Onko kukaan laittanut ? Näinä 1,4 euron dieselin litrahinta-aikoina kun ei ole enää sellaista kulutuksellista syytä asentaa vanhaan 60-70 luvun meriläiseen dieseliä, jotka uutena olisivat liian kalliita ja vanhoina epäluotettavia. Mitenkäs olisi sellainen että tekee vähän saman tyyppiset perämoottorisumput kuin "simppu" veneessä, mutta kahdelle moottorille ja vähän enemmän pois keskilinjasta ? etuina olisi omavaraisuus, luotettavuus, pienempi ääni ja helpompihuoltoisuus sekä käsittelyominaisuuksien paranemienen satamissa dramaattisesti. Mitäs tuollainen tehdasuusi 8 hv motti maksaa ? 2000 e ? neljällä tonnilla kaksimoottoriasennus, lasikuitutarvikkeisiin max 300 e ja homma olisi sillä selvä.
Tämä idea syntyi itseasiassa nähtyäni Helsingissä hietalahdessa jonkin hitaan isohkon ponttooniveneen, jossa oli laitettu kaksi pientä perämoottoria.
Tämä idea syntyi itseasiassa nähtyäni Helsingissä hietalahdessa jonkin hitaan isohkon ponttooniveneen, jossa oli laitettu kaksi pientä perämoottoria.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Taisi saada irtomoottoreita muutamalla satasella. Hämmästyttävän halpoja.
Pitää vaan nakerrella akselit ja ohjauspukit ja jostai romuttamolta potkurit.
Pienen auton vaihteistot tottakait, että saa vapaalle ja pakille, tuskin tarttee ees kytkimiä olla, kun eihän niitä oo perämoottorissakaan.
akselisto on yllättävän kallis paketti jos uutta ajattelee, arvioisin 1200 euroa läpivienteineen pronssipotkureineen, rasvabokseineen jne. Ja kaikki koneistamolla teetetty muutostyö maksaa maltaita, siihen päällejos esim. auton vaihteistoa sovittaa kiina moottoreihin. Purkamoilta ei nykyään saa halvalla mitään. Pidän arvelluttavana kokonaisuutena itserakennetun/koneistamossa teetetyn vanhan auton vaihteistomuunnoksen, kalliin valmisakselistopaketin ja kiinalaisen tavaratalomoottorin yhdistelmää. Siinä on vähän niin kuin kaviaaria, maksalaatikkoa ja pilaantunutta hainevää samalla lautasella.
Itsellä oli mielessä lähinnä uusi suzuki tai mercury jossa kaikki yhdessä paketissa valmiina, mutta kaikki voi moottoroida veneen kuten parhaaksi näkee. Ainahan voi vaihtoehdoista keskustella.
En usko, että viidellä tonnilla selviäisit ja lisäksi veneen jälleenmyyntiarvo romahtaisi.
Vanhassa moottorissa on suuri potkuripinta-ala ja potkurin pito ilmeisen hyvä. Jos laitat perämoottorit pikku ruseteilla, niin saman tehon saamiseksi niitä pitää huudattaa suurilla kierroksilla, joten riittääkö pikkuruseteissa pitoa hitaalla nopeudella vai sutiiko koko paketti ihan mahdottomasti ja teho katoaa siihen. Lisäksi voi olla vaikeaa löytää potkurit, joilla marssivauhdilla saavutetaan oikea kierroslukualue. Todennäköisesti oikeanlaisia potkureita ei ole edes saatavilla.
Jos vanha moottori on makeavesijäähdytteinen, niin purkaisin sen atomeiksi ja vesin pajalle koneistettavaksi, jolloin siitä saataisiin uuden veroinen. Ruiskun kunnostus on haastavampaa. Ennenhän noita suuttimia hiottiin ja sisäkaluja kunnostettiin, mutta nyt työ on aika kallista.
Oletko katsellut uusien pikkudieseleitten hintoja? 9hp tiiseli maksaa alle kuusi tuhatta euroa ja 30hp kahdeksan tonnia.
Mistä se potkuri tietää pyörittääkö sitä tiiseli vai pensa?
Potkurilla on kyllä saatavilla ja pieni pensaiden on suunniteltu käymään kierroksilla!
Aloittajalla ei ole mitäänongelmaa paitsi iso työ kun mobiili venyttää varsinkin jos tekee katseen kestävän.
Ei potkuri tiedä mikä sitä pyörittää, mutta perämoottoreissa potkurit pyörivät reilusta 2000 reiluun 3000 rpm:ään moottorin huipputehon alueella. Siksi potkurit tehdään pienihalkaisijaisiksi ja sellaisena ne toimivat hyvin, kun nopeutta on tarpeeksi.
Uppoumarunkoisen työntämisessä nopeutta ei ole tarpeeksi ja pienihalkaisijainen lujaa pyörivä potkuri ei ole optimaalinen. Sisäkoneissa potkuri pyörii huipputeholla 1000-1500 rpm, joskus jopa 1800 rpm. Tällöin pieneenkin koneeseen voidaan laittaa iso ja hiljaisissa vauhdeissa tehokas potkuri. 7-10 hv sisäkoneessa on tyypillisesti 13-15" halkaisija. Perämoottoreissa taas tuossa kokoluokassa 8-10".
On muutamia mataliin nopeuksiin tehtyjä erikoisperämoottoreita, joissa saattaa olla tiheämpi välitys ja isompi potkuri. Esimerkiksi Yamaha FT10 ja FT8, joissa on sama moottori kuin F10/8, mutta perävälitys on 2,92;1 tavallisen 2,08:1 sijaan. Hintaakin on sitten reilu tonni enemmän (FT10 4390 vs. F10 3200 €).
Ei kai tuo veneen omistaja mitään "optimaalista" ole hakemassakaan?
Varmaan jotain saunalauttaan verrattavissa olevaa? Oletko nähnyt semmoista ajossa? Oliko joku " hinaaja" potkuri ja välitys?
No jos meriläiselle haluaa samanlaiset ominaisuudet kuin saunalautalle, niin sitten kyllä perämoottorit käyvät oikein hyvin. Tosin saunalauttaa ei ole suunniteltu juuri ajettavaksi saati merikelpoiseksi. Meriläinen sensijaan on kaikissa keleissä kulkeva merikelpoinen matkavene.
Minulla on kahdeksanmetrisessä purjeveneessä ( paino n. 3,3 t) Honda 5 ja se kulkee tyynessä n. 5,6 kn.
Pienessä vastatuulessa (4-5. m/s) se kulkee n. 4,9 kn. Bensaa menee n. 3 litraa tunnissa täydellä kaasulla.
Potkurina siinä on heidän myymänsä purjevenepotkuri.
Eikä mehiläiset tule ominaisuuksiltaan saunalautta vaikka siihen pari tuupparia laitteisiin! Saunalautta oli vaan " mittakaava" esimerkkinä! Purjehtijaa ovatkin myös laittaneet esimerkkejä!
Mistä olet löytänyt noin paljon kuluttavan Hondan?
Siinä on varmaan jokin vika, uudet 5 hp koneet kuluttavat alle 2 litraa/h täydellä kaasulla ja teholla suositellulla kierrosalueella.
3 kpl 8 tuumaista perämoottorin potkuria tai 2 kpl 10 tuumaista vastaa kuitenkin yhtä 14 tuumaista sisäkoneen potkuria samalla veneen vauhdilla ajettaessa, kunhan potkurien nousut on sopivat.
Pitää siis vain valita oikean kokoiset koneet jotta niiden yhteinen propulsiopinta-ala on tarpeeksi suuri eli sisäkoneen potkuria vastaava. 3kpl 6 hp tai 2 kpl 9,9 hp täyttänee yleensä ehdon, mutten ole jokaisen merkin osalta asiaa tarkistanut.
8hp koneet jää tässä väliinputoajiksi, eli niitäkin tarvitaan se 3 kpl, joten ne maksavat vaihtoehdoista eniten. Toki niillä sitten saavuttaa saman vauhdin hieman alemmilla kierroksilla ja melutasolla.
Et taida nyt oikein ymmärtää mikä vakio peräprutkujen kanssa on ongelmana. Ongelma on siinä, että pienihalkaisijainen prutkun potkuri on suunnitetu toimimaan nopealla vauhdilla. Vaikka laittaisit kolme perämoottoria niin niiden kaikkien kolmen potkurit eivät toimi kunnolla hiljaisessa vauhdissa. Potkurien määrä ei ole ratkaiseva kun niiden suunnittelukriteerit edellyttävät suurempia nopeuksia. Pieni potkuri siis hukkaa tehoa, jos sitä huudattaa suurilla kierroksilla hitaalla nopeudella ajettaessa. Suurilla kierroksilla huudattamista tarvitaan, jotta esim. tuosta 6hv moottorista saataisiin se kuuden hevosen teho. Potkurin nousuakaan ei pysty kasvattamaan kuin tiettyyn pisteeseen saakka. Jos taas käyttää vain pieniä kierroksia, jotta potkurit pyörivät sopivan hitaasti suhteessa nopeuteen, niin silloin kuljettaa mukanaan tarpeettoman suuritehoisia koneita. Tavallisen perämoottorin vaihteisto on suunniteltu moottorin vääntökäyrän perusteella. Jos perämoottorista leikkaisi rälläkällä kavitaatiolevyn pois, jotta siihen mahtuisi 8" potkurin sijaan 14" potkuri hitailla nopeuksilla ajeluun, niin vaihteiston välityssuhde olisi väärä. Myös vaihteiston välitys täytyisi muuttaa, jotta hommasta saataisiin toimiva. Eli moottori, vaihteisto ja potkuri täytyy olla suunniteltu veneen ominaisuuksiin ja nopeusalueeseen sopivaksi.
Tietysti jokainen saa ajella ihan millaisella kokoonpanolla itse haluaa, jos ei välitä ominaisuuksien kärsimisestä. Meriläiseen koneen voisi näin ollen korvata kymmenellä 2hv moottorilla. Nopeus ja kierosalueet kohtaisivat todennäköisesti varsin hyvin. Tosin kymenen 2hv moottorin käyntiin kiskominen olisi aika suuri homma.
Et selvästikään ole ymmärtänyt asiaa.
Ei potkurin nousua tule kasvattaa , vaan päinvastoin pienentää sille nopeusalueelle jota todellisuudessa ajetaan. Se onnistuu 6 hp koneella helposti. Niille saa joillain merkeillä potkureita jo 5 tuuman nousulla, ja useimmilla 6 tuumasta alkaen. Ne eivät ole suunniteltuja toimimaan liukuvauhdeilla, vaikka niin virheellisesti kuvittelet. Sellainenhan työntää liukuvauhdeilla jo taaksepäin koneen käydessä maksimikierroksilla vaihde eteenpäin!
Ongelma on nimenomaan propulsiopinta-alan vähäisyys ja siitä seuraava liiaan suuri jättämä eli luisto. Asiassa auttaa joko suurempi halkaisijahitaammilla kierroksilla tai useampi potkuri, on aivan sama kummalla tavalla asian hoitaa. Molemmilla lavan kärjen tangentiaalinen nopeus on samaa luokkaa ja siksi myös hyötysuhde samalla luistolla on sama. Ei ole mitään järkeä käyttää kymmentä 2 hp konetta kun jo kolmella 6 heppaisella saa riittävän propulsiopinta-alan tarvittavan työntövoiman tuottamiseksi kohtuullisella luistolla.
Saatoin olla osin väärässä. Mun täyty ihan laskea tota juttua. Esim. 5" nousulla potkuri kulkee ilman luistoa 0,126 metrin matkan kierroksella. Jos huiska puorii max rundeilla vaihteiston kautta 2000-3000rmp. Niin se tekee sellasta 300m matkaa minuutissa eli noin 18 km/h. Meriläinen puksuttaa uppoumanopeudella esim. max 7 solmua eli noin 13km/h. Eli 4" nousu olisi aika hyvä kun ottaa luistonkin huomioon.
Miten 6 hv perämoottori sitten käyttäytyy 4" nousulla? Itse olen sitä mieltä, että pito katoaa ja ottaa ylikierroksia kun potkuri ei kykene siirtämään koko tehoa veteen. Jos nousua lisää, jottei ota ylirundeja, niin ollaan väärällä nopeusalueella.
Teoriassa hitaan veneen sopivalla nopeudella pyörivä iso potkuri on jopa kertaluokkaa parempi hyötysuhteeltaan, kun nopeasti pyörivä pieni potkuri, joka tuottaa saman työntövoiman. Pieni potkuri "luistaa", ja käyttää energiaa veden sekoittamiseen eteenpäin vievän voiman sijasta.
Ei+kyse+ole+pelkistä+nousuista,+vaan+myös+akselikierrosluvun+on+oltava+sopiva.+Jos+vaikkapa+20+hv+dieselillä+ja+14x12+potkurilla+ajetaan+matkavauhtia+7+kn+1+kN+työntövoimalla,+on+akselikierrokset+1140+rpm+ja+vaadittava+akseliteho+6+kW.+Tuolla+sitten+saa+kaasu+pohjassa+n.+1400+rpm+akselikierrokset+ja+välitys+on+sellainen,+että+kone+saa+tuolloin+huipputehonsa+kierrokset.+Matkavauhdilla+potkurin+hyötysuhde+61%.
Eikun 10'' lankku poeikittain kiinni meriläisen avotillaan sinne puatin peränpuolelle lankun päijen ylittäessä veneen reunan levveyden peräprutkun kiinnityslevveyden verran molemmin pualin ja eikun siihen pitkärikiset roikkumaan molemmin puolin. Prutkut toisiinsa kiinni nivelöijyllä työntötangolla ja vot ohjaus tuli rakenneltua ja eikun testaamaan.
Potkurin optimi kierroslukuihin nyt ei juuri kannata tuijotella... ajelee niin ko kuormitus tuntuu sopivalta. Onhan noita perärutkuja nyt paljonkin esimerkiksi pikkupurkkareissa voiman lähteenä ja voisin kuvitella notta kun ei niissäkään nyt ole suurempia onkelmia perärutkukäytöllä niin tuskinpa meriläisessäkään.
Ihan toinen kysymys sitten onkin ulkonäkö ja käytännöllisyys esimerkiksi ajettaessa paatti vaikka kylkikiinnitykseen tai tolppien väliin... jos peräprutkuja ei jotenkin suojaa esimerkiksi Alvar Aalto tyylisillä venneen runkoa myötäilevillä moottorit ulkopuolelta kiertävillä laminoiduilla törmäyslistoilla, niin suattaapi käyvä niinnii notta rutkut mennöö vaihtoon ihan ensi rantautumisella... Törmäyslistojen kanssa tulloo varmaan ihan soiva peli ja jos ei vallan silmiä hivelevän kaunis niin ainaskin persoonallinen niin ettei juttuseuraa satamissa tule puuttuman...
Ootkos kuule savolaenen nähnyt tuollaisen perämoottorilla varustetun purkkarin liikehdintää. On meinaan mahottoman kankeaa ja vaikeaa kun ei tunnu tapahtuvan mitään. Purkkariin tollanen jotensakin soveltuu kun pääasiassa purjeilla kuljetaan, mutta moottoriveneessä sama paketti on kyllä merikelvoton.
Kaaneus on kahtojan silimissä. Purkkarikäytössä perärutku on katseiden vangitsija satamamanoveereissä kun konneen käyttäjä vähän väliä roikkuu kärsä vedenrajaa viistäen prutkun yllä vaihdevipua väännellen ja konetta käännellen välillä keulagastia opastaen jotta rutkun rusetti pysyy ahdin sylissä manöveeratessa.
Meriläisessä tilanne on paljon parempi - pyssyy rusetit nääs koko ajan vedessä. Mitä tulee ite ohjaeltavuuteen, niin tuskimpa virityksen tuloksena ohjaeltavvuus klassista meriläistä ainaskaan huonommaksi muuttuu ja kyllähän homma hoetuu jos kapu hommansa ossoo ja puattiansa ymmärtöö.
Meillä tiällä Savossa sentään on jos jonniinlaista vesillä kulkevaa ite tehtyä pilivilinnoo hienoilla ja käytännöllisillä ratkaisuilla ja tommonen tupla perärutkullinen meriläinen sopisi tyylillisesti hyvin joukon jatkoksi. Voisitten työ merenmiähettii tulla vaikka opintomatkalle meitrin nurkille kahtelee innovaatioit - suasittelen.
Ei hel***i meinaatko ihan tosissasi, että merimiehet tulisivat suolattomalle järvelle. Suolatonta vettä voi vain juoda hätätapauksessa, jos parempi juotava on loppu. Mutta ihan tosisaanko meinaisit, että tultas järvelle veneilemään? Melkein kaikeen mä suostun, mutta tota en rupee tekemään.
Hae purkaamolta -molta-molta pari samanlaista moottorin runkoa, joissa on potkurit mukana, ja pystyakselien päihin adapterit, joihin saa kiinalaisten moottorien kampiakselit kiinni. On muuten edulliset kaksi perämoottoria.
Tuollaisen kiinalaisen moottorin kestoikä on varsin vaatimaton. Teho- jä vääntökäyrätkin ovat vähän toiseen käyttöön suunniteltuja. Venekäyttöön suunnitellun diiselin peruskorjaustunnit lasketaan tuhansissa ei sadoissa kuten noiden kiinalaisten.
Voi tietenkin ajatella ostavansa viisi kiinalaista moottoria yhden oikean sijaan ja sitten vaitaa niitä muutaman vuoden välein. Reissussa voisi kuljettaa mukana myös varamoottoria ja vaihtaa sen kun tutee ongelmia. Pari pulttia irti ja uusi kehiin. Rikkoontuneeta saisi kätevästi sopivan verkonpainon. Meneehän se noinkin.
Esimerkiksi uusi Nanni Kubota maksaa 14 hevosvoimasena alle 5.000 € ja soveltuu huomattavasti paremmin meriläsimalliseen veneeseen kun perämoottori/perämoottorit.
Lisäksi epäilyttää todella vahvasti ajatus kahden "perämoottorikaivon" tekemisestä veneeseen johon sellaisia ei ole tarkoitettu. Hieman huonosti kantava perä yhdistettynä perään päin siirrettyyn painonopisteeseen, joka lisäksi sijoittuu korkeammalle kun keskimoottoriasennuksessa, voi myötätuulessa johtaa veden tulvimiseen veneen sisälle. Ainakin rullaaminen voimistuu.
Polttoainetalous on lisäksi huomattavasti huonompi kun dieselmoottorilla ja bensiinin litrahinta edelleenkin selkeästi korkeampi kun dieselin vastaava.
Eli projektissa ei vain ole yhtään mitään järkeä. Hankintakustannukset ovat loppupeleissä korkeammat, käyttökustannukset ovat korkeammat, veneen käyttöturvallisuus muuttuu kyseenalaiseksi ja jälleenmyyntiarvo romahta.
3 kpl 6 hp maksaa esim 3600 €, toki riippuen mistä ja milloin ne ostaa.
Painoa on suunnilleen 25 kg/kpl, eli 75 kg yhteensä. Painopisteen siirtyminen vastaa siis vain yhtä miestä perässä, se on helppo tarvittaessa kompensoida siirtämällä muuta painoa eteenpäin. Hankintakustannus on siis vähemmän, mutta käyttökulut polttoaineen osalta heman enemmän, huoltojen osalta jos tekee itse niin ei ole olennaista suuruusluokkaa uusilla perämoottoreilla. Teetettynä tietty maksaa.
Jos kaivojen sijaan katkaisee veneen perän moottoreille sopivaksi tasaperäksi, lähtee rungosta painoa perästä pois.
Veneen kulkuasennon muutos on niin pieni, ettei vaikutusta tulvimisriskiin perän yli ole olemassa.
Rullaus tuskin on järvillä suurenakaan huolenaiheena.
Jos katkaiset uppoumarunkoisen veneen perän, niin vesilinjan pituus muuttuu ja metri pois tarkoitta yhden solmun verran pinempää runkonopeutta.
Älä lyhennä vesilinjaa!
Katkaise runko tasaperäksi siltä kohdalta mihin vesilinja perässä päättyy.
Jo 30 ... 40 cm pituudesta riittää siihen, että 3 kpl 6hp perämoottoria mahtuu vierekkäin syntyvään 80...120 cm leveään tasaperään.
Lähes kaikissa uppiksissa on tuon verran tai enemmän takaylitystä.
Runkonopeus lasketaan kaavalla 2,43*SQRT(LWL), missä nopeus solmuina ja vesilinja metreinä. 7 m antaa 6,43 solmua ja 6 m 5,95 solmua eli metrin katkaisu vaikuttaa vajaat puoli solmua. Pidemmillä vesilinjoilla vaikutus on vielä pienempi esimerkiksi 10->9 m 0,4 solmua.
Tuo sitkeässä elävä luulo runkonopeus solmuissa = vesilinja metreissä pätee vain ja ainoastaan 6 m vesilinjalla.
No ei sitä vesilinjaa kuitenkaan kannata lyhentää eikä tehdä tasaperäiseksi veteen (myös vauhdissa) osuvalta osaltaan.
Aika hyviä ovat Hondan... vähän melukkaita uistelukäytössä, mutta polttoaineen kulutus noissa alle 3-litraisissa bensa hondissa todella pientä... nimenomaan uistelukäyttöön.