Suomalaisia niittävä teksti

Kristityn on elettävä oman vaelluksensa suhteen aina aralla tunnolla. Toisen ihmisen uskon arvioiminen on sen sijaan ongelmallista.
Asiat eivät ole useinkaan sitä miltä ne näyttävät. Emme voi tietää mitä haasteita toisella on elämässään ja kuinka paljon Jumala on jo tehnyt hänessä työtä. Nimikristityksi luulemasi henkilökin voi olla lähempänä Jumalaa kuin luuletkaan.

Kristitytkin arvioivat toisiaan valitettavan usein ylhäältä päin. Ja ovat sen vuoksi vaarassa langeta farisealaisuuteen. Ihmisen on kuitenkin paras olla astumatta Suuren Tuomarin saappaisiin. Sillä ihminen näkee vain ulkomuodon, mutta Herra tutkii sydämen.

Niiden, jotka keskittyvät oman sydämensä tutkimiseen, on lohdullista tietää, että särkynyttä ruokoakaan Hän ei muserra, eikä savuavaa kynttilänsydäntä sammuta. Usko ei ole suorituksia. Se on luottamusta siihen, että Kristus saattaa hyvän työnsä päätökseen meissä jokaisessa. Raamattu lupaa, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.

"Harvan kirjoituksen kautta on tullut niin paljoa ihmisiä uskoo tiettävästi kuin tämän tekstin kautta."

Älä nyt imartele itseäsi. Joku raja omahyväisyydellekin.

Siellä linkissähän oli tosi hyvä varoitus kommenteissa eppu-nimimerkiltä. Tuo uus/äärikarismaattinen porukkahan juuri niitä Herran huutajia on.

Lapsikastetuista ei tarvitse ollenkaan tässä huolehtia, meillä on pääongelmana, että juuri krist. kasvatusta saada, ja kirkon jäsenistä jo puolet ilmoittaakin uskovansa johonkin korkeampaan voimaan tai sitten ilmoittavat olevansa agnostikkoja tai ateisteja.