Uskonto pois politiikasta

mieltä olen siitä, että politiikka ja uskonto olisi hyvä pitää erillään. Helppoa se ei ole. Kristityt periaatteessa pitävät uskonnollisen elämän ja muun elämän erillään. Esimerkiksi islamissa erottelua ei ole, vaan islamin katsotaan kuuluvan kaikkeen elämässä.

Sen lisäksi kaksinaismoraali ei saisi kuulua politiikkaan eikä mitenkään muutenkaan elämään. Liitteessä mainittu Halla-aho on varsinainen kaksinaismoraalin mestari. Itselleen hän suo moniavioisuuden. Jos tästä haluaisi huomauttaa, niin hän vetäytyy piiloon vaimonsa selän taakse vedoten siihen, että julkisuus loukkaisi vaimoa (ritarillinen mies suojelee vaimoaan!). Hänellä itsellään on siis oikeus loukata miten tahansa, mutta siitä ei saisi huomauttaa. Osoittaako tuo esimerkki hänen olevan aikuinen mies, joka kykenee ottamaan vastuun tekemisistään?

Samalla voisimme verrata hänen tekemisiään Ilkka Kanervan tekemisiin. Kanervan teot olivat niin kauhistuttavia, että potkut tuli.

Kaikki maailmalla riehuvat sodat uskonsotia..Usan aseteollisuu rikastuu niillä.

Uskontoahan se politiikkakin vain on. Vaikkakin sitä "pirun" hyväksi ja puolesta, jossa PAHA perii.

Niistä PAHAN perimistähän tiedotusvälineet päivittäin, kautta maailman herätykseksi ja varoitukseksi VÄÄRIN / laittomasti, Totuuden / Oikeuden VASTAISESTI, tuomioksi ja tuhoksi puolesta elämisestä ja toimimisesta uutisoi!

Se mihinkään perustumaton, EPÄ oikeuden mukainen / laiton demokratiakin on vain uskontoa. Sitä ns. "keisarin uudet vaatteet" petosta.

Pitäisi vaatia päinvastoin eli politiikka pois uskonnosta!

On järkyttävää, että paavi ja arkkipiispat ovat alkaneet keskittymään politikointiin uskonnon sijasta. He näet peloissaan nuoleskelevat ateistista vasemmistoliberaalia valtaeliittiä.

Ei ole oikeaa uskontoa maailmassa. Raamattu on ihmisen kirjoittama, niin kuin monet kirjat maaimasta. Avaruus ei ole elämää, elikkä taivaassa. Oletko samaa miltä. seppo.mononen1@hotmail.com

Uskovaisista ei ole kuin riesaa.

Uskonto on ollut kovin usein mukana sotimisissa. Lienevätkö aikoinaan "Pyhään maahan" tehdyt ristiretket olleet lähinnä uskonnon takia tehtyjä sotimisreissuja, vaikka käytännössä niitten yhtenä piirteenä taisi olla myös ryöstöretkeläisyys? Ruotsi kävi keskisessä Euroopassa saakka protestanttista sotaansa katolisia vastaan ja siinä tuoksinassa sai surmansa myös Kustaa II Aadolf. Entä olivatko osmannien valloitukset Euroopassa ja eteneminen Wienin porteille saakka uskonsotaa vai lähinnä valloitussotaa? Joka tapauksessa vuosisatojen mittaan sotarintamien molemmin puolin sotajoukot ovat taistelujen aattoina ennen tosi toimintaa rukoilleet aseilleen Herrran siunausta. Erityisesti oman Talvisotamme yhteyteen on kertoman mukaan liitetty ajatus, että nimen omaan Suomen kansa olisi ollut Jumalan valittua kansaa. Nykyisin samaa käsitystä tunnutaan sovellettavan Israelin kohdalla.

Viime huhtikuun edellä käydyistä television vaalikeskusteluista jäi mieleen eduskunnan ulkopuolisten pienpuolueitten tentti ja siinä yhteydessä kristillisyys puolueitten arvopohjana. Mieleen jäi ainakin liberaalien ja feministien kumpaisenkin paneeliin osallistuneen naispuheenjohtajan selkeä toteamus, jonka mukaan uskonnollisuus eikä siis myöskään kristillisyys kuulu heidän puolueittensa poliittisiin kulmakiviin. He korostivat, että uskonto on viisainta pitää erillään politiikasta.