Monilla tuntuu olevan tämän eron kanssa hankaluuksia.
Ateisti ei näe syytä uskoa jumalaan.
Agnostikko (uskonnossa) ei tiedä varmuudella onko jumala olemassa.
Kyseessä on myös mitä ja miten erosta. Agnistikko voi olla myös tiesti jos näkee jumalan olemassaolon hyvin todennäköisenä, mutta ei täydellä varmuudella. Yleensä agnistikko liitetään kuitenkin ateismiin, koska iso osa ateisteista ei sulje pois jumalan mahdollisuutta, mutta pitää sitä erittäin epätodennäköisenä.
Ateisti ei näe syytä uskoa jumalaan.
Agnostikko (uskonnossa) ei tiedä varmuudella onko jumala olemassa.
Kyseessä on myös mitä ja miten erosta. Agnistikko voi olla myös tiesti jos näkee jumalan olemassaolon hyvin todennäköisenä, mutta ei täydellä varmuudella. Yleensä agnistikko liitetään kuitenkin ateismiin, koska iso osa ateisteista ei sulje pois jumalan mahdollisuutta, mutta pitää sitä erittäin epätodennäköisenä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Agnostinen/Gnostinen liittyy tietoon.
Ateisti/Teisti liittyy uskoon.
Esko Valtaoja ei näe mitään syytä uskoa Jumalaan.
Silti hän kutsuu itseään agnostikoksi.
Kutsui tässä itseään ateistiksi, agnostikoksi tai uskonnottomaksi, aina joku ymmärtää sinut väärin.
Esko Valtaoja on ateisti, vaikkei halua kutsua itseään ateistiksi. Hän haluaa nähdäkseni esittää itsensä neutraalina skeptikkona, vaikkakaan ei selvästi usko jumalaan. Tuo voi olla poliittisesti ihan fiksu veto, kun haluaa vedota myös jumalaan uskovaan kuulijakuntaan.
Minäkin kutsun itseäni agnostikoksi ja olen samaa mieltä Valtaojan kanssa. Yhtäkään syytä uskoa jumaliin ei ole. Myöskään yhtäkään syytä uskoa jumalattomuuteen ei ole.
Olenkin oikeastaan naurava agnostikko, koska naureskelen itseni kipeäksi aina silloin, kun kuulen jonkun "uskovan" jumalalista yhtään mitään mihinkään suuntaan. Miksi ihmiset uskovat asioihin, joista ei ole sitten minkäänlaista näyttöä mihinkään suuntaan?
Teistit ja ateistit ova yksinkertaisesti naurettavia.
"Yhtäkään syytä uskoa jumaliin ei ole." Joten minä sanon sinua ateistiksi. Sinun ei tarvitse.
On olemassa kahta lajia ihmisiä. Heitä, jotka uskovat yhden tai useamman persoonallisen jumalan olemassaoloon. Heitä sanotaan teisteiksi. Kaikki muut ihmiset ovat ateisteja.
Sama täällä.
Valtaoja määrittelee itsensä tutkijana tieteen näkövinkkelistä. Agnostismi liittyy tietoteoriaan.
Joo, kutsu vaan ateistiksi, vaikka en ole sitä. Jotkut kutsuu minua myös homoksi, vakken ole sitäkään. ;)
"Heitä, jotka uskovat yhden tai useamman persoonallisen jumalan olemassaoloon. Heitä sanotaan teisteiksi. Kaikki muut ihmiset ovat ateisteja."
No niin. Siinäpä oivallinen laajennettu ateistin määritelmä. Teitä onkin sitten paljon!
Agnostismi on juuri tietoteoriaa; siksi minäkään en tiedä jumalista mitään. Koska se, joka tietää, myös uskoo siihen, minkä tietää. Jos ei usko, ei tiedäkään.
Ainoastaan uskovilla ja ateisteilla on tämä ihmellinen "uskominen", joka ei edellytä tietämistä. Uskotaan jumalattomuuteen/jumaliin, vaikka tunnustetaan, ettei tiedetä jumalista mitään.
Oikeastaan alankin käyttämään ihmisistä vain kahdenlaista määritelmää, niin on selkeämpää:
On agnostikot, jotka eivät tiedä jumalista mitään, ja sitten on idiootit, jotka kuvittelevat ymmärtävänsä jumalista jotakin.
Kutsun teitä siis idiooteiksi! S*tana
"Ainoastaan uskovilla ja ateisteilla on tämä ihmellinen "uskominen", joka ei edellytä tietämistä. Uskotaan jumalattomuuteen/jumaliin, vaikka tunnustetaan, ettei tiedetä jumalista mitään."
Tämä määritelmä on puoleksi oikein. Teisteillä on tätä ihmeellistä "uskomista", mutta ateisteilla ei sitä ole. Tietäminen jumalista ei teisti/ateisti määrittelyyn kuulu.
Itse olen sekä agnostikko että ateisti.
Yritä ymmärtää, että ihmisiä, asioita ja esineitä voidaan määritellä useilla eri tavoilla, jotka eivät ole toisistaan riippuvia.
Jos kerron, että pallo on punainen, niin en tarkoita, että kaikki pallot ovat punaisia tai kaikki punaiset ovat palloja.
"Yritä ymmärtää, että ihmisiä, asioita ja esineitä voidaan määritellä useilla eri tavoilla, jotka eivät ole toisistaan riippuvia."
Ymmärrän ja saatte määritellä niin kuin haluatte; niinhän minäkin teen.
Tieto-oppi ja tietäminen on kaikkein keskeisin asia, mitä jumaluuksista keskusteltaessa kannattaa käsitellä. Kaikki muu on minun määritelmäni mukaan puhdasta idiotismia. Mutta sitä tuskin ymmärrät, koska edellen uskottelet, etteivät ateistit muka "usko". Heille jumalia ei ole olemassa, koska (tieteelliset, sic!) näytöt puuttuvat. Eikä siinä mitään, koska kannatan uskonnon- ja ajatuksenvapautta. Tieto (tai sen puute) jumalista ei kuitenkaan muutu uskottelujen perusteella ja tieteessä vallitseva paradigma on onneksi olla ottamatta kantaa väitteisiin, joista ei ole empiiristä evidenssiä.
Gnostisuus/agnostisuus on näkökulma suhteessa tietoon, teismi/ateismi suhteessa uskoon. Sinun käsityksesi ateismin määritelmästä on virheellinen. Ateisti ei usko juuta eikä jaata, vaan on henkilö joka hylkää väitteen jumalien olemassaolosta todisteiden puutteessa.
Sinä siis väität, että ateisti uskoo että jumalia ei ole. Tämä on väärin, ateisti ei usko, että jumalia on. Jos et näe eroa näiden lauseiden välillä, et ikävä kyllä ole tarpeeksi älykäs jatkamaan tätä keskustelua.
Tämä on oikea määritelmä. Usko on "aktiivinen" teko, joten uskova tietää aina uskovansa. Jos et ole uskovainen, olet ateisti, koska ateismi pitää määritelmällisesti sisällään kaikki paitsi ne, jotka uskovat jumaliin.
Saunatontuistakaan ei ole empiiristä evidenssiä suuntaan tai toiseen.
Onko naurettavaa sanoa, että saunatonttua ei mielestäni ole olemassa?
Saunatontujen olemassaolosta voidaan esittää väitteitä tarkemmin, kunhan ensin selvitetään, mitä niillä tarkoitat ja millä tavalla ne mahdollisesti olisivat olemassa?
"Sinä siis väität, että ateisti uskoo että jumalia ei ole. Tämä on väärin, ateisti ei usko, että jumalia on. Jos et näe eroa näiden lauseiden välillä, et ikävä kyllä ole tarpeeksi älykäs jatkamaan tätä keskustelua."
Jaa, sinäkö olet?
Ks. esim. agnostikon suppea määritelmä alla. Mitä agnostikko ei usko?
Erilaisiin tonttuihin uskottiin ennen Suomessa yleisesti.
En usko, että tonttuja on olemassa.
Minusta on perusteltuaväittää, että tonttuja ei ole, vaan kyseessä on epärationaalinen uskomus.
Eikö sinustakin?
Jumalasta voidaan sanoa samaa.
En tunne tonttuja enkä niitä koskevia uskomuksia, joten paha sanoa mitään.
Tavallisesti ateisti ymmärretään uskontoja vastaan raivoisasti taistelevaksi vapaa-ajattelijksi, joka ei hyväksy uskontoa eikä uskovaisia millään tasolla.
Agnostikko usein ymmärretään puoliuskovaiseksi.
Uskonnottomaksi tunnustautuvaöle saatetaan sanoa: "Niin minäkin olen uskonnoton, mutta kyllä minä Jumalaan uskon...."
Totta on, että käytännössä noita termejä käytetään miten sattuu.
Itselleni:
ateisti = henkilö, joka uskoo, ettei jumalia ole olemassa (yleensä todennäköisenä tiedollisena asenteena pitäen)
skeptikko = henkilö joka pitää jumalien olemassaoloa mahdollisena, mutta epätodennäköisenä
agnostikko (suppea määritelmä) = henkilö, joka ei ota kantaa kysymykseen jumalien olemassaolemisesta, ts. ei usko jumalien olemassaoloon, muttei myöskään usko niiden olemattomuuteen (siis uskon puutetta, josta seuraa tiedon puute) (tieto = tosi uskomus)
teisti = henkilö, joka uskoo jumalien olemassaoloon joko varmuudella tai todennäköisenä ("vahva teisti" olisi varma uskossaan ja epävarmempaa henkilöä voisi kutsua "heikoksi teistiksi")
Joskus olen nähnyt puhuttavan laajassa mielessä agnostikosta, jolloin tällaisen henkilön asenne asiaan käsittäisi edellä olevista skeptikon ja agnostikon (suppea määritelmä) sekä joitakin teistejä, joiden asenne olisi vain heikosti todennäköinen usko jumaliin.
Selkeintä on mielestäni puhua agnostikosta vain sen suppean määritelmän mukaan. Näin määritelmien erottelukyky on paras.
Lopuksi voidaan määritelmiin lisätä myös vahva ateisti = pitää varmuudella jumalia olemattomina. Tällaisia henkilöitä lienee hyvin vähän.
En tiedä voiko tämän yksinkertaisempaa asiaa olla. Teismi tarkoittaa jumaluskoa, ateismi on sen vastakohta.
Gnostikko väittää, että jumalan olemassaolo voidaan tietää, agnostikko on sen vastakohta.
Sanahelinää ja filosofista paskaa, josta maailmankaikkeus ei välitä millään tavalla.
Minusta skeptikko voi olla mitä tahansa noista, joskin vahvasti teistinen skeptikko mielestäni on vähän outo tapaus.
Skeptikko pyrkii perustamaan mielipiteensä parhaaseen mahdolliseen tietoon ja välttämään kannanottoa jos ei tunne asiaa riittävästi.
Toki skeptikolla voi olla tunteeseen perustuvia mielipiteitä, mutta silloinskeptikko tiedostaa tämän ks tunnustaa, ettei olr asiassa vahvoilla.
Valtaoja on kirjoittanut
"Ei ole olemassa yhtään sellaista tosiasiaa mikä antaisi aihetta edes epäillä jumalaa todeksi."
Katson olevani ateisti koska en usko yhteenkään jumaluuteen. Toisaalta en myöskään kiellä niitä.
"Tämän pitäisi ollaa selvää tekstiä......" (Urho Kekkonen puheessaan)
Kun kerron, että olen uskonnoton niin pitäisikö vielä ryhtyä sitä ns. saivartelemaan minkä sorttinen uskonnoton olen? En pidä sitä tarpeellisena, sillä kun seuraa teistien julal kuppikuntien uskonnollista vääntöä niin siellä tulee esiin toistuvasti sanonta - ei , ei hän ole oikea uskova.
Vaikka uskon moniin asioihin ja ilmiöihin ilman todistusliitettä niin ei se tee minusta uskovaista.
Joko olet vakuuttunut Jumalan olemassaolosta tai et ole, välimuotoja ei ole.
Saattaahan sitä jotain henkeä ollakin maailmankaikkeudessa, mutta se ei aiheuta toistaiseksi toimenpiteitä.
Toinen uskoo COD:n Jumalaan, toisesta Battle "BF" Field on parempi. Kolmas pelaa Medal of Honoria.
Pahus kun menee vaikeaksi.
Luettuani tämän keskusteluketjun, olen entistä enemmän sekaisin sen suhteen, olenko ateisti vai agnostikko.
Identiteettikriisiä pukkaa! Eikä edes Kristus auta.
Neuvoksi voin antaa, että tutustu tieto-oppiin, joka on teoreettisen filosofian yksi osa-alue. Toisaalta, mikään pakko ei ole ottaa kantaa ateismin ja agnostismin välillä. Voipi olla näet vain "uskonnoton".