogeneraattori on lopullinen ratkaisu, ehkä ladyn akut on niin täynnä, että on päässyt unohtumaan.
10 ah on paljon. Autopilotti kenties sensitiivisimmällä asetuksella, jolloin jurnuttaa turhaan mainingeissa koko ajan? Tai sitten veneessä on 150 L pakastin, kuten minulla.

ei.voi.olla.totta kirjoitti:

Käsityksesi useimmista matkapurjehtijoista on väärä. Kuka hyvänsä, joka ei vietä kaikkea aikaansa marinoissa maasähköön kytkettynä, tietää hyvinkin tarkkaan kulutuksensa ja sähköntuottonsa. Niitä kun ei voi mitenkään kuvittelemalla huijata. Aurinkopanelit, tuuligenu ja järkevä sähkönkulutus ovat hyvin käypä vaihtoehto pidemmän päälle. Löpöä poltetaan vain sen verran, ettei pääkone ruostu. Hydrogenu on tietenkin ratkaisu kulussa ollessa, mutta matkapurjehtijahan on kuitenkin paikoillaan suurimman osan ajasta.

250 Ah vuorokaudessa tarkoittaa yksinkertaisen laskutoimituksen mukaan 10 A keskikulutusta, mikä on aivan tolkuton lukema. Kuten arvelin, sähkötaloutesi on pahasti pielessä. Vaihda ihmeessä edes tuuliperäsimeen.

Suuri osa reissuveneistä ajaa ymmärtämättään liian matalilla akuston varaustasoilla ja akkuja joudutaan siksi uusimaan usein. Tähän törmään marinoissa toistuvasti. Ominaispainomittari on hyvä olla alussa ja verrata sen näyttämää mittariin. Sillä oppii akuston ylläpidon parhaiten.

Tuulperäsin optimioloissa veisi konelataustarpeeni samaan kuin nyt ankkurissa ollessa, eli 1h/vrk. Se riittäisi myös kuuman veden tuottoon. Välttyisin kolmen tunnin latauskäytöltä ja säästäisin 2 litraa naftaa, 3 eur/vrk. Tuuliperäsin maksaa saman kuin 3000 litraa naftaa, 5000 lataustuntia. Tuuliperäsin ei korvaa autopilottia, mutta mahdollistaa toki halvemman autopilotin käytön.

Seuraavassa veneessäni on ehkä tuuliperäsin jos tankkikapasiteettia on niukasti ja peräsin on veneessä valmiina. Ostamaan en peräsintä ryhdy, panostan mieluummin muutaman satasen ja hommaan lisää tankkikapasiteettia ja optimoin akuston niin että saan hyödynnettyä konelaturin tuoton mahdollisimman hyvin.

10A ei ole ihmeellinen kulutus 10 tonnia painavassa veneessä ja hydraulipilotti on hyvä ratkaisu veneessä jossa on hydraulinen ohjaus.

ariel371 kirjoitti:

Ajan aina matkaa hydraulisen pilotin ohjauksessa. Tällöin peräntakaisessa aallokossa virtaa menee noin 250 Ah/vrk ja muissa oloissa vähemmän. Tuo kulutus vaatii sen 4h/vrk latauksen. Siihen kuluu naftaa noin 3 litraa/vrk ja tankit riittävät sillä 150 vrk matkaan. Varsinainen koneajo toki lyhentää toimintasädettä, mutta se silti riittää kaikkialla.

Useimmat matkapurjehtijat eivät täysin tiedosta sähkötaloutta veneessään. Luotetaan liikaa aurinkopaneelien tai tuuligenun tuottoon, akusto ei ole riittävä koneen laturin tuoton ja siten naftankäytön optimointiin. Pieni tankkitilavuus estää pitkäkestoisen lataamisen, akkujen varaustaso on kroonisesti matala ja ne menevät nopeasti piloille.

Vain hydrogenu on vaihtoehto isoille tankeille ja moottorilataukselle. Isossa purressa toki myös erillinen dieselaggregaatti. Hydrogenun hinnalla ostaa tuhansia litroja naftaa ja se on paras vaihtoehto kunhan tankit ovat riittävät. Paneelit ja toisinaan tuuligenu ovat ihan hyvä apu ankkurissa. Itse lataan ankkurissa tunnin/vrk, noin 1 eur/vrk. kuluilla ja saan samalla kuumaa vettä seuraavaksi vuorokaudeksi.

Aika monta kertaa ole kuullut ja lukenut, että jatkuvassa kulussa reissuveneen virrankulutus on luokkaa 150Ah/vrk. 250 Ah on venekoossasi tavanomaista isompi kuten akkukapasiteettisikin. Ja toisaalta laturi pieni. Ilmeisesti olet ratkaissut, miten matka jatkuu jos laturi hajoaa.
250Ah lataaminen 4h/vrk aikana ei taida onnistua kun toteat, että "hetken kuluttua" latausvirta laskee 40A:iin. 250Ah 4:ssä tunnissa vaatisi keskimäärin yli 60 A, elinei taida numerot täsmätä.

Lkhglkhc kirjoitti:

Muistat väärin, napajännite kasvaa latauksen aikana, kun akut täyttyvät. Akkuja pitäisi ladata (lyijy), kunnes latausjännite nousee 13,8 volttiin (amppeerit tietysti pienenee), minulla vastaavasti 27,6 V. Siten akut pysyy kunnossa.Näin siis ylitysten aikana, ei koske lataustekniikkaa vaan moottorin käyttöä.
Laturi vaatii itse asiassa, varmuuden vuoksi, vähän enemmän kierroksia, kuin minimiheräämisen taso. Ei kannata säästella 200-300 kierrosta, kulutuksen lisäys on luokkaa 0,05 L/h ja varmistaa, että virtaa syntyy
Maasähkö hyppää tietyn ajan kuluttua lataustilasta ylläptotilaan, jolloin jännite laskee.
Sepon hydrogeneraattori on lopullinen ratkaisu, ehkä ladyn akut on niin täynnä, että on päässyt unohtumaan.
10 ah on paljon. Autopilotti kenties sensitiivisimmällä asetuksella, jolloin jurnuttaa turhaan mainingeissa koko ajan? Tai sitten veneessä on 150 L pakastin, kuten minulla.

En muista väärin. Kun kone ja 115A laturi käynnistetään niin jännite tärähtää heti noin 14,4 volttiin ja pysyy siinän niin kauan kuin olen viitsinyt konetta käyttää. Yleensä en välitä kuunnella moottorin jyrinää laisinkaan ilman erityistä syytä.
Kun hydrogeneraattorin (40A) pudottaa alas niin voltit mittarissa rupeaa nousemaan 10-15 minuutin kuluessa hitaasti ja saavuttaa 14.4 V 1-3 tunnin kuluttua.

Joku virhe mittauksessasi. Hydrogeneraattori tekee ja mittaus tapahtuu, niinkuin pitää.

Laturisi luultavasti lataa ensin starttiakkua, joka valmiiksi täynnä ja napajännite voi siksi olla14,4. 115 A laturi ei anna kun muutama kymmenen ampeeria viiden minuutin päästä ja napajännite akuilla, jotka eivät ole täynnä, on siellä 13,25 V. Sitten se nousee aluksi nopeammin ja lopuksi pirun hitaasti.
Sun mittari näyttää jotain ihan muuta kuin mitä akuissa tapahtuu, paitsi hydrolla menee oikein.

Fhnfhnfy kirjoitti:

Joku virhe mittauksessasi. Hydrogeneraattori tekee ja mittaus tapahtuu, niinkuin pitää.

Laturisi luultavasti lataa ensin starttiakkua, joka valmiiksi täynnä ja napajännite voi siksi olla14,4. 115 A laturi ei anna kun muutama kymmenen ampeeria viiden minuutin päästä ja napajännite akuilla, jotka eivät ole täynnä, on siellä 13,25 V. Sitten se nousee aluksi nopeammin ja lopuksi pirun hitaasti.
Sun mittari näyttää jotain ihan muuta kuin mitä akuissa tapahtuu, paitsi hydrolla menee oikein.

"Sun mittari näyttää jotain ihan muuta kuin mitä akuissa tapahtuu, paitsi hydrolla menee oikein."
Volttimittarin voi valita näyttämään starttiakun tai hupiakkujen jännitettä. Starttiakkua katson ehkä x1/vuosi, se kun on aina täynnä. Hupiakut ovat seurannassa ja niistä kerroin.
En ajatellutkaan, että volttimittari kertoisi mitä akuissa tapahtuu. Mutta jos tarjotaan korkeampaa jännitetä ja paljon enemmän virtaa kuin akut vastaan ottavat niin volttimittari käyttäytyy kuvaamallani tavalla. Jos moottorin pysäyttää ennen kuin akut ovat latautuneet, jännitteen putoaminenkestää hetken, ehkä minuutteja tyhjässä akkupatterissa.
Tämä jännitetarina lähti siis liikkeelle siitä, että joku kehoitti säätelemään moottorin kierroslukua latausjännitteen muuttamiseksi. Rmp ei vaikuta VP D1-30 jännitteeseen kahden uuden moottorin kokemuksella.

Fhnfhnfy kirjoitti:

Joku virhe mittauksessasi. Hydrogeneraattori tekee ja mittaus tapahtuu, niinkuin pitää.

Laturisi luultavasti lataa ensin starttiakkua, joka valmiiksi täynnä ja napajännite voi siksi olla14,4. 115 A laturi ei anna kun muutama kymmenen ampeeria viiden minuutin päästä ja napajännite akuilla, jotka eivät ole täynnä, on siellä 13,25 V. Sitten se nousee aluksi nopeammin ja lopuksi pirun hitaasti.
Sun mittari näyttää jotain ihan muuta kuin mitä akuissa tapahtuu, paitsi hydrolla menee oikein.

Sinulla tuntuu olevan pahasti virheellinen käsitys akkujen latauksesta moottorin laturilla.

Laturissa on säädin,joka rajoittaa jännitteen johonkin maksimiarvoon, yleensä 14-14,8 V laturista riippuen. Ko. jännitteen mittaus voi tapahtua laturilla, jakodiodin kohdalla tai hupiakun navalta.

Laturin kykynee antamaan nimellisvirtansa jollain kierrosluvulla ja tyhjäkäynnillä yleensä aika paljon vähemmän. Uudemmissa latureissa alkaa tyhjäkäynnin maksimivirratkin olla varsin suuria.

Laturi siis nostaa jännitteen maksimiarvoonsa, jos kykynee. Jos jännite jää alle sen, se puskee niin paljon virtaa kuin kykenee. Tuo rajoitus tulee sen käämityksestä.

Akun napajännite taas riippuu sen varaustilasta, koosta, kunnosta ja latausvirrasta. Jos akku ei ole kovinkaan tyhjä, iso tai on jo huonokuntoinen, laturi pystyy heti nostamaan latausjännitteen säätöarvoonsa, mahdollisesti jo tyhjäkäynnillä. Tällöin siis laturi rajoittaa antamaansa virtaa niin, ettei ko. jännite ylity.

Se mikä akun napajännite on ko. tilanteessa riippuu siitä, mistä laturi mittaa sen. Jos mittaus tapahtuu akulta ja miinuskaapeli on jykevä, jännite on juuri tuo eikä riipu virrasta. Jos mittaus tapahtuu laturilta, pluskaapelin ja mahdollisen jakodiodin jännitehäviö laskee napajännitettä. Tuo jännitehäviö riippuu virrasta, joten napajännite nousee latausen aikana virran laskiessa.

VP:n koneissa on ollut yli kymmenen vuotta ulkoinen sense-kaapeli, joka useimmissa asennuksissa on kytketty hupiakkuun eli niissä napajännite ei (juuri) riippu jännitehäviöistä. Oma MD2020-koneeni vaatii kyllä hiukan kierroksia, jotta latausvirta olisi kymmeniä ampeereja. Tyhjäkäynnillä maksimivirta on vain muutamia ampeereja.

ariel371 kirjoitti:

Suuri osa reissuveneistä ajaa ymmärtämättään liian matalilla akuston varaustasoilla ja akkuja joudutaan siksi uusimaan usein. Tähän törmään marinoissa toistuvasti. Ominaispainomittari on hyvä olla alussa ja verrata sen näyttämää mittariin. Sillä oppii akuston ylläpidon parhaiten.

Tuulperäsin optimioloissa veisi konelataustarpeeni samaan kuin nyt ankkurissa ollessa, eli 1h/vrk. Se riittäisi myös kuuman veden tuottoon. Välttyisin kolmen tunnin latauskäytöltä ja säästäisin 2 litraa naftaa, 3 eur/vrk. Tuuliperäsin maksaa saman kuin 3000 litraa naftaa, 5000 lataustuntia. Tuuliperäsin ei korvaa autopilottia, mutta mahdollistaa toki halvemman autopilotin käytön.

Seuraavassa veneessäni on ehkä tuuliperäsin jos tankkikapasiteettia on niukasti ja peräsin on veneessä valmiina. Ostamaan en peräsintä ryhdy, panostan mieluummin muutaman satasen ja hommaan lisää tankkikapasiteettia ja optimoin akuston niin että saan hyödynnettyä konelaturin tuoton mahdollisimman hyvin.

10A ei ole ihmeellinen kulutus 10 tonnia painavassa veneessä ja hydraulipilotti on hyvä ratkaisu veneessä jossa on hydraulinen ohjaus.

MIllä otannalla puhut useimmista reissuveneistä? Siellä Välimeren satamissa olevista keskipitkänmatkan purjehtijoista, cruisingelämää viettävistä, vai charterpurjehtijoista? Kuten monelta taholta on todettu, pitkälle matkalle lähtiessä pitää varautua varsin monen kuukauden, ehkä puolen vuoden tankkausväleihin. Ei sitä löpöä todellakaan kustannussyistä tarvitse säästää. Runsas päivittäinen käyttö syö myös konetunnit liian nopeasti vuosia jatkuessaan. Ja kuten todettu, lataustehoilla käyttö ei ainakaan niitä käytettävissä olevien tuntien määrää kasvata. Eivätkä ne parisataa kiloa kuumaa rautaa keskellä venettä tee oloa tropiikissa tai Välimeren kesässä yhtään mukavammaksi.

seppomartti kirjoitti:

Aika monta kertaa ole kuullut ja lukenut, että jatkuvassa kulussa reissuveneen virrankulutus on luokkaa 150Ah/vrk. 250 Ah on venekoossasi tavanomaista isompi kuten akkukapasiteettisikin. Ja toisaalta laturi pieni. Ilmeisesti olet ratkaissut, miten matka jatkuu jos laturi hajoaa.
250Ah lataaminen 4h/vrk aikana ei taida onnistua kun toteat, että "hetken kuluttua" latausvirta laskee 40A:iin. 250Ah 4:ssä tunnissa vaatisi keskimäärin yli 60 A, elinei taida numerot täsmätä.

Akkuja puretaan vain 20h/vrk, koska 4h/vrk ladataan. Laturiton kulutus on siten max. 200Ah ja se onnistuu 50A keskilatausvirralla, lisäksi lataustuntien aikainen 10A/h käyttövirta joka ei näy.
Kun kulutus on kova, akut tyhjenevät enemmän ja ottavat enemmän myös vastaan latausvirtaa. Eivät kuitenkaan ikinä yli yli sen mitä 80A kykenee puskemaan, joten isompi laturi ei hyödyttäisi mitään. Minulla ei nyt ole varalaturia, mutta pidemmille reissuille sellaisen hommaan. Pystyn kaasukolvin avulla kyllä vaihtamaan kuluvat osat, mutta varalaturi on paras olla mukana. Laturi kestää 6000 tuntia liki huoltamattakin, usein laakeriviat johtuvat liian kireästä hihnasta. Ahkerasti mutta nätisti käytettävä ja huollettu matalaviritteinen venediesel kestää puolestaan hyvinkin 20 000 tuntia. Pakkasissa pidetyt ja huonosti hoidetut kestävät vähemmän.

Jos pilotti kelin takia joutuu työskentelemään paljon, on lataussyklejä lisättävä, mutta useimmiten pärjätään alle 200Ah kulutuksella.
Olen Atlantin puolella ja tänne kesäkaudella saapuvat pohjoiset matkapurret ovat usein hiukan osaamattomien hallinnassa. Nyt talviaikaan Biskajalta tulevat harvat veneet taas ovat osaavien käsissä ja ulkopuolista apua tarvitsee aniharva.

Vanha_Gubbe kirjoitti:

Pienet kierrokset eivät tuota vielä akkulaturilta kovin paljon latausvirtaa koska sen teho on pienillä kierroksilla huono Kierroksia tuliskin nostaa, jotta latausjännite nousee ja virtaa alkaa kulkemaan. Kierroksia ei tarvitse pudotella, koska lataussäädin hoitaa sen asian. Jos ladataan akkuja vaikka tunti / päivä 24 tunnin purjehduksella niin lataus pitää ehdottomasti tehdä suuremmilla kun tyhjäkäyntikierrokset.

Akku ottaa mita ottaa vastaan, kunnossa olevaan akkun ei saa "työnettyä" liikaa virtaa, kun maksimi latausjännitettä ei ylitetä. Jos jännite on liian suuri, niin toki akku alkaa kiehumaan.

Tuo että latausjännite olisi matala matalilla kierroksilla on vanhojen tasavirtalaturien juttu.
Vaihtovirtalaturi ei tuota mitään ennenkuin kierroksia on tarpeeksi ja laturi herää antaen siltikin vain matalaa virtaa, jännitteen ollessa heti oikea, kunnes kierroksia edelleen nostetaan kylliksi. Kierroksia voi hyvin laskea akun täyttymisen myötä aina sen verran että virtanäytöllä nähdään ettei virta turhaan putoa. Itse pudottelen kierroksia ehkä vartin välein, toki ensimmäisen pudotuksen voi tehdä jo minuutin jälkeen kun starttiakku on täyttynyt.

Kaikessa konekäytössä, niin ajossa kuin vaihde vapaalla ladatessakin on parasta asettaa kierrokset niin ettei kone täristä. Ihan jo 100 rpm. muutos suuntaan tai toiseen vaikuttaa asiaan.

Toinen kierrosluvun valintakriteeri on se, ettei konetta käytettäisi kovin kylmänä. Makeaveden lämpöä tunnistelevan termostaatin on syytä olla kunnossa, eli pysyä kiinni kun kone on kylmä. Termostaattivikaa ei välttämättä huomaa ja kylmänä käyvä kone vahingoittaa itsensä. Joissain koneissa myös öljynpaine saattaa olla turhan matala matalilla kierroksilla.
Asioita ymmärtämättömille on näistä syistä ohjekirjoissa annettu ohjeet käyttää moottoreita hiukan tarpeettoman kovilla kierroksilla, sellaisilla lukemilla joilla em. ehdot varmasti täyttyät marginaalien kera. Mittareita lukemalla ja asioita pohtimalla ohjearvoista voi poiketa alaspäin.

1 GM olisi aivan alitehoinen 23 tonnin purkkariin, mutta 900 litran tankki riittäisi kyllä pitkään.
En kyllä tiedä ainuttakaan Ferrarin valmistamaa dieselkonetta purkkarissa, laitapa linkkiä sellaiseen.

Noin minäkin olisin lähtenyt kryssimään suomenlahdenkokemuksellani kuten pelimieskin.

9 tuntia sitten viimeinen havainto. Minkäköhänlaisella sateliittiohjelmalla pystyisi seuraamaan?

Hävisitutkasta kirjoitti:

9 tuntia sitten viimeinen havainto. Minkäköhänlaisella sateliittiohjelmalla pystyisi seuraamaan?

Tässähän tulee ihan sairaaksi, ellei voi seurata online 24/7

23/7 riittäisi, tunti pitää nukkua.

Mitä kokemus tarkoittaa purjehdushommissa? Minulle on syntynyt sellainen vaikutelma, että pitkillä purjehduksilla olisi eduksi, jos on elänyt aikaisemman elämänsä kaikenlaista roplaten ja rakennellen. Se auttaa tilanteissa, joissa täytyy korjata soveltaen.

No voi Jeesus sentään! Eikö Hjalliksen meriitit riitä siihen että olisi uskottavaa että se pääsee porukalla Atlantin yli? On se varmaan jotain joskus "roplannut"!

Millaisia ne Hjalliksen korjaustaidot ovat?

Tämän projektin yhteydessä on kyselty, kuinka veneen huollosta selvitään. Eikö samaa sovi kysyä Hjalliksen tapauksessa?

https://www.facebook.com/sailforgood/

Niin, sillähän oli aina yksinseilatessaan korjausmies mukana!

Mitä Hjallis korjaili vai korjailiko mitään?

Eihän se mitään korjaillu kun sillä oli se repari mukana, vähän ehkä roplaili vaan. Purjehtimassahan se oli!
Voit tarkastaa vaikka Antti Arven kirjasta "Hjallis"

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Mitä Hjallis korjaili vai korjailiko mitään?

Saattaa korjaustarpeessa olla hieman eroja parin viikon rykäisyssä ja usean vuoden cruisingissa. Vielä sapattivuoden karibiankeikka, eli edestakainenkin menee vähillä huolilla.

Vendee Globen jätkät sitten oma lukunsa, heillä on tiukat rajoitukset sääntöjenkin puitteissa. Mutta voi korjata alastulleen rikin ja nostaa sen takaisin, ja sitten vain matka jatkuu.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Mitä Hjallis korjaili vai korjailiko mitään?

Eikös Hjalliksen vene kaatunut parikin kertaa keikalla. Luulisin että siitä aiheutui jotain pientä laittoa jo matkan päällä.

Eli ehkä osaa ehkä ei.

Ehkä se on juuri ohjelman tarkoitus... Ei yhteislaulua kannella tyynessä auringonlaskussa vaan kyyneleitä ja oksennusta ja kaatumisia päin hellaa. Ja Hjallis haukkumassa kaikkia mätämuniksi ja häpeäksi ihmiskunnalle.

Bossu kirjoitti:

Ehkä se on juuri ohjelman tarkoitus... Ei yhteislaulua kannella tyynessä auringonlaskussa vaan kyyneleitä ja oksennusta ja kaatumisia päin hellaa. Ja Hjallis haukkumassa kaikkia mätämuniksi ja häpeäksi ihmiskunnalle.

Toivotaan, että just näin - tällasta ohjemaa olisi kiva katsoa. Toisaalta karkottaa vähän näitä purjehdusharrastuksen aloittajia, mutta saammepahan seilata rauhassa ;)

Viivi sekaisin? En ole paljon näitä duusoneita yms katsonut mutta Viivistä olen saanut kuvan, että hän on varsin reipasotteinen nuori nainen.

Eihän tuo ole kuin pikkulegi verrattuna vaikkapa Global Challengeen, joka paukuttelee vastatuuleen koko kierroksen. Ja paukuttelee pätkiä paljon pahemmilla leveysasteilla. Ja vastatuulikierroksen on moni vetänyt soolonakin.

vertailukohtaa kirjoitti:

Eihän tuo ole kuin pikkulegi verrattuna vaikkapa Global Challengeen, joka paukuttelee vastatuuleen koko kierroksen. Ja paukuttelee pätkiä paljon pahemmilla leveysasteilla. Ja vastatuulikierroksen on moni vetänyt soolonakin.

Eli ketkä monet ovat kiertäneet pallon soolona vastatuuleen etelämerellä?.

seppomartti kirjoitti:

Eli ketkä monet ovat kiertäneet pallon soolona vastatuuleen etelämerellä?.

Laita hakuun esim. "round the world wrong way" ja katso itse.

kato-ite kirjoitti:

Laita hakuun esim. "round the world wrong way" ja katso itse.

"Ketkä monet" -ongelmaan vastaus voi olla 5 henkilöä. Mrs Dee Gaffari 22m veneellä "Aviva" 2006. Chay Blyth 70ft "British Steel" 1971. Mike Golding "Group 4" 1994. Philippe Monnet "Uunet" 2000. Van den Heede "Adrien"2004. Kaikki monohulleja. Kova juttu muttei kovasti tungosta.

Onhan Swan 57 liian iso, hyvä tv-ohjelma olis ollut Soini, Andersson, Sipilä ja Tynkkynen Dunckerin Merivuokossa

Seuraava telkkari proggis voisikin olla Suomi24 purjehtijat tositoimissa.

Voisi aloittaa ihan vaan vaikka Helsingistä Tallinnaan. Uskon, että olisi tuossakin välillä niin paljon äksöniä, että yksi season menisi ihan tuota reissua setviessä.

Veikkaan, että ensimmäinen käsirysy olisi jo ennen lähtöä laiturilla, kun yksi haluaisi ajaa moottorilla turvallisesti satamasta ja tosipurjehtijat tietysti laiturista suoraan purjeilla - spinnua unohtamatta. Homma ratkastaisiin tietysti nyrkkitappelulla.

Lähtöpäivä valittaisiin tietysti niin, että olisi kunnon syysmyräkkä 20 m/s, jotta päästäisiin näyttämään miten tosi purjehtijat seilaa =).

Ja jos ei muuten saataisi kunnon viihdettä, niin tuliaisviinat kipattaisin veneessä Piritan satamassa ja pidettäisiin debriefingkiä siinä veneen kannella.

Meneppä nyt itse ensin purjehtimaan ihan se ARC:kin alkuun. Tuuli ja reittihän on tismalleen sama, siinähän vetää vastatuuleen jos tykkää kryssimisestä. Jos puhuttaisiin oikeasti kunnon touhusta, niin pitäisi kiertää maapallo väärään suuntaan... siinä alkaisi jo 25.000kg swanukkakin rytisemään kunnolla.

En nyt pitä suorituksena tätä minään erikoislaatuisena, lähinnä se on epämukavaa ja hölmöä puskea pasaatia vasten, mutt toiset tykkää äidistä, toiset tyttärestä. Tiedä sitten kumoaan suuntaan oksennus lentää enemmän, genua spiirattuna perkeleen moisella rullauksella alamäkeen, vai tasaisesti kryssillä patteja vastaan pommittaen.

Hauska nähdä millaista safkaa sukula painaa menemään, veikkaan et on vähän nassu kalpea pari ekaa päivää.

isojohtaja kirjoitti:

Meneppä nyt itse ensin purjehtimaan ihan se ARC:kin alkuun. Tuuli ja reittihän on tismalleen sama, siinähän vetää vastatuuleen jos tykkää kryssimisestä. Jos puhuttaisiin oikeasti kunnon touhusta, niin pitäisi kiertää maapallo väärään suuntaan... siinä alkaisi jo 25.000kg swanukkakin rytisemään kunnolla.

En nyt pitä suorituksena tätä minään erikoislaatuisena, lähinnä se on epämukavaa ja hölmöä puskea pasaatia vasten, mutt toiset tykkää äidistä, toiset tyttärestä. Tiedä sitten kumoaan suuntaan oksennus lentää enemmän, genua spiirattuna perkeleen moisella rullauksella alamäkeen, vai tasaisesti kryssillä patteja vastaan pommittaen.

Hauska nähdä millaista safkaa sukula painaa menemään, veikkaan et on vähän nassu kalpea pari ekaa päivää.

Onko sinulla kokemuksia ympäripurjehduksista?

Täällä uskotaan vielä lujasti, että koolla ei ole väliä.

Kyllä tuo varmaan jossain Saimaalla on ihan iso vene mutta noilla vesillä osaa tuntua myös melko pieneltä kun laitetaan vähän keliä!

Heh heh, että ihan 25 tonnia! Se ei rauhoita mitään, se paino. Ite menny tuolla 5500 - 107000 DWT aluksilla ja kyytiä saa niilläkin

Tämä oli oikeasti hyvä !

Niin oli.

Älä sure, tuo porukka diivailevia linssiluteita on varmasti täysin kestämätön jo lyhyellä souturetkellä.

Bossu kirjoitti:

Älä sure, tuo porukka diivailevia linssiluteita on varmasti täysin kestämätön jo lyhyellä souturetkellä.

Hjalliksella varmasti on munaa valita tuotantoyhtiön tarjokkaista sopivaksi katsomansa miehistö. Eihän tuolla yhtään bb tms. julkkista ole vaan kaikki ovat vuosien työllä omalla alallaan menestyneitä. Naisenergiaakin löytyy sen verran että pitävät puolensa äijäporukassa.

tuohan on vielä iso!
https://www.youtube.com/watch?v=VRr9OX7FnK0

Sebastianin reissut on kyllä mielenkiintoisempia kuin BB.sailoreiden toilailut.

atlantico kirjoitti:

tuohan on vielä iso!
https://www.youtube.com/watch?v=VRr9OX7FnK0

Atlantti on ylitetty 1 metri 63 senttiä pitkällä purjeveneellä, eli se siitä koosta ;)

Ei Lintu sinne asti ole ehtinyt. Tuolla paikalla näkyvä sat.AIS huviveneen jälki on jo 1 vrk vanha ja noin 1000 mailia St Lucialta. Lintu lienee nyt noin 500 mailin päässä St Luciasta, jos on tehnyt vain sen yhden paapuurin halssin.

Ensimmäisen vuorokauden jälkeen olot veneellä ovat varmaankin parantuneet huomattavasti. Linnun viimeisissä AIS-tiedoissa tuuli oli jo alle 10 m/s eikä vene pyrkinyt enää kovin ylös. Vauhtiakin oli 8 solmua, tuuliaaltoa lähes sivulta oli enää reilu metri ja vanhaa maininkia 1,5 metriä, eiköhän aloitteleviakin ocean-purjehtijoitakin jo hymyilytä.

Aallokossa on vaikeaa, vesivessa kun läiskyy ja sotkee paikat.

YB eli yellow brick, mikä toimii satelliitin kautta koko pallolla eikä ole mitään tekemistä AISn kanssa

Porvoon edustallahan tuo.

Yksinpurjehtiminen olisi kovin työlästä, tuskin olisi suostunut lähtemään.

Ammattilaiset suorittaa purjehduksen ja muu porukka purjehtii vain kun kuvataan? Harkimo on tuossa varmaan enemmän vieraiden isäntä? Tuossahan tehdään reality sarjaa, todellisuus poikkeaa niissä jonkun verran todellisuudesta. Tällainen käsitys mulla on.

Atlantin tuulitietojen mukaan niillä on ollut aika siedettävät olosuhteet, mutta edessä on myrskylukemia. Voi olla että kerkeää rauhoittumaan kun sinne asti pääsevät.

Jokin huvivene on menossa 5,5 solmun nopeudella suuntaan noin 30 astetta, oli aamulla paikassa 23N18 54W25 eli noin 700 mailia St Lucialta koilliseen, itätuulta 6-7 m/s. Voisi ehkä olla Lintu. Vene saa sat.AIS-sijaintinsa vain harvoin kartalle.

Marinetraffic saa sat.AIS-tietoja useampaa kautta. Se varsinainen S-AIS kerätään satelliiteista, joissa on AIS-vastaanotin ja -antenni. Laivojen AIS-A lähetetään vakioaikajakoon 12 W teholla, mutta huviveneiden AIS-B teho on vain 2 W ja lähetystapana se etsii ja odottaa isommilta vapaata aikaslotia.

Tuo 2 W on hieman turhan pieni teho satelliittivastaanottoa ajatellen, etäisyyttä kun on satoja kilometrejä. Lisäongelma tässä on, että AIS-B-vene voi luulla aikaslotia vapaaksi vaikka hyvin kaukana oleva laiva sitä käyttää. Satelliitti näkee ja kerää tietoa hyvin laajalta alueelta ja näin AIS-B voi peittyä vahvemman signaalin alle. Siksi S-AIS-B näkyy huonosti varsinkin vilkkailla alueilla.

Toinen sat.AIS-tietojen tuottamistapa on Inmarsat-C laitteisto veneessä, luotettavampi kuin tuo edellä kerrottu, Lintu ilmeisesti ei tätä käytä.

Lisätään vielä uusi sijainti 7.1. klo 12 UTC vene näkyy paikassa 24N03 54W00, on menossa 7,2 solmun vauhdilla suuntaan 40. Itätuulta 6-7 m/s, tuuliaalto 1 m, maininki <2 m.

Jos se olisi Lintu, Marinetraficissa vene ei enää näkyisi st Lucian edustalla? Sinnehhän se jäi kun yhteys katkesi.

Vainäkyiskö kirjoitti:

Jos se olisi Lintu, Marinetraficissa vene ei enää näkyisi st Lucian edustalla? Sinnehhän se jäi kun yhteys katkesi.

Yltääkö "St Lucian edusta" 1200 km (700 nm) päähän saaresta?
Jos Lintu on purjehtinut 8 solmun keskinopeudella niin matkaa on kertynyt 5 vrk aikana hiukan vajaat 1000 mailia. Luovimalla Lintu on voinut päästä juuri 700 mailin päähän.

Kyllä, mutta jos Lintu olisi tullut Marinetrafficissa näkyviin Kauempana Atlantilla, ei se enää näkyisi lucian edustalla, niin kuin nyt näkyy. Fyysisestihän alus on jo kaukana St Luciasta.

Tottapatotta kirjoitti:

Kyllä, mutta jos Lintu olisi tullut Marinetrafficissa näkyviin Kauempana Atlantilla, ei se enää näkyisi lucian edustalla, niin kuin nyt näkyy. Fyysisestihän alus on jo kaukana St Luciasta.

MarineTraffic haluaa rahastaa satelliittipohjaisista tiedoista ja siksi näyttää aluksen viimeistä maa-aseman (tai vast.) välittämää tietoa. Sama alus näkyy ihan eri paikassa, kun hiukan maksat. Jos et maksa, joudut arvailemaan, mikä näistä "Position received via Satellite" aluksista se etsimäsi on.

Onkohan purjehtijapiirit Suomi24 ;)

HjallisH kirjoitti:

Onkohan purjehtijapiirit Suomi24 ;)

On, missään muualla suomenkielisellä sivulla ei ole enemppää purjehduskokemusta kuin täällä. Jos on, ei kun linkkiä.

HjallisH kirjoitti:

Onkohan purjehtijapiirit Suomi24 ;)

Varmaan+joku+IS:n+seuraa+tätäkin+palstaa+ja+yhdistelee+aisoita+miten+sattuu.+Vai+10+metrisiä+aaltoja+:)+Ovat+nyt+lähes+suoralla+viivalla+St+Lucia+-+Las+Palmas,+tulleet+noin+35+%+matkasta.+Paikalla+on+tuulta+noin+3+m/s,+ei+tuuliaallokkoa+mutta+vanhaa+maininkia+1,5-2+m.+Samanlaista+vielä+pari+vrk,+sitten+tuuli+hiukan+virkistyy.

10 metrisiä löytyi viime yönä paljon lähempääkin, eli pohjoiselta itämereltä, jossa merkitsevä aallonkorkeuskin ylitti 8 metriä. Ne eivät todellakaan olleet mitään loivia valtamerimaininkeja. kts vaikkapa aaltopiju.fi

Kktalo+kirjoitti:+"Hjalliksen+aikan+veneet+oli+hitaampia,+mutta+kelit+samanlaisia,+kyllä+hänenkin+suoritus+oli+asia,+johon+monikaan+ei+pysty+vieläkään,"Se+suoritus+johon+moni+ei+pysty+vieläkään+oli+sen+veneen+rahoittaminen.+Sellaisen+Hjalliksen+aikanaan+käyttämän+veneen+purjehtimiseen+pystyy+varsin+moni.+Käytännössä+jokaisesta+pursiseurasta+vähintäänkin+20%+jäsenistöstä+pystyy+jos+vaan+haluaa+ja+joku+toinen+järjestää+sellaisen+veneen+alle.+Sellainen+vene+=+uusi,+iso+ja+hyvin+varusteltu+ja+jopa+ainakin+osittain+sellaiseen+käyttöön+suunniteltu+ja+rakennettu.

Siinä esimerkkiä kaikille yksinpurjehtijoille, vene menee 20 solmua yli 45 asteen kallistuksella, ja Alex Thomson loikkii kannella ilman lifelinea.

Merkitsevä aallonkorkeus, ei vallitseva.

Hjalliksen kipparoima sy Lintu saapui tänään 25.1. 2017 klo 9 UTC Gran Canarian Las Palmasiin. Kova seilaus kesti 24 vrk 15,5 tuntia. "Rankka reissu" kommentoi kippari tuoreeltaan.

Nostan_hattua kirjoitti:

Hjalliksen kipparoima sy Lintu saapui tänään 25.1. 2017 klo 9 UTC Gran Canarian Las Palmasiin. Kova seilaus kesti 24 vrk 15,5 tuntia. "Rankka reissu" kommentoi kippari tuoreeltaan.

Missä ne kipparin kommentit on nähtävillä?
Kuinka pitkän matkan seilasivat?

Ei se ole ainakaan suomenkielen kirjoitussääntöjen mukainen.
Sanasta: "sääntöjnvastaisen" puuttuu e-kirjain!
Voit halutessasi ilmiantaa viestisi itse saadaksesi sen poistetuksi sääntöjen vastaisena. Minä en kuitenkaan viitsi sellaiseen vaivautua.

Porkkalan selälle ei Hjalliksenkaan porukka uskaltautunut, vaan jättivät veneen vähän kauemmas.

Missä on Porkkalan selkä?

Inarinkippari kirjoitti:

Missä on Porkkalan selkä?

Toisella puolella kuin mr Porkkalan mätipuoli

Inarinkippari kirjoitti:

Missä on Porkkalan selkä?

Porkkalan selkä on Porkkalan länsi ja lounaispuolella.
Porkkalan taas löydät historiankirjoista Neuvostoliiton vuokra-alueiden joukosta.

Tuskimpa selvisivät helpommalla. Veikkaampa krapulan olleen kovempi, isompaan veneeseen näet mahtuu enempi juotavaa mukaan, ja karibialla on halvempaa kuin Alkossa.

Nettilaituriparlamentti veikkasi puolentoista kuukauden kryssiä. Ei tullut ja eikä harmita olla väärässä. Mielummin näin päin. Atlantin pohjassa on liikaa veneitä, peräsimiä, mastoja ja purjehtijoita jo muutenkin.

4 tunnin pätkissä nukkuminen on Atlantin ylitykselllä hyvin yleinen tapa vahtivuorojen vuoksi, tosin 6 tunnin pätkät ehkä se kaikista yleisin. Riippuu veneestä, miehistön määrästä ja kunnosta, myös kelistä.
Tuskin tuolla 10 m aallokkoa ovat kohdanneet, maininki on paikoitellen voinut lähennellä tuota. Linnun matkan ajalta säätiedot kertoivat alkumatkasta reilua aallokkoa, sen jälkeen aallukko on säätiedoissa ollut 1 m luokkaa, parin metrin maininki siihen päälle. On varsinkin tuo alkumatka ollut todella rankkaa vastatuulipurjehdusta ensikertalaisille.

Varmaan jossain päin Atlantia on ollut niitä Iltalehden aaltoja matkan aikaan. Aallothan tulivat siitä, että Huusela kertoi sellaisia merellä esiintyvän. Iltalehden otsikointi "vaarallisesta merimatkasta" on tietenkin sitä tavanomaista iltapäivälehtien ylidramatisointia, josta ainakaan purjehdukseen osallistuneet eivät ole vastuussa.

Sinällään miehistön tekemisistä ja tekemättä jättämisistä on täällä turha esittää arvailuja. Itse asiassa vaikka missitausta onkin, uskoisin Pumpasen olleen pikemminkin retkueen vahvempia kuin heikompia lenkkejä. Eiköhän ne tekemiset tässä ajan kanssa paljastu ainakin melkein sellaisina kuin ne olivat.

ans.kattoo kirjoitti:

Varmaan jossain päin Atlantia on ollut niitä Iltalehden aaltoja matkan aikaan. Aallothan tulivat siitä, että Huusela kertoi sellaisia merellä esiintyvän. Iltalehden otsikointi "vaarallisesta merimatkasta" on tietenkin sitä tavanomaista iltapäivälehtien ylidramatisointia, josta ainakaan purjehdukseen osallistuneet eivät ole vastuussa.

Sinällään miehistön tekemisistä ja tekemättä jättämisistä on täällä turha esittää arvailuja. Itse asiassa vaikka missitausta onkin, uskoisin Pumpasen olleen pikemminkin retkueen vahvempia kuin heikompia lenkkejä. Eiköhän ne tekemiset tässä ajan kanssa paljastu ainakin melkein sellaisina kuin ne olivat.

Sen+vähän+mitä+Viiviä+tunnen+niin+sanonpahan+hänen+olevan+yksi+maailman+mukavimpia,+reippaimpia+ja+suloisimpia+tyttöjä+(nyttemmin+jo+nainen).+Älliäkin+on+päässä+enemmän+kuin+90%+ihmisistä.+Kiinnostuksella+odotan+ohjelmaa+vaikka+tiedänkin+alun+olleen+hänelle+aika+kamala.

Oikeanpuoleisin näkyis olevan veneen omistaja Atoy Oyn toimari Mr Mäki.