Täsmennystä wanhan lieksalaisen kirkkotietouteen.

wanha_lieksalainen kirjoitti 23.4.2018 21:01 viestiketjussa "Kysymys Kamuttajalle????" lieksalaisista kirkoista, ja epäileväinen luonne kun olen, lähetin sen palveluun "Kysy kirjastonhoitajalta" saadakseni varmistuksen asioille. Jonkin verran asiaan liittyvää korjattavaa löytyikin.
=

Kysytty
24.04.2018

Hei!
S24 Lieksan palstalla kirjoitetaan mm. seuraavanlaista, joten löytyisikö asiaan varmistettua tietoa virallisilta tahoilta?

"Ensimmäinen Lieksan kirkko rakennettiin vuonna 1667. Se purettiin vuonna 1768 ja arvoesineet piilotettiin samana vuonna vainolaisten varalta Pielisjärven Heinävaaran Piiroislouhen luolastoihin. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle vuonna 1772. Kirkon aarteita ei uskallettu tuoda enää uuteen kirkkoon. Kirkko tuhoutuikin salaman iskusta vuonna 1828 ja näin kirkon mittaamattoman arvokkaat aarteet Heinävaaran uumenissa pelastuivat. Kolmas, Engelin piirtämä, kirkko valmistui vuonna 1836 ja kirkkoon hankittiin aivan uudet ja nykyaikaiset arvoesineet. Kukaan ei muistanut enää Piiroislouhen aarrekätköä. Kykyinen kirkko valmistui vuonna 1982 edellisen palaneen tilalle.
Vuonna 1768 piilotetut kirkon arvoesineet ovat edelleen Piiroislouhen luolastoissa, mutta sen sisäänkäyntiaukko täyttyi vuonna 1960 Lieksankosken voimalaitoksen louhintatöissä kymmenen metrin paksuisen louhoksen alle."

VastausVastattu 25.04.2018 Päivitetty 25.04.2018

Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista kynttilänjalkaa, vanha tuntilasi ja tinapullo sekä kaksi kirkonhaavia. Ainoat löytämäni vainon aikaan liittyvät kiistattomat maininnat kirkon omaisuuden siirtämisestä suojaan koskivat sen kolmea kelloa. Näitä ei kuitenkaan kätketty luoliin, vaan ne kuljetettiin "varovaisuussyistä" Kajaanin linnaan, mistä ne kuitenkin joutuivat venäläisten käsiin. Uusi kello kirkkoon saatiin Tukholmasta 1730-luvulla.

Tutkimissani lähteissä, joissa käsiteltiin rapistuneen ja ahtaaksi käyneen ensimmäisen kirkon tilalle rakennettua uutta kirkkorakennusta, ei erikseen käsitelty kirkon irtainta omaisuutta. Rakennustyöt aloitettiin kesällä 1765.

A. R. Cederberg, Jaakko Stenius vanhempi : kappale 18:nnen vuosisadan suomalaista sivistyshistoriaa

Saimi Hirvonen, Pielisjärven pitäjän historia. 2, 1721-1810
62894
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 62

Vanhimmat

Nuo metalliesineet ovat ainakin säilyneet ja ovat todella arvokasta antiikkia. Jos on hyvä kuiva paikka niin kankaatkin ovat säilyneet. Jos joku niistä tietää niin velvollisuus on ilmoittaa mieluumin kirkolle tai Museovirastoon. Kamuttaja joskus kertoi tietävänsä jotain niistä ja koska hänellä on näköjään paljon tietoutta vanhoista asioista joita ei virallisissa historioissa ole, niin uskon hänen tietävän tästäkin.

Äänestä
  • Kerrankin on jotain mielenkiintoista ja jumalattoman jumalallista tällä palstalla. Siivekästä jopa.

    Äänestä

  • Toivottavasti ilman enkeleitä.

    Äänestä

Ei ole Wanhan tiedot aivan mitättömät, eikä sinunkaan.
Nuo luettelemasi esineet on tosiaan piilotettu.

Äänestä
  • MISSÄ NE ON!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    Äänestä

  • Peruutan kyselyni antaa aarteiden jäädä kätköönsä.

    Äänestä

  • kirkon.virka kirjoitti:

    Peruutan kyselyni antaa aarteiden jäädä kätköönsä.

    Oikein hyvä ratkaisu, kun ei oikein muuta mahdollisuutta ole.

    Äänestä

Nuo ylempänä luetellut esineet ovat todella arvokkaat jos ne joku löytää. Jos joku varmjstaa jotenkin saaneensa ne käsiinsä niin maksan nelinumeroisen summan käteisellä. Varmistukseen toivon liitettävän jonkun luotettava<n henkilön todistuksen. Täällä riittää ainakin Kamuttajan maininta että kyse on aidoista niin pistän yhteystiedot tänne lähempää tapaamisen sopimista varten.

Äänestä
  • Mikä olisi summa noin suunillee????

    Äänestä

  • ne.on.jo.minulla kirjoitti:

    Mikä olisi summa noin suunillee????

    Nelinumeroinen summa. Veikkaan, että ainakin 1000 vanhaa markkaa. Vanhojahan esineet jo ovat.

    Äänestä

  • sievoinen.summa kirjoitti:

    Nelinumeroinen summa. Veikkaan, että ainakin 1000 vanhaa markkaa. Vanhojahan esineet jo ovat.

    Se ikä ne tekeekin arvokkaiksi

    Äänestä

Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista kynttilänjalkaa, vanha tuntilasi ja tinapullo sekä kaksi kirkonhaavia.

Näistä maksetaan maltaita nykyään ovat todella arvokasta antiikki. Nuo metalliset ovat voineet säilyä todella hyvinä.

Äänestä
  • Tuo hopekalkki ja kynttilanjalat yksin ovat yli kymppitonnin

    Äänestä

Yli sata vuotiaat esineet kuuluu lain mukaan löytäjälle joten voisi myydä rauhassa.

Äänestä

Täältä on näköjään poistettu kaksi todella asiallista kommenttia ja yksi asiaton yhteensä 3. Miksihän asiallisetkin poistettiin?

Äänestä
  • Asiaton viesti oli se, jossa olivat kaikki yhteystiedot esillä. Yhtään asiallista ei poistettu.

    1Äänestä

  • oikea.toiminta kirjoitti:

    Asiaton viesti oli se, jossa olivat kaikki yhteystiedot esillä. Yhtään asiallista ei poistettu.

    Jos itse laittaa tieoja johon voi ilmoittaa tässä aloituksessa olevasta asiasta niin mitä pahaa siinä on?

    Äänestä

  • Poistola kirjoitti:

    Jos itse laittaa tieoja johon voi ilmoittaa tässä aloituksessa olevasta asiasta niin mitä pahaa siinä on?

    Museovirasto henkilökuntineen on varmaankin luokiteltu salaiseksi S24 Lieksan palstalla, joten yhteystiedot poistetaan vaikka ne on kenen tahansa julkisesti nähtävillä lukemattomilla muilla internetsivuilla!

    Äänestä

  • Aika_reilua kirjoitti:

    Museovirasto henkilökuntineen on varmaankin luokiteltu salaiseksi S24 Lieksan palstalla, joten yhteystiedot poistetaan vaikka ne on kenen tahansa julkisesti nähtävillä lukemattomilla muilla internetsivuilla!

    Olihan Kamuttajan todella asiallinen vastauskin Museovirastolle poistettu.

    Äänestä

  • Poistola kirjoitti:

    Olihan Kamuttajan todella asiallinen vastauskin Museovirastolle poistettu.

    Eipä se ollut Museoviraston lähettämä kirjoitus, vaan täysi kopio siitä sähköpostista minkä minä sain kyselyyni Museovirastolta.

    Äänestä

  • Oikaisu kirjoitti:

    Eipä se ollut Museoviraston lähettämä kirjoitus, vaan täysi kopio siitä sähköpostista minkä minä sain kyselyyni Museovirastolta.

    Minun kommenttini siihen kirjeeseen oli poistettu.

    Äänestä

  • kamuttaja kirjoitti:

    Minun kommenttini siihen kirjeeseen oli poistettu.

    Lupasitko Museovirastolle ilmoittaa missä ne rojut ovat ja paljonko vaadit provisiota.

    Äänestä

  • Hunttalan.Matti kirjoitti:

    Lupasitko Museovirastolle ilmoittaa missä ne rojut ovat ja paljonko vaadit provisiota.

    Muttas kuka tuo salaperäinen Kamuttajas on ja mistäs päin Lieksasta on kotosin alkujaan kukas muistaa?

    Äänestä

Todella epäreilua ja täysin asiatonta ja näkemysvajaata, aivan tulevaakin kohtaan on monin eri tavoin ollut tämän palstan "huseeraus" eri pienimmissä otannoissa, saati tosi otatteluissa. En yhtään ihmettele jos tämä palsta tulee jatkossakin kärsimään sallitusta ja sallimattomasta ideologiasta. Idioottimaisuus on liki sanana oikea, jolla toimenpiteitä ja toimintaa valvojan vastuullisuuden kohtaan voi enää täällä verrata.
Jos osaisin hävetä, myötähäpeäisin vaikkapa tuntemattoman tekijän puolesta;)

Äänestä
  • Tuo verbi huseerata oli tosi osuva.

    Puhekielellä hääriä, touhuta omin luvin, mielin määrin, isännöidä.
    Esimerkiksi: Huseerasi talossa kuin omassaan. Joukkue huseerasi kentällä miten tahtoi. Tämän palstan ala-arvoinen hoitelu on todella huseeraamista.

    Äänestä

Se on suuri vääryys koko kansaa kohtaan jos ne historiallisesti arvokkaat esineet jää sinne luolaan ikuisiksi ajoiksi.

Äänestä

Miksi annatte vanhan seniiliukon vedättää teitä keksimillään horinoilla? On kuin Pekka Lipposen seikkailuista koko ukko, ja te vielä uskotte!
Jos olisi normaalijärkinen ja nuo esineet olisi olemassa, niin ne olisi tuotu julki jo aikaa sitten!

Äänestä
  • Kuka ne olisi tuonut julki jos ei se joka tietää paikan halua kertoa. Eihän niistä luolistakaan tiennyt kukaan ennen kuin joku vuosi sitten Kamuttaja kertoi. Sitten on parikin rekattua vahvistanut luolia olevan juuri siellä mistä Kamuttaja kertoi niitä olevan. Jokainen normaalijärkinen tajuaa nämä yksinkertaiset perusasiat.

    Äänestä

Miksikäs niitä olevinaan kalleuksia ei ole tuotu julki? Mitä siitä tietäjä hyötyy? Vain sen että voi kuolla partaansa nauraen kun sai olemattomilla aarteilla tyhmiä höynäytettyä!

Äänestä
  • Kai sinunkin herneaivollasi tajuaa että jossain ne tavarat on. Varmaan on viety piiloon Ivaan Ivanovitsin tullessa.

    Äänestä

Miten voit todistaa omilla herenaivoillasi että jotain tavaroita on yleensä piilotettukaan minnekkään? Missä on se varma tieto? Minun herneaivoilla en moiseen satuun usko! Vai onko juttunne "kansanperinnettä" niinkuin kalevala, ja yhtä totta!

Äänestä
  • Jos kerran ne ei ole piilotettu niin kerro missä ne nyt on kais tiedät missä kirkossa herneaivo.

    Äänestä

  • herneaivolle.kyssä kirjoitti:

    Jos kerran ne ei ole piilotettu niin kerro missä ne nyt on kais tiedät missä kirkossa herneaivo.

    Ei todellakaan ole missään kirkossa, eikä tule.

    1Äänestä

  • kamuttaja kirjoitti:

    Ei todellakaan ole missään kirkossa, eikä tule.

    Kamuttaja voisitko kommentoida sen verran ovatko ne esineet Piiroislouhella, vai jossain muualla. Enempää ei tarvitse sanoa.
    En ole sama henkilö kuin rekisteröity nimimerkki.

    Äänestä

Eihän kirkosta ole puhutteukaan? Eikös ne aarteet ole maastossa siellä sateenkaarenpäässä!

Äänestä

Mitä niistä maksetaan jos ne joskus löytyisi?

Äänestä
  • Vähintäin 50 000-100 000 € riippuen kunnosta.

    Äänestä

  • Antiikinkeräilijä kirjoitti:

    Vähintäin 50 000-100 000 € riippuen kunnosta.

    Kiitos sinulle myös hinta arviosta. Rupes kiinnostamaan. jos ei mitään löydy niin tulee ainakin terveellistä ulkoilua.

    Äänestä

  • huvikseni.kysyn kirjoitti:

    Kiitos sinulle myös hinta arviosta. Rupes kiinnostamaan. jos ei mitään löydy niin tulee ainakin terveellistä ulkoilua.

    Onnea etsintään, eihän sitä tiedä mitä kaikkea löydät, ainakin raitista ilmaa tulee.

    3Äänestä

  • Antiikinkeräilijä kirjoitti:

    Vähintäin 50 000-100 000 € riippuen kunnosta.

    Mikä olisi hinta, jos täitä on runsaasti?

    3Äänestä

  • täitkö.ratkaisevat kirjoitti:

    Mikä olisi hinta, jos täitä on runsaasti?

    Taidat olla aika bolero jo tähän aikaan hyi sinua.

    Äänestä

Kyllä vähin täin on parempi kuin runsain täin. Vähintään monta kertaa parempi.

3Äänestä

Äidinkielen opettajani oppikoulussa kertoi, että pitää kirjoittaa vähintään eikä vähintäin. Jos kirjoitetaan vähin täin, sanat kirjoitetaan erilleen. Mies tuli sisälle vähin täin.

1Äänestä
  • Ei myöskään kirjoteta nimittäin vaan nimittään, eikä sisäkkäin vaan sisäkkään, eikä paikoittain vaan paikottaan. Eikä vierekkäin vaan vierekkään, eikä limittäin vaan limittään, eikä paikottain vaan paikottaan.

    Äänestä

  • kielikello.neuvvoo kirjoitti:

    Ei myöskään kirjoteta nimittäin vaan nimittään, eikä sisäkkäin vaan sisäkkään, eikä paikoittain vaan paikottaan. Eikä vierekkäin vaan vierekkään, eikä limittäin vaan limittään, eikä paikottain vaan paikottaan.

    Ei myöskään kirjoteta että kirjoiteta, koska verbi on kirjottaa tai kirjuttaa. Kirjuttaa -verbistä johdetaan sana kirjuri - ei siis kirjori.

    Äänestä

  • sillä.näet.nimittäin kirjoitti:

    Ei myöskään kirjoteta että kirjoiteta, koska verbi on kirjottaa tai kirjuttaa. Kirjuttaa -verbistä johdetaan sana kirjuri - ei siis kirjori.

    Eikä kirjuuteta vaan kirjuutetahan. Eikä sanota kirjuri vaan kirjuuri. nootta sen tieräätte.

    Äänestä

Tässä on mukavasti lisää tietoa niistä kirkon aarteista.

1Äänestä
  • Ei niitä enää löydetä, korkeintaan tulevina vuosisatoina vahingossa.

    1Äänestä

  • kamuttaja kirjoitti:

    Ei niitä enää löydetä, korkeintaan tulevina vuosisatoina vahingossa.

    Mitä oikein vihjaat onko ne jossain saatavilla mutta vaikeasti löydettävissä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mitä oikein vihjaat onko ne jossain saatavilla mutta vaikeasti löydettävissä.

    Kyllä Lieksan palstan eri ketjuista aarteiden sijoituspaikka on tullut ilmi ja tarkkaan kerrottu, mutta sijoituspaikan maaston nykytilan takia niitä ei ryhdytä ainakaan seuraavaan 50 vuoteen tuomaan esille. Hyvässä tallessa ovat.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä Lieksan palstan eri ketjuista aarteiden sijoituspaikka on tullut ilmi ja tarkkaan kerrottu, mutta sijoituspaikan maaston nykytilan takia niitä ei ryhdytä ainakaan seuraavaan 50 vuoteen tuomaan esille. Hyvässä tallessa ovat.

    Olet aivan oikeassa.

    1Äänestä

Kukapa sitä vahinkoa aina vahingossa vahtien valvoen, vatjojen tohtisi kaiket ajat vahtia.
Hyi miten olisi se typeryyttä ja katsomuksen älytöntä huippua.

Äänestä
  • Ellei montaa ymmärtäisi.

    Äänestä

Ravit ja Totoa päälle. Siinä se on.

Äänestä

Ettekö työ muista, Kamuttaja tietää missä ne on kun ukkinsa kertoi. Mutta ei kerro kenellekään kätköpaikkaa. Kävi vain käsikopelolla tutkimassa ja "jotakin siellä on". Siis jotakin, kiviä ja viinapulloja.
Ei kerro mistä hänen ukkinsa sen tiedon lie saanut ainoana ihmisenä maan päällä ja miksi ukki ei kertonut seurakunnalle.
Uskoo kamun juttuja ken tahtoo uskoa.

Äänestä
  • Valehtelijaparooni keksii satuja. Ei ole kamuttaja kertonut ukistaan mitään tai ainakaan ukkinsa kertoneen missä aarre on.

    Äänestä

63 20 2251 30 02 8583 Tässä on niin kuuma vihje, että ei muusta väliksi. Tää on kulla kaiken a ja o Vai olikkoon p ja i?

Kuuma vihje on kuitenkin yhtä epävarma kuin koko sarja näppäilyineen ja mahdollisine virheineen. Muuutta onhan se hopean ettintä kuin geooookätköjen eehtimist.

Äänestä

Kävin just Heinävaaran luolassa Kamuttajan luona luolasaunassa, naukailtiin viiniä jostain metallisesta kupista. Muitakin siellä oli, epäilen että Wanha ja Rotesti ainakin, pimeää oli jotta saattoi olla muitakin täällä tunnettuja.

Äänestä
  • Oliko hissanmaikk mukana sienimuhennoksineen?

    Äänestä

Kyllä vaikutti siltä, kaikui niin pahasti mutta Hissanmaikka melko varmasti.

Äänestä
  • Mitähän litkua Kamuttaja juotti teille kaikille jotain 400 vuotta vanhaa kiljua.
    Aarteen kyselijöille tiedoksi että aloituksessa on kerrottu missä aarre on.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mitähän litkua Kamuttaja juotti teille kaikille jotain 400 vuotta vanhaa kiljua.
    Aarteen kyselijöille tiedoksi että aloituksessa on kerrottu missä aarre on.

    Me hörpittiin 378 vuotta vanhaa viinimarjamehua, joka oli päässyt hieman sakkautumaan.
    Meitä oli aika kaarti koolla.
    Hissalla oli omat eväät, oli tehnyt jotain seitikkimehua.

    1Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Kiteeltä_terveisiä kirjoitti:

wanha_lieksalainen kirjoitti 23.4.2018 21:01 viestiketjussa "Kysymys Kamuttajalle????" lieksalaisista kirkoista, ja epäileväinen luonne kun olen, lähetin sen palveluun "Kysy kirjastonhoitajalta" saadakseni varmistuksen asioille. Jonkin verran asiaan liittyvää korjattavaa löytyikin.
=

Kysytty
24.04.2018

Hei!
S24 Lieksan palstalla kirjoitetaan mm. seuraavanlaista, joten löytyisikö asiaan varmistettua tietoa virallisilta tahoilta?

"Ensimmäinen Lieksan kirkko rakennettiin vuonna 1667. Se purettiin vuonna 1768 ja arvoesineet piilotettiin samana vuonna vainolaisten varalta Pielisjärven Heinävaaran Piiroislouhen luolastoihin. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle vuonna 1772. Kirkon aarteita ei uskallettu tuoda enää uuteen kirkkoon. Kirkko tuhoutuikin salaman iskusta vuonna 1828 ja näin kirkon mittaamattoman arvokkaat aarteet Heinävaaran uumenissa pelastuivat. Kolmas, Engelin piirtämä, kirkko valmistui vuonna 1836 ja kirkkoon hankittiin aivan uudet ja nykyaikaiset arvoesineet. Kukaan ei muistanut enää Piiroislouhen aarrekätköä. Kykyinen kirkko valmistui vuonna 1982 edellisen palaneen tilalle.
Vuonna 1768 piilotetut kirkon arvoesineet ovat edelleen Piiroislouhen luolastoissa, mutta sen sisäänkäyntiaukko täyttyi vuonna 1960 Lieksankosken voimalaitoksen louhintatöissä kymmenen metrin paksuisen louhoksen alle."

VastausVastattu 25.04.2018 Päivitetty 25.04.2018

Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista kynttilänjalkaa, vanha tuntilasi ja tinapullo sekä kaksi kirkonhaavia. Ainoat löytämäni vainon aikaan liittyvät kiistattomat maininnat kirkon omaisuuden siirtämisestä suojaan koskivat sen kolmea kelloa. Näitä ei kuitenkaan kätketty luoliin, vaan ne kuljetettiin "varovaisuussyistä" Kajaanin linnaan, mistä ne kuitenkin joutuivat venäläisten käsiin. Uusi kello kirkkoon saatiin Tukholmasta 1730-luvulla.

Tutkimissani lähteissä, joissa käsiteltiin rapistuneen ja ahtaaksi käyneen ensimmäisen kirkon tilalle rakennettua uutta kirkkorakennusta, ei erikseen käsitelty kirkon irtainta omaisuutta. Rakennustyöt aloitettiin kesällä 1765.

A. R. Cederberg, Jaakko Stenius vanhempi : kappale 18:nnen vuosisadan suomalaista sivistyshistoriaa

Saimi Hirvonen, Pielisjärven pitäjän historia. 2, 1721-1810

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu