Mitä on Lego-palikoilla tullut aikoinaan leikittyä, niin muistikuvani niistä on, että menivät tiiviisti toisiinsa kiinni. Soveltuisikohan jokin betonilaatu tai vaihtoehtoisesti keramiikkalaatu Lego-palikoiden tapaan käytettäväksi rakentamisessa paitsi ettei niiden tarvitsisi kestää yhtä montaa irroittamista ja uudelleenkäyttöä? Ulkoseinä-Legoissa voisi olla soveltuva lämmöneriste sisäänrakennettuna. Lisäksi olisi palikoita, joissa olisi erilaisia kanavia, joihin pujottaa sähköjohdot, vesiputket yms.; palkkipalikoita, ikkunapalikoita, porraspalikoita, takkapalikoita, savuhormipalikoita jne. Kenties palikoissa olisi valmiina jonkinlainen tiivistenauha. Miksei sähkö- ja putkijärjestelmätkin voisi olla itseasennettavia sarjoja, joissa ei tarvitsisi katkaista, juottaa tai mitään muutakaan vaikeaa. Järjestelmän komponentit suostuisivat kytkeytymään toisiinsa vain mikäli tämä on turvallista.
Palikoita voisi olla valmiilla ulko- ja sisäpinnoilla, mutta toisaalta myös "raakapalikoita", joissa olisi sivulla koloja, joihin voitaisiin napsauttaa verhoilupalikoita. Ulkoseinään ja katolle vastaavasti vaikkapa aurinkopaneelipalikoita, tikaspalikoita, jne. Pienoisen haasteen muodostaisi toki varkaiden työn vaikeuttaminen, jottei palikat lähtisi helposti matkaan.
Tuollainen järjelmä kun olisi markkinoilla, olisi viimeistään aika ryhtyä säätämään rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä ajantasalle.
Palikoita voisi olla valmiilla ulko- ja sisäpinnoilla, mutta toisaalta myös "raakapalikoita", joissa olisi sivulla koloja, joihin voitaisiin napsauttaa verhoilupalikoita. Ulkoseinään ja katolle vastaavasti vaikkapa aurinkopaneelipalikoita, tikaspalikoita, jne. Pienoisen haasteen muodostaisi toki varkaiden työn vaikeuttaminen, jottei palikat lähtisi helposti matkaan.
Tuollainen järjelmä kun olisi markkinoilla, olisi viimeistään aika ryhtyä säätämään rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä ajantasalle.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eikös noi porotherm harkot toimi vähän Lego-periaatteella. Ei nyt ihan niin pitkälle ole viety kuin mitä tuossa kuvasit mutta kuitenkin.
Oma arvaus on että 100-vuoden sisään robotit rakentavat talot ja sen jälkeen ei enää ole niin väliä mikä on materiaali. Siinä vaiheessa uskon että perinteiset materiaalit kuten tiili ja luonnonkivi kokevat renessanssin. Robotti latoo tarkasti massiiviset, vaikka metrin vahvuiset, tiiliseinät ja rakentaa holvit murto osalla siitä hinnasta mikä menee jos ihminen ne tekisi.
Ei betonista voi tehdä niin mittarkkoja palikoita että ne kiinnittyisivät toisiinsa. Tartuntaosat pitäisi olla muovia joka on luonnostaan riittävän joustava kontaktin syntymiseen. Tai sitten betonipalikoissa pitäisi olla kyljessä jälkivalu reikä ja kanavat, johon notkea kiinnityslaasti kaadettaisiin nokkakannulla palikoiden latomisen jälkeen.
Kevytbetoni Jämerä vastaa lähinnä kuvaustasi, palikat toki liimataan toisiinsa ohuella saumalla. Kaikki rakennuksen runko-osat ovat mukana, eikä erillisiä betonivaluosia tarvita, ei myöskään erillisiä lälämmöneristeitä. Sähköasennuksia varten on ”Lego” asennuksen jälkeen helppo tehdä asennusurat juuri haluamallasi tavalla.
Kevytbetonijärjestelmän rakennusosien valmiusaste on pisimmällä markkinoilta saatavista harkkoratkaisuista.. eli lähimpänä tuota lego-vertausta
Kiitoksia kommenteista! Pitääpä perehtyä tuohon Jämerään.
Jälkivalun kanssa lähestyttäisiin jo näitä nykyisiä harkkoja, joissa on ontelot tuohon, tosin taitavat vaatia teräkset lisäksi "Tassuja" lukuunottamatta. Kenties kontaktipinnat voisi päällystää muovilla, siis osuudet jotka jäisivät piiloon.
Tuosta robottiasiassa olen sikäli samaa mieltä, että varmasti noin osaavia robotteja vielä tulee, mutta itse taasen veikkaan että tiilistä, laudoista yms. rakentamisen sijaan taloja tullaan rakentamaan tulostamalla. Ei muuta kuin ajetaan printterirekka tulevan talon toiseen päätyyn ja tämän jälkeen levitetään kyljestä osa rakennuspaikan toiseen päätyyn ja tämän jälkeen alkaa tulostuspää viuhua välissä kuin mustesuihkuri ikään. Välillä käy tulostuspää täyttämässä pikkusäiliöt isoista. Eristeetkin luodaan printtaamalla sen muotoisia ilmasoluja, joissa ilman liikkeet minimoituvat. Ulko- ja sisäpinnatkin hoituvat joko samalla kertaa rungon printtauksen kanssa tai vaativammissa pinnoissa sitten pintakäsittelijärobottien avulla, jotka voisivat olla kumitelaketjujen kanssa liikkuvia koneita, jotka tulostavat pinnan ja tarvittaessa hiovat ja kiillottavat sen. Nämä ovat uskoakseni roboteille huomattavasti yksinkertaisempia työmenetelmiä kuin laatoitus, tapetointi jne.
Miksi sä noita muoveja joka paikkaan tarjoat. Niistähän ihmiskunnan pitäisi päästä kokonaan eroon. Jämerä on jo päässyt, siinä ei muoveja ole.
Parempi toki olisi ilman muoveja jos pärjäisi. Ehkäpä betonia saisi jotenkin kehitettyä siten, että siihen saataisiin joustoa sen verran että liitoksesta tulisi tiivis ilman mitään rakennusvaiheessa erikseen lisättäviä tiivisteitä ja massoja. Ehkä pintarakenteeseen saisi aiheutettuja jonkinlaista mikrohalkeamaa ja tämän jälkeen nämä kyllästettyä jonkinlaisella elastisella kemikaalilla joka estää halkeamia laajenemasta mutta sallii tiivistävän muodonmuutoksen...
Surkeaa kun jotkut ihmiset ovat noin median ja viherhörhöjen vietävissä.
Kun hallituksn päänpinttymät ei enää riitä..
Betonipalikka on keksitty ajat sitten
Käteviltä nuo betonipalkki.fi:in tuotteet vaikuttavat, mutta eivät tainne soveltua talojen rakentamiseen - ainakaan perinteiseen tapaan. Sen sijaan epäkonventionaaliseen tapaan noita voisi hyvinkin hyödyntää, esim. rakentamalla lämpimälle puolelle kantava runko noista ja tekemällä ulkoseinät ei-kantavina - edellyttäen että valumassa on myrkytöntä. Esimerkiksi etelänpuoleisen viherhuoneen väliseinässä nuo varaisivat kiitettävästi lämpöä öiden ja pilvisten päivien varalle.
Nyttemmin on tullut muutamakin eri vaihtoehto markkinoille ihan kunnon betonista. Esimerkiksi C3C Engineering Oy:llä on erinomainen valikoima 1688 ja 1866 -sarjan moduuleita mistä rakentaa ilman erillistä saumaamista.
www.c3c.fi