Sormenpää
Pariin viikkoon en juuri liikkunut vuoteestani muualle kuin vessaan tai keittiöön. Kuukausia sitten haljennut keskisormen pää, ei juuri auttanut tylsistymisen torjunnassa, sillä en ole koskaan ollut lukijatyyppi, vaan enemmänkin kirjoittelija. Kaikki ne kirjasimet, joita vasemman käden etusormella tuli painaa, olivat pieniä hermoimpulsseja aivoille olla tekemättä niin. Oli hämmentävää olla niin monesta kohtaa rikki, ettei kokenut mielekkääksi enää kertoa siitä kenellekään. Oli oltava vain ja katseltava ympärilleen, yritettävä olla olematta avaamattomien lainakirjojen seassa, ja lueskella erilaisten chattien uutis- ja valitusvirtaa - naureskella huumorikohdissa.
Chat mediana oli minulle uutta; sain reaaliaikaisia säätiedotuksia paikoista, joiden sijaintia en tiennyt; ikkunalautakasvien itämistilanteet ja lumipeitteiden paksuus, teiden liukkaus ja muuttolintujen odottelun intensiteetti/esiintymistieheys, olivat kaikki määrällisesti runsaana esillä; toisinaan joku kusi kukkaruukkuun, mutta tällaisen performanssin saattoi ”ruksia.”
Olin vallan ihmeissäni. Sillä olihan niin, että chatin reaaliaikainen verbaliikka muistutti paljolti kirjoitusasuun pukeutunutta puhetta, jolla oli sävyjä ja ulottuvuuksia sitä mukaa, kuka sanoi ja kuka vastaanotti. Ja vaikka mitään ei mistään tajunnutkaan, niin aina saattoi nauraa, - mutta tämä vain hymiön muodossa. No, oli miten oli, niin huomiolle pantavaa tässä kuitenkin on se että chatin luonne on tavallisen keskustelun luonnetta seuraileva, ei kirjallisuuden, joka kirjoitustilanteessa oli väistämättä monologimaista, vaikka olisi dialogi, ja näin kuvaisi ihmisen sisästä näkemystä keskustelusta.
(Hirn)
Pariin viikkoon en juuri liikkunut vuoteestani muualle kuin vessaan tai keittiöön. Kuukausia sitten haljennut keskisormen pää, ei juuri auttanut tylsistymisen torjunnassa, sillä en ole koskaan ollut lukijatyyppi, vaan enemmänkin kirjoittelija. Kaikki ne kirjasimet, joita vasemman käden etusormella tuli painaa, olivat pieniä hermoimpulsseja aivoille olla tekemättä niin. Oli hämmentävää olla niin monesta kohtaa rikki, ettei kokenut mielekkääksi enää kertoa siitä kenellekään. Oli oltava vain ja katseltava ympärilleen, yritettävä olla olematta avaamattomien lainakirjojen seassa, ja lueskella erilaisten chattien uutis- ja valitusvirtaa - naureskella huumorikohdissa.
Chat mediana oli minulle uutta; sain reaaliaikaisia säätiedotuksia paikoista, joiden sijaintia en tiennyt; ikkunalautakasvien itämistilanteet ja lumipeitteiden paksuus, teiden liukkaus ja muuttolintujen odottelun intensiteetti/esiintymistieheys, olivat kaikki määrällisesti runsaana esillä; toisinaan joku kusi kukkaruukkuun, mutta tällaisen performanssin saattoi ”ruksia.”
Olin vallan ihmeissäni. Sillä olihan niin, että chatin reaaliaikainen verbaliikka muistutti paljolti kirjoitusasuun pukeutunutta puhetta, jolla oli sävyjä ja ulottuvuuksia sitä mukaa, kuka sanoi ja kuka vastaanotti. Ja vaikka mitään ei mistään tajunnutkaan, niin aina saattoi nauraa, - mutta tämä vain hymiön muodossa. No, oli miten oli, niin huomiolle pantavaa tässä kuitenkin on se että chatin luonne on tavallisen keskustelun luonnetta seuraileva, ei kirjallisuuden, joka kirjoitustilanteessa oli väistämättä monologimaista, vaikka olisi dialogi, ja näin kuvaisi ihmisen sisästä näkemystä keskustelusta.
(Hirn)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ehkä sun piäisi luopua peekionismisa ja kokeilla kijoiaa eksi jäämällä asemman eusomen meki äliin. Ihan hyää palsakeskiaoa lueauus yhä olisi.
Demonsaaion uoksi olen poisanu eksisä meki , , ja .
Missä sinä olet ollut. Kipeänä?
Olin jo huolestunut. Vähintäänkin olen ajatellut, että olet joutunut neopreenimimmien vietäväksi.
Tässä on kohta läpikäyty koko Kreikan mytologia, merten mutapohjat, rauskut ja taskuravut, että oisko välillä sinun vuorosi kirjoittaa? Joudun muutoin siirtymään seuraavaan aihepiiriin eli Toscanan kukkuloille ja viinitarhoille.
Enkä jaksa yksinäni! Luulen, että minullakin on tätä menoa jännetuppitulehdus. Pitäis tehdä päivätyötkin. Tule takaisin...paketoidaan se sormenpää.
Saisimmeko vaikka tarinan majakoista, myrskylyhdyistä, haaksirikoista, kadonneista aarteista, merestä ja laivoista?
Ihan mistä vaan. Kunhan kirjoitat. :)
Tässä vielä lälly misspönttöuunille https://www.youtube.com/watch?v=bwnGM_I2WPk
Noh kuis nyt tällainen...
Kiitos :)
Minä luulen, että Donskulla on meneillään joku uuden synnytysvaihe. Jännityksellä odotan mitä saadaankaan kohta.
Huomasitko muuten hirnahduksen lopussa? Selvä elon merkki!
Sieltä se Donsku putkahtaa eetteriin kunnolla, kun vähiten odotetaan.
Elä huoli...
.. Harmi kuulla, että noin on käynyt, mutta onneksi ei sentään ole käynyt mitään tuosta pahempaa.. ;P
.. Toivottavasti paranee mahdollisimman ripeästi ja hyvin.. ;P