Kuinka moni suunnittelee remonttia omassa asunnossaan? Olen miettinyt tiilikattoni puhdistamista, mutta pitäisi olla sellainen englanninkielen "handyman" mitä itsessäni on hyvin vähän. Uskaltaisikohan ehdottaa paremmalle puoliskolle, naisethan ovat monasti paljon taitavampia ja tekevät siistimmän työn?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Nuorempana vouhotin enemmän vaan nykyisin tyydyn kyllä olemaan apuhenkilönä taitavalle miehelle joka hallitsee rakentamisen salat. Miulle riittää jos saan naputella jotain toisarvoista tai helppoa rutiinia. Mieluusti leivon vaikka nisua ja kaakkua jos miun läsnolo on enemmän haitaksi siinä remonttimiehelle. Kukin taitonsa mukaan.
Nykyään remotointi on muuttunut koneiden myötä joutuisaksi.
Muonituksen hoitaminen on myös tärkeä tehtävä, työt sujuvat paljon paremmin, kun saa murua rinnan alle.
Tuntuu jotenkin oudolle kun puhut vain sinun tiilikatostasi. Eikös se ole yhtä hyvin sen paremman puoliskosi tiilikatto - olettaen että yhdessä asutte. Vai onko omaisuudet vain sun nimissä mutta töihin saa osallistua vaimokin.
Asumme yhdessä, mutta tiilikatto ja asunto on minun omistuksessani. Yleensä minusta on varsin kummallista alkaa erittelemään asioita kumman ne ovat. Rouva puhuu pesukoneestaan, vaikka sekin on minun ostamani. Ei minua haittaa pätkääkään. Hänellä on oma kesämökki, jonka töihin minä osallistun ihan yhtälailla kuin hänkin.
Parisuhteessa elämisessä on hyvänä puolena se, että asioita voi jakaa täysin oman mielensä mukaan. Epämiellyttäviä juttuja voi myös yrittää siirtää toiselle, onnistuu useimmiten huonolla menestyksellä.
Jospa tiilet ovat hänen, aluskate vaimon, kattotuolit puoliksi, sahanpuru eriste rakentajan...jne
Vaimothan ne on niitä jotka katoilla kiipeilee. Jos olen ymmärtänyt oikein, porvoo on arki tumpelo jolle ei uskalla antaa työkaluja käteen, ellei ne ole muovia heko heko.
Siinä vaiheessa kun tikapuut alkavat vaikuttaa hermostoon, pitää ottaa luettelo käteen ja etsiä mökkitalkkari tai muu moisen työn taitaja, siis tilata työ ulkopuoliselta.
Saahan siitä kotitalousvähennyksen.
Jospa toimisi vähän niinku piällysmiehenä siinä hommassa?
Sitten täytyy muistaa, että painepesurit ei ole tarkoitettu tiilikattojen puhdistamiseen vaikka työn tekisikin ylhäältä alaspäin sauhuten.
Mutta ei vessa -ja hammasharjakaan ole suositeltavaa niiden hitaiden ominaisuuksien vuoksi. Vähän järeämpää.
Joop/not
Tiilikaton voi kyllä pestä painepesurilla, paine ei saa olla vaan järjettömän kova. Koko idea kai perustuu kemikaaleille, siis pesuaineille. Peltikatolla sama asia, paitsi kestää kovaakin painetta. Huopakatto hankala, huopa voi olla hauras, kestä välttämättä pesua ollenkaan. Muut katot, noh, ne nyt on sitten erijuttuja, joitten hoidosta ei ole mitään käsitystä.
Asia silleen itellä vähän aktiivinen, peltikatto pöndellä pitäis maalata. Siis pestä ensin jne. Erittäin suuri ongelma, korkeanpaikankammo. Pitää jostain etsiä joku kaheli tekemään se mahdollisimman halvalla.
Ja siis, kyllä tiilikattokin varmaan vaatii mekaanista junssäystä, kemikaalit ja pesurit ei välttämättä tehokkaita, jos hirmuinen kasvusto. Ehkä jotain jälkikäsittelyä, en tiedä.
=DW=
Ehdottomasti usutat vaimon katolle , eikä muuta ku teräsharja käteen , alhaalta voit kiikarilla seurata putsaako jokaisen tiilen kunnolla .
Muista teroittaa tiilen alareunan harjauksen tärkeyttä siin on tukevin sammal kasvusto.
Sen harjauksen jälkeen ruiskuttakoon sammalmyrkyt ennen huuhtelua ,kattomaalin ostakoon omalla rahalla niin näkee mitä asuminen maksaa .
Ole tarkkana ku ketun pesällä siin pomona olles .
Loistavaa, tässähän aletaan päästä aiheeseen! Tiilien yksittäinen puhdistus käy kyllä työstä, mutta ne sammaleet pitää saada kaikki pois, muuten joutuu tekemään muutaman vuoden päästä uudestaan.
Ajattelin yritää samaan remonttiin myös vesirännien puhdistusta. Sen työn joutuu kyllä tarkistamaan ylhäältä ja ihan itse kiipeämään tikapuita katolle.
Yhden tuttuni tiilikatto olisi ollut puhdistusta vailla.....hän uusi koko katon... samalla tarkastettiin katon kunto ... talo oli 70luvulla rakennettu... Siihen uuteen kattoon ei aikaa kulunut montaakaan päivää... perusteli uuden katon hankintaa myös sillä jos laittaa myyntiin ....saa sen hinnan takaisin...
Joo, meilläpäin on liikkunut näitä katon pudistajia/korjaajia, jotka vaihtavat vaikka koko katon uuteen. Viimeisimpänä oli, että laitetaan aurinkopanelit joka tiileen ja saadaan sitä kautta pienennettyä sähkölaskua. Tiedä häntä, kun tarjoukset ovat jopa kymmeniä tuhansia, ei varmaan saa sitä hintaa takaisin, vaikka tekisi katon kuparista ja saisi vuosien kuluessa ajan patinaa näkyviin.
Höpöhöp
Ainoa, joka saa rahaa tarpeettomista kattoremonteista on niitä kaupustelevat firmat. Tokikin rikkinäinen katto pitää korjata, aina ei saa samanlaisia tiilejä ja uudet tiilet erisävyisiä, kuin vanhat, haalistuneet ja likaantuneet.
Seurasin hikiällä, kun lestaatit perusti peltikattofirman. Noh, ne väkisinkauppasi kaikille eläkeläisille uudet peltikatot, vanhojen tilalle. Peltikatot juu saattaa ruostua, maalilla hoituu. Lisäksi peltikattojen kiinnitykset saattavat löystyä, uudet ruuvit. Noh, siltä firmalta loppui asiakkaat nopeesti, kun ihmiset hokas asian.
Jos katto ehyt, järjetöntä vaihtaa ehyttä ehyeeseen. Talon arvoon se ei kummemmin vaikuta, siistikattoinen helpompi myydä, näyttää paremmalta.
Katto oltava rakennuksessa, se selvä. Tiilikatot melkein ikuisia, jos tiiliä ei mene rikki. Niin muuten peltikatotkin, jos niitä huolletaan.
Se vähän eri asia, jos samalla lisää vaikkapa eristystä. Mutta jos talo menossa myyntiin, ei kukaan sellaista tee.
=DW=
Olen minä siellä katolla sen verran käynyt, että olen vaihtanut rikkinäiset tiilet uusiin. Onneksi edellinen omistaja oli jemmannut autotalliin ison kasan tiiliä.
Oma mielipiteeni on sama kuin appiukkoni. Mitä sitä peltikattoa maalaamaan, kun maali ei kumminkaan tule siellä pysymään. Joten parempi vaan antaa olla sellaisena peltiharmaana, siitä tulee vuosien saatossa ihan tyylikäs tasalaatuinen lähes valkoinen katto!
Kuparikatto+voisi+olla+aika+makee.++(se+kimaltelisi+auringossa+kuin+Rohirrimien+Meduseld)
Minusta tuntuu, että kuparikatto on varmaan tosi kallis. Oikeassa olet, makee se toki olisi. Vähän kuin paluuta menneeseen.
Luulen minun tekevän täällä sivistysvaltiossa Suomi aivan samalla tavalla mitä sinä teet kehitysmaan taloosi. Jo stulee vähänkin suurempi kattoremontti eteen, laitan koko höskän myyntiin. Töiden teettäminen Suomessa on sikakallista. Maalautin taloni muutama vuosi sitten ja sekin tuli maksamaan 4 000€. Seuraavan kerran maalaan itse, takuuvarmasti!
Värimetallit kalliita
Sattuikin, just tänään oli taas juttu metallivarkaudesta. Noita ollut aika usein, pöllitty kaikenlaista kuparista kamaa, muistelen, just kattojakin. "romumetallille" markkinansa, kun sulattaa, eipä sitä selvää saa, mistä tavara peräisin.
Esim. monet kerää käytettyjä sähköjohtoja, kuorii paljaksi ja myy romuksi. Ja noin mainiten, yks tuttu hikiällä oti vanhan talon. Sieltä löytyi kas vanhoja trktorinakkuja, sai niistä vajaan tonnin romu-ukolta.
Talon maalaaminen helppoa, pohjatyöt ei. Jos maalaat, perehdy ensin asiaan, senkin voi töpeksiä.
=DW=
Kyllä pysyy maali jos on oikeaa maalia, mutta ei ikuisesti. Toisaalta, peltikatto tulee aivan uudennäköiseksi kun sen maalaa udelleen ja sen maalaaminen on suhteellisen halpaa. Meillä on mustaksi maalattu satulakatto joka oli jo aivan ruosteenruskea kun ostimme talon .Maalautimme sen kiertävällä katonmaalarilla se ajo tikkaansa takapihalle mun pionien yli ja päivässä oli duuni valmis.
Mies ei tykkää remppahommista, vaikka on rakennusalalla. Tulee hän pyytäen auttamaan, kunhan en pyydä liian usein. Oli meillä hommissa vuosien kirvesmieskokemuksen omaava rakennusmestarikin, mutta kaikki hänen työnsä menivät sentin metrille vinoon: lattian tasopintaisuus, tapetit, laatat, ovenkarmit, seinälinjat... Hirveä sotkijakin se oli. Hioi kyprokkia epäkeskohiomakoneella niin, että pöly levisi tasaisesti kahteen kerrokseen. Polyuretaania se suihki huolettomasti töhrien lähellä olevia pintoja. Ei enää tuuman tarkkuuteen tottuneita possuja minun kotiini sohlaamaan. Jatkan remppoja itse vähän kerrallaan sen mukaan, miten huvittaa. Välillä huvittaa, välillä ei. Niin saan ainakin sellaista lopputulosta kuin itse haluan.
Mielellään ei enää kotonaan tee niitä hommia mitä tekee työkseen. Jos ulkopuolisen ottaa tekemään siinä joutuu seuraamaan jälkeä. Itse tai rouvan tekemänä työn laatuun voi luottaa.
Nyt just vetelen tapetteja pois,hyvin onnistuu yksinkin.
Listat oli tiukassa,mutta ainutkaan ei rikki mennyt,eli uudelleen paikoille,helppoa kun numeroi ne pois ottaessa.
Sitten katto saa maalin,ensin pitää hioa sitä,kun tekee hyvän pohjatyön,tuloskin on hyvä.
Remonttia olen tehnyt monta vuotta,ostin vanhan talon,jota olen peruskorjannut jo 8v. vähitellen valmistuu.
Kyllä joskus kun oikein väsyneenä olen rapulle istahtanut,että voisi jakaa toisen kanssa nämä työt,mutta,mutta.
Kun tämän talon ostin,seurustelin yhden miehen kanssa,suunnitelmat oli korkealla hällä,hän tekee remontin,minä maksan tarvikkeet ja lainat,talo on yhteinen...! ! !
Kuitenkin osoittautui,että hän ei osannut kun tuon juoma puolen,mutta remontista ei tullut mitään,puheet ja työ on kaksi eri asiaa,itsekin tein työtä koko ajan siinä,mutta kuulemma apuna vain jne..
Kaikki ei vain ollut kohdallaan tässä asiassa,mitta tuli täyteen,päätin että yksinkin tämän saan tehtyä,tietysti apua olen saanut raskaimpiin hommiin ja kaikki vesi ja sähköhommat olen teettänyt.
Hän laskutti minua kaikista "tekemistään" tunneista,maksoin kaikki pois,tyhmääkin varmaan,mutta en halunnut kuulla hänestä enää mitään.
Remonttimiehiäkin on niin monenlaisia,mutta sen opin että "rakkaus" ja remontti kannattaa pitää erillään.
Jos joku kaks lahkeinen sattuu vihjaamaan että tarvitko apua remonttiin,en tosiaan tarvi,sen opin sain.
Kova homma se tapettien irti repiminen, tulee sormet tosi kipeeksi. Siinä apu tulisi kyllä tarpeen.
Tosi ikävä lukea sinun pettyneen mieheen ja vielä perustyperykseen, joka juomalla pilaa suhteensa. Viina vie hyviä miehiä, onneksi tulossa on uusi raittiimpi sukupolvi meidän jälkeemme.
Itse laitoin korkin kiinni 14 vuotta sitten, hetkeäkään en ole katunut.
Älkkä ny höpöttäkö ihan turhi jutui ,se vanha seinäpaperi lähte nätist ko kastele se ensin , suihkuttaka vet tai vedelkkä laiha liisteri pintta ja antakka vetty kunnol.
Kaikkein siistein on nykyne höyrykone mikä kastele tapeti ja loput isol pakkeli lastal .
uuremma tapeti on tehty nii et pitakerros lähte kuivanakki irti ja jää siisti pohja paperi seinä .
Hyvähän se on neuvoa, jos on tehnyt enemmän remonttia. Se on tällaisen poropeukalon kanssa aina kaikki niin vaikeata, helpompi vaan antaa jonkun tehdä ketä osaa.
Asiantuntevia neuvoja kivalla länsimurteella, kiitos.
Rautakaupoissa on tapetin irroitusainetta. Toinen vaihtoehto on levyttää pinta uudestaan.
Olen irroitellut tapetteja ja kynsinyt palasia kostuttamalla. Palastakaan ei saa jäädä alle, ja sitten spaglaus ja alusmaali? Täytyy sanoa, että pohja pitää saada siistiksi. Yhdessä huoneessa on muutama pieni alue, jossa näyttää kuin seinällä olisi akne. Hyvä valo on tarpeen.
Huomiovalot on kohdistettava ehdottomasti akneeseen. Siinä tulee sisustus-desing-muoti- ja omaleima variaatiot yhdellä kertaa. Kehujista ei ole puutetta sen jälkeen. Sanat "olet rohkea" ja "aivan ennennäkemätöntä" "wau mikä seinä" tulevat hyvin tutuiksi.
Se, että vieraat ehkä naureskelevat pihalla pois mennessään onkin jo oma tapettinsa.
Hahhaa.
Olen ollut tapetin ja seinän välissä ikäänkuin asettelemassa paikoilleen.
Isommilta muhkuilta on vältytty. Makroa.
Akne on mikroa. Aina voi hilata jonkin huonekalun eteen.
Lisään. Tapettia voi myös maalata! Vaikka maalikauppiaat muuta väittää. Ainakin niitä kasarimuovitapetteja. Eivät ole menneet rullalle.
Luotilanka on ehdoton, jos seinät ovat kuin kukkaruukussa eli avautuu ylöspäin. Heittoa voi olla. Vatupasselikin on hyvä olla olemassa.
Kynällä, lyijärillä kandee laittaa merkit, jolloin tapetin veto onnistuu.
Sitten kohdistustapetit ovat k o h d i s t u s tapetteja e i siis leikata rullasta tasapitkiksi tuosta noin.
Tuttua huttua ja totta, tapettia voi myös maalata. Mökillä maalasin päälle ikivanhat kukkakuosiset tapetit vanhan-ajan perinnemaalilla. Se maali maksoi. Mutta. Väri elää valon ja auringon mukaan vihervoittoisesta sinertävään. ja kohdistustapettejakin on tullut työstettyä joitakin himphei joitakin satoja metrejä. Paperitapetti on kaikkein pirullisin.
Luotilankaa ja vattuja passeliin olen käyttänyt harvoin mutta sitäkin tehokkaammin,
Oikein ruppee väsyttää kun muistelee kaikemaailman remppa hommeleita mitä tuli tehtyä, nyt en ala kulumallakaa niihin siivoominekin ottaa päähän mutta ruuan teen äkäseen.
Yritän parhaani mukaan välttää remonttihommia ja ruuanlaittoa, yritän vierittää puolisolle siinä useimmiten onnistumatta.
Palkkaan ammattimiehen isompiin remontteihin, on luotettava tuttu kirvesmies joka tekee hyvää jälkeä. On tehnyt kylppäriremontin ja saunan kerrostaloasuntoon. Ym.. tarpeen mukaan.
Pienissä hommissa kaveri on taitava ja tekee mielellään, olisi isommissakin mutta en viitsi vaivata kun on työelämässä ja vapaalla hänen on ehdittävä rentoutumaankin.
Mökissä olisi paljonkin remontin tarvetta mutta en hoppuile sen kanssa.
Hyvä tuntea luotettavia kirvesmiehiä ja kylppäriremonttimiehiä. Ammattimies on aina ammattimies. On asioita joissa ei kannata säästellä.
Niin mies voisi olla kätevä, kenties, mutta niin monella on peukalo keskellä kämmentä.
Onneksi on tullut tuo aviomiespalvelu avuksi, meille naisille.
Jiddu
Joskus kyse on pelkästään laiskuudesta tai yksinkertaisesta haluttomuudesta alkaa tehdä varsinkin jotain vaativampaa. Tässä iässä uskaltaa antaa periksi ja tilata se ammattimies paikalle, ei se satu ylpeydelle myöntää peukalon olevan keskellä kämmentä.
Sitäpaitsi on paljon naisia, joilta eivät ihan perinteisesti kauniimmalle sukupuolelle kuuluvat tehtävät taitu, heitä ei sitten taas kutsutakkaan poropeukaloiksi, vaan useimmiten sellaisiksi uranaisiksi, hahhaa.
Viimeinen remonttihomma oli meillä viime viikolla. Rautaisen puutarhakeinun kattomekanismi oli pettänyt ja myrsky rikkonut kiinnityskohdasta muovihärpäkkeet joissa myös ruuvit poikki. Mies oli kötöstänyt jotain ja myrsky oli taas rikkonut kötöstykset. Minä annoin ohjeet, revi pois kaikki rikkinäiset riekaleet ja lyö putkenpätkän sisään puutappi ja paksulla ruuvilla katos kiinni niihin puutappeihin...
Kaikki remonttihommat tehdään itse. Suunnitellaan ja neuvotellaan. Minä yleensä olen se työnjohtaja meillä ja yksi lentävistä lauseistani on: järki voittaa voiman.
Pakko lisätä tämä tänne. Täällä oli kirjoituksia peltikatosta.
Jos liikutte Pasilan asemalla, niin katsokaapa uuden asemarakennuksen kattoreunan pellitystä ja kulmia. Noin muhkuraista peltireunaa en ole ikinä nähnyt. Veikkaan, että kulmista valuu vesi sisään ja tulee vaurioita.
Ei ole pellittäjä ollut mikään priimus.
???
Onko Pasilassa jo uusi asema? Onko se entinenkään vielä purettu?
Täytyypä vasiten vilkaista ensi viikolla kun on lähistö poikkeamista.
Ei voinut olla purettu, kun seisoin torstaina siellä ja ihmettelin työnäytettä.
En tiedä, miten uudet käytävät (joissa liikuskeli ihmisiä) liitetään vanhaan vai puretaanko vanha, sillä siellähän on yrityksiä. Kannattaa varata vähän aikaa, jos sieltä käsin matkustelee esim kaukojunalla.
Ehkä netissä on ohjeet, jos tarvis.
Kaukojuniin hyppään ja kaukojunilla palaan pääkalloasemalle juurikin sen Pasilan myllerryksen vuoksi.
Siinä on huono paikka taxeillekin, tosi ahdasta. Enpä ole asemalla käynyt sitten viime lokakuun.
miljoona
Teillä onnistuu yhdessä tekeminen hyvin. Meilläpäin tulee joskus ongelmia sen suhteen kumpi asian päättää. Yhteisymmärrykseen ollaan tähän saakka päästy. Ihan mukava puuhastella yhdessä, kunhan toinen ei ala liikaa opastamaan. Tietysti täytyy kertoa, jos tietää asian paremmin. Se on hienoa, kun on se juttukaveri ja neuvottelukumppani.
Naiset ovat hanakoita suunittelemaan remontteja jotka miehet yleensä toteuttaa.
Ei kait se haitaa, varsinkin jos nainen maksaa remppatarvikkeet.
Olen ottanut sellaisen linjan elämässäni, että en toteuta kenenkään suunnitelmia, jos en itse halua tai ole samaa mieltä. Yhdessä sopiminen kuullostaa meidän kohdallamme paremmalta. Myönnän muutosehdotusten tulevan useimmiten sieltä paremmalta puoliskolta.
Se on toisen kyykyttämistä yhteistaloudessa.
Se on sitä elämistä myötä- ja vastoinkäymisissä kuolemaan asti.
Olen ollut apulaisena aina kun olen voinut. En muuten tietäisi remonteista mitään. Oppiihan siinä nainenkin. Samoin mies on saanut sanoa painavan sanan esim. tapettivalintoihin, sillä kenelle lopullinen työnjohto kuuluu.
Sille, joka hallitsee homman, mielestäni.
Tottakai pitää kertoa painava sana, ehdottomasti. Enkä edes tiedä yhtään asiaa, jota nainen ei pystyisi remonteissa hoitamaan, kaikki onnistuu. No, ehkä ei ole toivottavaa, että ihan kaikkein raskaimpia tehtäviä hoitaa nainen ja mies vain katselisi sivusta. Ihan fyysiset seikat huomioiden teen itse ne ojankaivuu ja auton renkaidenvaihtotyöt.