Kuka haluaa syrjäytyä kanssani?

Mielenkiintoinen ilmaan heitetty ajatus. Että kaikki olisi pelkkää kuplaa. Tätä kyseistä asiaa on pohdittu monissa tieteen empiirisissä piireissä. Jopa fysiikassakin. Mistä me oikeastaan tiedämme, että tämä maailma, jota katselemme ja jossa elämme, on todella totta, eikä olisikin jotakin sellaista, että me tavallaan emme ole enää olemassa? Muistaakseni Einsteinkin taisi sanoa jotakin tuollaista.
Että onko kaikki sittenkin vain harhaa. Vai onko tämä kaikki vain jonkin olennon, tai voiman kehittelemä peli?

Itse olen ajatellut ainakin silloin tällöin, että entäpä jos tämä kaikki onkin vain jonkinlaista illuusiota. Ainakin kaikki ulkopuolellamme oleva. Että vain meidän sisäinen maailmamme, kaikki mitä siinä on, ajatuksemme, ajatuksemme ja tekomme ovat totta, Kupla, tai illuusio, riippuu mitä ilmaisua haluaa käyttää, mutta kyseessä on kuitenkin aivan sama asia.

Kysymykseesi sanon vastaukseksi: kyllä, haluan syrjäytyä, liittyä muiden samaa mieltä olevien kanssa seuraasi ja teen sen mielelläni.

Miten se syrjääntyminen sitten ihan konkreettisesti tapahtuu??? Itse meinaan kyllä, ja oikein mielelläni. Tarvitsen vain tontin, jalasmökin, jalassaunan agregaatin ja vesistön. Peruskaivokin on jepa ja maata pitää olla omavaraisuuteen. Joku prutkutin tai edes retkipyörä. Myytinmurtajissa tekivät jeesusteipistä ja jostain rangoista merikelpoisen veneen. Missä päin ja minne syrjääntymään siis??? Im IN.

Hauskaa että löytyy muitakin, minusta juuri toteuttaa voi melkeinpä mitä tahansa,
siihen tarvitaan vain oikeanlaiset ihmiset yhteen, ikään kokoon ja näköön katsomatta :)
Paljon on kiinni ihmisten luonteista ja niiden yhteensopimisesta.
Itse olen jo nyt melko syrjäytynyt, kun jouduin 3v sitten työkyv.eläkkeelle.

Korostaisin yhteisöllisyyden lisäksi yksilönvapauden kunnioitusta.
Monet yksinäiset/syrjäytetyt ovat pahastikin erakoituneet, vaikka olisivat perusluonteeltaan
sosiaalisia. Olosuhteet usein uhriuttavat ihmisen.
Ja silti jokaisella olisi jotain sellaista erityisosaamista, joka olisi hyödyksi kaikille muillekin.
Elikkä käytännössä hahmotellut, ei kommuuniasumista, vaan enempi vapauttavaa, missä
jokainen kuitenkin huolehtii ja saa olla itsekseen. Tietää muiden olevan siellä olemassa
lähettyvillä. Siis ei liian "tiivistä".
Siitä syntyy helposti eripuraa/kuppikuntia.
Ehkä kaikki olisivat yksinäisiä, voisi olla paljon helpompaa.
Ja joku kova-ääninen pomottaja! Viihtyisin tasan viikon korkeintaan :)

Samaa mieltä, että vesistö, puro, luonnonlähde (olisi huippu!) ja joki tai järvikin lähellä
jossa voisi kalastella.
Ei kuitenkaan isoa jokea, joka voisi tulvia, ja mielellään vähän ylempänä asumukset.
Metsä jossa marjastaa/sienestää ja kerätä polttopuita.
Vähän viljelykelpoista maata, tietty.


Jokin käytöstä poistettu "mökkikylä"? Pitkällä vuokra-ajalla?
Tai hylätty maatila, ulkorakennuksilla.? Asuntovaunuja/autoja?
Ideoita pukkaisi paljon, on vaan kyse porukasta :)

Ja ehkä ei ihan etelään. Keskisuomi? pohjoinen?

Koen itse tämän yhteiskunnan illuusiona, joka on rakennettu vain tavaran "tuottamista ja kuluttamista varten" ja ihmiset yhä enemmän vain roboteiksi jotka mahdollistavat tämän mallin.

Itselläni on valitettavasti niin ettei "omaan" omistukseen ole mahdollista saada (ihan vielä)vaikka säästörahoja ja sopimuksien kautta pankkilainaa luvattu. 4 vuotta käynyt katsoo mökkejä rintamiestaloja melkein keski-suomessa asti. Kyllä se on itsestäkin kiinni ottaa se rohkea askel uuteen parempaan elämään. Vuokra on vuokra ja oma on aina oma. Joten kaikki vuokrajutut niin en niihin keskittyisi ollenkaan. Sitä on silloin aina jonkun toisen mielenvaihtelujen ja päähänpistojen alla. Joitain samanhenkisiä kavereita on mutta niillä on jo omat jutut ja maapaikat ja elämä mallillaan. Joten hienoa olisi jos jonkinlainen samanhenkisten ihmisten mutta kuitenkin enemmänkin erakkoyhteisö.. niin syntyisi. Itse monista asioista kiinnostuneena ja melko kätevänä ihmisenä osaan juttuja. Ainakin sen verran ettei varmaankaan pulaan joutuisi. Se kallisarvoinen maalaisjärki on tallella.

Juu. Jokainen osaa jotain, enkä tarkoita että pitäisi olla kaikki ammattikunnat edustettuna,
vaan ihan tavallisia ihmisiä, omine taitoineen. Enempi painotan omista lähtökohdistani
sitä luonnetta, oikeudenmukaisuutta, empaattisuutta ja pyrkimystä toteuttaa kaikki
reilun pelin hengessä.
Mitä omistamiseen tulee, sekin on kaksipiippuinen juttu, sillä turhia lainanmaksuja ei saisi olla.
enkä ole olleskaan varma miten kauan on koko tämä systeemi toiminnassa.
No, senpuoleen lainaa voisikin sitten ottaa, ja paljon :)

Ihan tänne ei ainakaan numeroa voi laittaa, sp jos jollakin olisi, luukku tai suomi24.....

täydellinen syrjäytyminen vaatii älypuhelimesta sekä netistä luopumista!!!
nykyäänhän yksinäisyys on netin kautta kollektiivista!!!

Ilmoittaudun: minä ainakin haluan syrjäytyä. Tai no siis olen jo syrjäytynyt ihan täällä kaupunkiaumuksessa, eli haluan kai sitten lähinnä jotenkin erkautua, elää omillani yhteiskunnan ulkopuolella, niin paljon kuin ikinä mahdollista. Tuo on aina ollut syvin toiveeni-- ja kun 50v alkaa lähestyä, olisi kai aika jossain vaiheessa ryhtyä toteuttamaan toiveitaan, tai sitten haudata ne iäksi.

Mitä asumukseen tulee, minusta ehdottomasti oma, ei vuokrattu, mutta ei missään nimessä lainarahalla, laina on sitten taas uusi vankila. Mieluummin elää alkeellisissa oloissa vapaana, kuin hienommassa vankilassa. En ole käynyt katsomassa mitään mestoja, lähinnä vain selaillut mökkejä, taloja ja maa-ja metsätiloja verkosta. Jotkut ovat suhteellisen halpoja, mutta kyllähän nekin silti rahaa vaativat. Useimmiten tuntuu mahdottomalta haaveelta, teidän kaltaistenne ihmisten olemassaolo jotenkin (irrationaalisesti?) luo pientä toivoa: jos joku muukin tästä haaveilee, ehkä se ei ole ihan täysin mahdotonta.

Kyllä haaveilee, monikin, loppujenlopuksi. Enimmäkseen yksikseen, mutta ajattelin,
että helpompaa se olisi toteuttaa porukalla.
Niin, että silti jokaisella säilyisi oma vapaus.
Ei pöllömmältä kuulosta vuokraaminenkaan, jos saisi tehtailtua pitkän vuorasopimuksen...
Ajatuksia lisää, blease....

Kiinnostaisi....

Melkoisen halvaksi tulisi tuollainen kimppa-asuminen usean hengen voimin.
Lämmitys- ja sähkökulut voisi jakaa useaan osaan ja tehdä sosiaalisoppaa.
Pitäisikö vielä perustaa syrjäytyneiden yhdistys ajamaan kiivaasti asiaa.

Kyllä syrjäytymishaluisia aina löytyy kun vain kiivaasti etsiskelee.

46v olen syrjäytynyt ihan automaattisesti. Miksi koska omistan sellaisen ulkonäön joka ei miellytä ketään. Vaikka olen hyvä ihminen muille se ei riitä koska aina löydetään virhe joka tyrmäää sinut. Monesti miettii että parempi oli olla mullassa mutta sittten herää kysymykseen että miksi minut on saatettu maailmaan ja miksi saa tämän arvon jo alusta että olet nolla. P*slkaa on ei voi mitään voisi mennä vain pois....

Varmaan tarjokkaita yhdessä syrjäytymiseen löytyy riittävästi.

Meneeköhän meillä syrjäytyminen ja vapaus sekaisin? Ehkä emme ole vapaita ja haluamme muuttua tai vain lähteä pois. Sanomme sitä haavetta syrjäytymiseksi. Monella on napanuora johonkin, joillakin työpaikkaan ja toisilla Kelaan. Napanuoran katkaiseminen eli riippuvuuksista irtaantuminen on sitä syrjäytymistä, mistä haaveillaan.