Jotkut neuroottiset naiset kiukustuvat, jos joku mies puhuu. Neuroottisimmat naiset luulevat, että puhuminen on tuttavuudentekoyritys. Hah hah. Todellisuudessa: Jos mies esimerkiksi kysyy naiselta: " Missä on kirjasto ?", niin kyseessä ei ole mikään tuttavuudentekoyritys. Kysymyksessä on tilanne, että mies TODELLAKIN HALUAA TIETÄÄ, MISSÄ ON KIRJASTO.
Lohdutukseksi neuroottisimmille naisille voimme todeta, että on runsaasti miehiä, jotka eivät halua puhua mitään.
Lohdutukseksi neuroottisimmille naisille voimme todeta, että on runsaasti miehiä, jotka eivät halua puhua mitään.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Enpä ole muuta ikinä olettanutkaan.
Nainen kuulee: "Missä sun karvat on"
oletko miniihminen, kuin mikkihiiri tai hopotti jostain televisio-ohjelmasta joilla on karvaiset jalat?
Onko sama, mitä naiselle sanoo eli kuuleeko hän kaiken noin? Että jos minä sanon kaupantädille, että mistä löytäisin suolan, hän kuulee minun kysyvän, missä hänen karvansa ovat?? Se keskustelu voi saada aika mielenkiintoisen käänteen silloin. Parempi varmaan vain turpa rullalla kulkea tästä eteenpäin.
Säästä on turvallista puhua. Tänään voi sanoa vaikka, että eilen oli kuuma verrattuna tähän päivän. Nyt ulkona meinaa palella, että pitäs vaan saada lämmintä päälle!
Ootko muuten ikinä tullut ajatelleeksi, että kaupan täti käy tuon keskustelun jokaisen asiakkaan kanssa, eli päivän mittaan hän varmasti jo ulkomuistista latelee samat jutut edes kuuntelematta, mitä tuttavuutta hierova mies höpisee. Mutta jos kyseessä on joku muu kuin asiakaspalvelija, niin tottakai sää on turvallinen vaihtoehto. Edes nuttura tiukalla kulkeva kukkahattutäti ei voi keksiä mitään ahdistavaa.
Olemme Suomessa, siis kaupan täti ei käy tuota keskustelua jokaisen asiakkaan kanssa, vaan ehkä ainoastaan muutaman asiakkaan kanssa. Asiakkaita kun on päivässä noin 100, niin heissä on ehkä 3-8 sellaista, jotka saavat suunsa auki. Olemmehan Suomessa.
Ihan tiedoksi, että kaupan kassa todellakin saa jauhaa koko työvuoronsa samoja aiheita, sää on yksi niistä. Ja tottakai aina on joku, jolle huumorin kukka on kaunein kukka ja hän laukaisee esim sellaisen kliseen kuin "en ota kuittia, ei käy verotukseen". Näitä peruslohkaisuja kuulee päivän mittaan aika monta. Jos asiakkaita on 100, heistä 80 jankuttaa niitä miljoona kertaa kuultuja juttuja, 15 kulkee täysin tuppisuuna, ei edes tervehdykseen vastaa ja loput 5 on niitä mukavia ja normaaleja ihmisiä, joiden kanssa voi jutella niitä näitä.
Toki, tietysti saa puhua. Kommunikointi on suotavaa, kunhan miehellä ei ole suuria odotuksia vastausten kanssa. Välttämättä ei ole oikeita vastauksia, eikä muutenkaan nokkelaa sanottavaa.
Puhuminen ja kommunikointi on ehdottomasti parempi vaihtoehto, kuin tuppisuuna töllöttäminen.
Kyläkauppias tv-sarja syntyi tästä sosiaalisesta asiasta siinäkään ei puhuta mitään öristään vain jotakin satunnaisesti
Jospa jonain päivänä se örinä vaihtuisi selkokielisiksi sanoiksi ja siitä sujuvaksi puheeksi? Ainahan sitä voi toivoa. :)
ps. En ole katsonut tuollaista sarjaa.
Ehkä ihmisen kommunikointi muuttuu jossakin vaiheessa örinäksi ehkä olemme jo menossa siihen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuurin_kyläkauppias
Tuota sarjaa en ole seurannut. Ihan liikaa näitä tosi tv-juttuja.
Ei siinä mitään ole menettänyt oikeestaan tosi noloa katseltavaa
Vastaan jos asiallisesti kysytään.
Oikea asenne.
Samoin kun naisilla on oikeus puhua miehille, eikö? Ja miehillä miehille ja naisilla naisille? Näin teoriassa.
Oikeasti kellään ei ole velvollisuutta kuunnella kenenkään toisen juttuja tai antaa muuten huomiotaan. Eli jos haluaa tietää missä on kirjasto, ei kannata mennä kysymään sitä siltä söpöltä tytöltä, jolla on luurit korvilla, vaan ihan keltä tahansa muulta, joka vaikuttaa vastaanottavaisemmalta. Eli tilannetajua tarvitaan ylimielisen "minulla on oikeus" -ajattelun sijaan.
Totta kai tilannetajua tarvitaan. Ei varmaan kukaan kysy kirjaston sijaintia naiselta tai mieheltä, jolla on korvissa kuulokkeet ja joka on siis uppoutunut musiikinkuunteluun. En myöskään kysy mitään ulkomaalaisen näköiseltä henkilöltä, koska haluan kysymykseen selkeän suomenkielisen vastauksen. En mieti, kuka on "söpön" näköinen. Jos haluan tietää kirjaston sijainnin, voin aivan hyvin kysyä sitä myös vähemmän söpönnäköiseltä paksujen miinuslinssien takaa tihrustelevalta rillipäiseltä naiselta tai mieheltä.
Samaa mieltä. Yleensä kysyn joltain vanhalta mummolta -helpointa lähestyä.
Miksi käytit esimerkissäsi kirjastoa etkäpä, että missä on Itäkeskus (ai niin, teikäläisten mielestä se on lähi-itäkeskus)? Persuhan sinä olet ja maahanmuuttovastainen, eikö niin?
No, minäpä kysyn, miksi et kysymisen sijasta katso itse kartasta tai käytä Googlea?
Siksi, koska yleensä olet stalkannut sitä tiettyä naista (joka ei ole sinusta kiinnostunut), fantasioit sen naisen olevan huora ja kysymyksen missä on kirjasto sijasta haluaisit oikeasti kysyä paljonko pillu maksaa tai muuten vaan päästä jollakin kierolla kepulikonstilla edes jollain tavalla sen tietyn naisen lähelle. Siitä sitten mielestäsi on helpompi lähestyä vielä vaivihkaa jne.
Ts. joko olet agentti, soluttautumaan pyrkivä tai sitten psyko raiskari tms. Näkeehän sen päälle päin jo. Lähestyt nimittäin varmasti naista, joka ei katso sinuun päinkään sen sijaan, että normaalin ihmisen tavoin lähestyisit naista, joka ottaa jonkinlaista katsekontaktia sinuun, mutta ei!
Sun pitää saada just SE, joka sinua vähiten haluaa ja välttelee eniten katsomasta sinuun päinkään.
Oletko siis vain masokisti, joka nauttii kun saa pakit yhä uudelleen ja uudelleen vai oletko niin epätoivoisesti omassa kuvitellussa ”toisessa todellisuudessa” kiinni, että et vittujakaan usko et sitten millään että siltä naiselta ei heru sulle pillua eikä mitään muutakaan?
Se, että nainen kävelee sinun ohi ilman kuulokkeita ja ei katso sinuun päinkään ei tarkoita, että se nainen olisi sinusta mitenkään kiinnostunut. Miksi et lähesty naisia, jotka katsovat sinua vaan lähestyt vain ja ainoastaan naisia, jotka vain sattumalta kävelevät ohitse koska pakko ja jotka eivät tipan tippaa katso sinua päinkään (ellei ole aivan pakko) ja joiden naamasta jokainen tervejärkinen jo näkee, että ei vois vittujakaan enempää kiinnostaa?
Vai nautitko siitä, että saat tehdä kiusaa ja ahdistella juuri niitä naisia, jotka ei sinuun koskisi pitkällä tikullakaan eivätkä katsoisi sinuun päinkään ellei ole aivan pakko? Valikoit uhrisi sen mukaan, että mitä vähemmän naista kiinnostaa niin sitä parempi? Sitten voit tulla mankumaan nettiin kuinka niiltä naisilta ei saa pillua.
Lässyn lässyn läpäti lää. Jos bussikuskikin kieltäytyisi ottamasta matkustajia kyytiin, koska kuski ei ole matkustajista kiinnostunut.
Kadulla kulkiessa on varmaan hirveetä kiusantekoa, jos kysyy, missä päin esimerkiksi kirjasto tai vaikkapa metroasema on. Tosin jos kysyy metroaseman sijaintia jossain Kuopion läänin Tuusniemellä, saattaa saada omituisen tyypin maineen...
Sanoin selkeällä suomenkielellä, että voin kysyä jonkun paikan sijaintia myös paksujen miinuslinssien takaa tihrustelevalta rillipäiseltä naiselta tai mieheltä. Enkä odota, että henkilö olisi minusta kiinnostunut. Odotan vain asiallista vastausta. Kohteliaat ovat hyvin menestyviä, epäkohteliaat taas ovat ihmiskunnan rasite.
Bussikuski on töissä ja sen tehtävä on maksua vastaan palvella asiakkaita. Joku random-tyyppi on kadulla hoitamassa omia asioitaan ilman velvollisuuksia toisia kohtaan. Iso ero. Yritä tajuta.
Naiset ei saa minulle puhua.
En * kestä * paasaamista
Minulle saavat puhua sekä miehet että naiset, edellyttäen, että puhe on järkevää ja tasokasta.
Olemme saaneet * kyllän * tästä paljosta puhumisesta
Suurin ongelma oikeasti: Suomessa on pöyristyttävin ilmiö se, kun monet miehet ovat täysin puhehaluttomia. Jos 0,1 prosenttia naisista vaikka suuttuisi, kun heille puhutaan, niin sen 0,1 prosentin perusteella ei pidä mennä puhelakkoon.
Jos mun eteeni hyppää henkilö, joka töksäyttää "missä on kirjasto", niin todennäköisesti teen sujuvan väistöliikkeen ja jatkan reippaasti matkaani.
"Anteeksi, osaisitko kertoa missä tässä kaupungissa on kirjasto" kuulostaisi jo paljon paremmalta. Todennäköisesti vastaisin jotain sillä tavalla esitettyyn kysymykseen.
Käytöstavoilla on iso merkitys siihen minkälaista kohtelua saa takaisin päin. Laissa ei äkkiseltään ole kielletty puhumista, mutta lähestymiskiellolla sekin saadaan ratkaistua. Jostain syystä tuli heti tuollanen ratkaisu mieleen aloittajan tyylistä.
""Anteeksi, osaisitko kertoa missä tässä kaupungissa on kirjasto"
Kyllä osaisin. Osaisin kertoa melkein minkä tahansa kaupungin tai jopa pienemmän maalaiskunnan kirjaston sijainnin ja jopa aukioloajat, jos minulla vain olisi älypuhelin ja toimiva internet-yhteys. Ilman näitä apuvälineitäkin osaisin kertoa aika monen kaupungin pääkirjaston ja sivukirjastojen sijainnit sekä suunnittaisen arvion haja-asutusalueilla ja pienmmissä taajamissa liikkuvien kirjastoautojen reiteistä. Osaisin kertoa nämä asiat kohtuullisen sujuvasti parilla kielellä sekä auttavasti lisäksi parilla muullakin kielellä. Erityisesti tämän kaupungin sijainnin osaisin kertoa jopa puhekyvyttömänä pelkästään viittoilemalla ja örisemällä.
Jos haluat jatkaa tätä jutustelua pidempäänkin niin sinuna kysyisin kenties seuraavaksi haluaisinko kertoa missä tässä kaupungissa on kirjasto.
No niin, katohan... Jos tuon tarinan kertojalla ja kuuntelijalla on kumpasellakin oikeanlainen asenne ja tilannetajua, tuosta voi saada oikein mukavankin keskustelun aikaiseksi.. :)
Kyllähän joku linjurimatkustaja kysyy kuljettajalta: "Milloin tämä bussi lähtee ?" Omituinen kysymys, koska LÄHTÖAJAN NÄKEE AIKATAULUSTA ! Ei tosin ole tullut mieleenkään, että kysyjä yrittäisi "iskeä" minua.
Jos lähtöaikaa ei näe ätmin naamataulusta, kysymys on ihan aiheellinen.
Mikä on "ätmi" ? Luultavasti jonkun keksimä mielikuvitusolento, jota ei ole olemassakaan.
Mitenkähän linjuriaikataulu ja joku "ätmi" liittyvät toisiinsa ? Joo, näillä palstoilla on tekstejä, joissa ei ole minkäänlaista johdonmukaisuutta.
Kyllä niissä yleensä on johdonmukaisuutta kirjoittajalle, kaikki vaan ei tajua kaikkien tekstejä, on tullut huomattua tämä. Toiset kiinnittää huomion tekstissä eri asiaan kuin toiset.
Mieluummin jätän puhumatta koska on ikävä nähdä se sekunnin sadasosan pelko ja kauhu naisen silmissä. Meneehän se toki ohi ja tilanteesta saattaa tulla ainoastaan lievästi kiusaantunut mutta parempi silti olla hiljaa koska selvästi siinä aiheuttaa jonkin poikkeaman, ikävän uhkan ja outouden välähdyksen.
Höh. Jos nainen pelästyy miehen puhumisesta, niin se on 100-prosenttisesti sen naisen häpeä. Kunnollisessa kodissa kasvanut nainen ei pelästy miehen puhetta, eikä kiinnitä huomiota siihen, onko mies likinäköinen rillipää vai ei. Toki miehen on puhuttava kohteliaasti eikä kiukkuisesti.
Puhumattomista miehistä naiset käyttävät "tuppisuu"-nimitystä. Miksi miehen olisi pakko puhua, jos mies ei halua puhua?
Kenenkään ei ole pakko puhua, jos ei halua.
Nykyään on meetoo ettei ihan ketä tahansa saa naisille puhua. Pitää olla varovainen ja odottaa aina puhuuko nainen miehelle. Älkää pilatko elämäänne ettei tule meetoo syytettä kun jos haluatte naisille puhua.
JOKAINEN IHMINEN saa puhua naiselle silloin, kun on asiaa. Jos taas ei ole mitään asiaa, ei ole mitään puhumisen tarvettakaan.
Puhuminen on kuin kirjoittaminen tällaisille palstoille, sananvapaus antaa oikeuden ilmaista itseään mutta se ei tarkoita että muiden sitä olisi kuunneltava tai hyväksyttävä.
Puhumisen hyväksyn, mutta en hyväksy kirosanojen käyttöä enkä sivistymätöntä kielenkäyttöä muutenkaan. Toki puhujan pitää olla lukion käynyt. Minä sivistynyt vaadin sivistyneisyyttä muiltakin.
Suomen rajojen ulkopuolella naiset on ihan erilaisia ja naiset kunnioittaa miestä. Haluavat puhua ja tutustua eikä ne katso ulkonäköä.
Se on taas tätä kun naisten mielipidettä on alettu kyseleen..
Ei päätä eikä häntää..
Vaaditaan että miehen pitää tulla iskemään mutta sitten vingutaan seksuaalisesta häirinnästä.
Naiset pitää turpansa kiinni ja tekee niinkuin sanotaan.. Elämä on paljon helpompaa.. :D