Itse haistan aika hyvin, ehkä hieman heikentynyt.
Nuorena, inhokkini vanilja haisi kilometsin säteeltä.
Nyt se ei edes ole inhokki.
Nuorena, inhokkini vanilja haisi kilometsin säteeltä.
Nyt se ei edes ole inhokki.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
kilometrin säteeltä
Oscar de la Rentalla on/oli tuollainen tuoksu ja kun pikkuhousun suojuksiin laitettiin vsnilja, niin mielleyhtymälle ei voinut mitään. Siis samoin. En noteeraa.
Oscar de la Renta oli tuosuni 80 luvulla.
Sittemmin en mitään, paitsi ehkä armania hiven jos muistan.
Muisti ei pätki mutta unohduksia ilmenee asioissa jotka eivät osottaudu tärkeiksi.
Hajuaisti heikennee kaikilla ikääntyvillä. Mutta en ole itse kiinnittänyt mahdolliseen vajeeseen huomiota, koska en tunge nenääni toisten asioihin saati kaikkiin koloihin, esimerkiksi kenenkään kainalokuoppiin - ellen ole läsnä.
Ymmärsitkö? Jos suihkii ko. tuoksua, tuoksuu pikkuhousun suojuksille.
Tuoksuu?
Käytetyille vai käyttämättömille pikkuhousun suojille?
Voit tehdä empiiristä tutkimusta iiiihan itse.
Kuulemma vanhemmiten myös hajuaisti heikkenee niin miehillä kuin naisilla. Omasta mielestäni minulla ei ole erityisen hyvä hajuaisti ja epäilen syiksi paitsi ikää myös entistä tupakointeja. Voihan se tietyissä tilanteissa olla myös etu eli että ei niin hirveän tarkasti haista, jos lemut ovat mahtavat.
Yleensä minulla on pahimpaan pihlajien kukinta-aikaan ollut ongelmia liikkua luonnossa, kun voimakas tuoksu aiheuttanut suorastaan kuvotusta, mutta nyt tänä vuonna en huomannut semmoista tai sitten en vain sattunut liikkumaan otollisessa paikassa. Kieloja kyllä tuoksahteli, mutta niissä ei mielestäni mene överiksi.
Ja kerran satuin bussiin, hyvä kun jaksoin olla kun jonkun luontaiset aromit haisi niin etovilta, en nuorempana sellaista kokenut, vaikka nenää joskus joutui pitelemäänkin vierustoverin vuoksi.
Milläs tuota nyt testaisi, että onko heikentymistä, olen vähän hysteerinen tämän kanssa.
Oliko se niin että heikentynyt hajuaisti voisi olla Alzheimerin taudin oire?!
On kyllä Alzheimerin ensimmäisiä oireita.
Parkinsonin taudissa myös hajuaisti heikkenee.
Hajuaistini ei luultavasti ole heikentynyt - tekisi melkein mieli sanoa valitettavasti. Jotkut kemialliset tuoksut ovat mielestäni epämiellyttäviä, sekä naisten että miesten jotkut tuoksut ja jotkut pyykinpesuaineet tuoksuvat mielestäni kaikkea muuta kuin miellyttäville.
Tänäänkin haistoin muutamien kaupungilla kulkevien ihmisten ympärillä leijuvan tuoksupilven, jota he itse tuskin edes tajuavat kuljettavansa mukanaan, eivätkä varmaan arvaa, miten laajalle alueelle tuoksunsa tai hajunsa leviää.
Muistelen, että jossain vaiheessa on käyty keskustelua siitä, että pitäisikö joissain julkisissa tilaisuuksissa kieltää keinotekoisten tuoksujen käyttäminen kokonaan?
Mitä mieltä te olette?
Tuo sama "rexoona", joka on tämänkin aloituksen takana, teki vastikään siitä tuoksuyliherkkyydestä aloituksen.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14994764/oletko-tuoksuyliherkka
No on hajuaistisi heikentynyt?
Melkein uskaltaisin väittää (onko sitten tiedettä vastaan vai ei), että ihmisellä tulee haju- ja makuaisti herkemmäksi vanhemmiten.
Nehän liittyvät yhteen. Ellei sitten ole taustalla jonkun sairauden, lääkkeitten tai muun sellaisen aiheuttama haju/makuaistin heikkeneminen tai vääristyminen.
Johtuneeko siitä, että nenän ja suun limakalvot alkavat ohenemaan?
Itse olen huomannut tuntevani monesti hajut ja tuoksut kauempaa kuin meidän nuorempi sukupolvi. Samoin maut alkaneet tuntumaan herkemmin ja voimakkaimpina.
Jotain, niinkuin vihreää salaattia nuoremmat väittävät, ettei se maistu ollenkaan eikä millekään ilman kastiketta. Maistuuhan se minun mielestäni ja aina enemmän ja enemmän salaatille.
Nuorena muistan, kun meidän naapurin vanha mummo haisteli ilmaa ja sanoi jossain palavan lehtimetsän. Me haisteltiin ja haisteltiin, eikä tunnettu mitään palavan hajua. Sitten saatiin kuulla, että kaukana saaressa oli ollut metsäpalo.
Homeita varmaan paljon -eläimilläkin valhekiimaa ja ylimääräist limottelua
- räkää valuu - poroillakin heikko sienitilanne pohjoisessa -oli uutisissa.
Hajuaisti säilynyt - koska kanssaihmiset tietää että ajoittain poltan - useimmat jo metrien etäisyydellä ottaa puristusotteen sieraimistaan.
Täällä entisellä mökillä, hajuista puheenollen mua pyydettiin tyhjentämään huussin alunen höh, voi siinä aromit leijailla lapioidessa kottikärriin sitä itteään en tiedä onko hajuaistini heikentynyt siitä huolimatta sen haistaa jos ei haista ei ole hajuaistia ollenkaan.
Ammoniakin haju avaa nenän :).
1eero
Mihinkä sinä sen paskan viet?
Kauimmaiseen tontin laitaan, jos haluat sitä itteää ni sovitaa toimituksesta :)
1eero
Kysyin siksi, kun olen ehkä samanlaisen tehtävän edessä. En oikein ymmärrä, että huussin tuotokset siirretään paikasta toiseen tai kaivetaan maan alle. Eikö se liukene pohjavesiin ja kaivoihin. Asia on minulle kieltämättä vastenmielinen ja vieras.
.
Vastenmielinen tehtävä kuitenkin tehtävä koska istuminen reiällä käy lopulta hankalaksi, tollanen määrä ulostetta ei vaikuta mitenkään tontin perällä, toista on maatalouden jätökset sesistöille, pohjavsiin.
Pah, vesistöille, pohjavesiin....:)
Voisko sen huusin alusen ampua sitten taivaisiin, jonnekin se on laitettava?
Posliinipöntön kautta kulkeva, minne se menee?
Kompostoiminen on hyvä ratkaisu. Tarpeeksi kuiviketta pönttöön ja parin kolmen vuoden päästä voi käyttää biojätteen seassa kompostoituneena lannoitteeksi.
Olen ollut jo lapsena isän apulaisena astian tyhjentämisessä, kun kärrättiin se kompostiin ja leviteltiin melko ohuina kerroksina avokompostiin kasvimaan lähellä. Ei se niin kamalalle haissut, eikä siinä ollut nestettäkään, kun virtsa oli imeytynyt kuivikkeisiin. Enää en varmuudella muista, mitä valkoista jauhoa ripoteltiin aina välillä pönttöön, oli ehkä kalkkia.
Olen nähnyt tuttujen mökillä myös neliosaisen suurehkon alustasäiliön, jossa on vaiheittain kompostoituvaa käymäläjätettä. Yksi neljästä lohkosta oli vuorollaan reiän alla ja kolme muuta lohkoa sisälsi kompostoituvaa tavaraa.
Vanhimman jätteen voi tyhjentää vaikka suoraan kasvimaalle ennen sen alustalohkon uutta käyttöön ottoa. Haketta taisi olla käytössä kuivikkeena ja ehkä jotain kemikaalia. En perehtynyt asiaan sen perusteellisemmin.
Jos posliinipönttö on yhdistettynä viemäriverkostoon, sen sisältö ohjautuu puhdistuslaitokselle. Jos haluat yksityiskohtaisempaa tietoa, kysy oman alueen vastaavilta, miten puhdistuslaitos toimii. - Luultavasti jätelientä ei enää ohjata mereen - ainakaan lähiympäristössämme - luulen.
Meidän kunta välillä päästää ihan suoraan mereen.
On siitä huutoa kuulunut etenkin niiltä, jotka asuvat siinä rannalla hienoissa monimiljoonahuviloissaan. Sopivasti, kun tuuli ja laineet käyvät rantaan, niin ranta on ihan sakeanaan kakkapötyköitä ja vessapaperia. Haju sen mukainen.
On kai se selitetty, miksi se niin on. En minä ymmärrä sellaisista laitteista. Jotenkin se on selitetty, että milloin ukonilma, milloin mikäkin, on aiheuttanut häikkää ja on ollut ihan pakko päästää ne mereen tai muuten alkavat nousta takaisin ylös vessanpöntöistä.
Ratkaisuna ongelmaan kunta on päättänyt rakennuttaa (en muista montako kymmentä miljoonaa maksavan) paljon pitemmän putken mereen. Sinne Suomeen asti ehkä?
Hajuaistin terävyys on pikkasen heikentynyt kuten kaikki muutkin aistit. Hajuaistimuksia on juur paraillaan heikentämässä myös alkava syysromuska.
Mielestäni ei ole juurikaan heikentynyt. Toivottavasti se ei koskaan heikennykään, ei ainakaan niin paljon, että elämänlaatu heikkenee aistinautintojen vähentymisen myötä. Uskon käyttäväni hajuaistiani aika paljon 'työvälineenä' myös esim. metsissä kulkiessani, vaikka siellä jos missä ensisijaisesti nautinkin sen tuottamasta mielihyvästä.
Suurin osa tuoksuista ja hajuista on minusta joko miellyttäviä, erittäin miellyttäviä tai vain samantekeviä ja ikäänkuin asiaan kuuluvia tai miten sen sanoisin. 'Tarvittaessa' kestän ja siedän oikein hyvin minusta epämiellyttäviä ja jopa kuvottaviakin hajuja. Jonkin sortin pöpökammoisena kuulen kyllä voimakkaan varoituskilinän, mutta pystyn vaimentamaan sen jos milloin 'väistäminen' ei ole minun vaihtoehtoni.
Ajattelen tämän aika hyvän hajuaistini rikastuttavan elämääni.