Suomen vaihtoehdot talvisodan jälkeen eivät olleet sota vai rauha vaan sota tai sovjetisointi.
Neuvostoliitto halusi välirauhan aikaan Suomelle saman mittakaavan ratkaisua kuin Baltian maille ja Suomi saattoi sen torjua vain tukeutumalla Saksaan.
Tämä liittyy Nato-asiaan niin että Saksaan tukeutumista käytetään varoittavana esimerkkinä mihin Natoon liittyminen voisi johtaa. Sehän kuitenkin pelasti Suomen sovjetisoinnilta.
Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon ja Suomen oli järkevää liittyä sotaan omilla ehdoilla välttääkseen joutumisen Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi mikä olisi tuhonnut koko maan.
Jatkosodan tuhot oli pieniä verrattuna siihen mitä tuhoja sovjetisointi olisi Suomelle aiheuttanut. Sadattuhannet suomalaiset olisivat paenneet länteen ja sadatttuhannet viety Siperiaan ja tilalle tuotu satoatuhansia venäläisiä.
Virolaisia ei ole vieläkään yhtä paljon kuin oli vuonna 1939. Suomalaisia on 1,5 miljoonaa enemmän kuin oli 1939.
Talvisodan ja jatkosodan torjuntavoittojen ansiosta.
Neuvostoliitto halusi välirauhan aikaan Suomelle saman mittakaavan ratkaisua kuin Baltian maille ja Suomi saattoi sen torjua vain tukeutumalla Saksaan.
Tämä liittyy Nato-asiaan niin että Saksaan tukeutumista käytetään varoittavana esimerkkinä mihin Natoon liittyminen voisi johtaa. Sehän kuitenkin pelasti Suomen sovjetisoinnilta.
Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon ja Suomen oli järkevää liittyä sotaan omilla ehdoilla välttääkseen joutumisen Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi mikä olisi tuhonnut koko maan.
Jatkosodan tuhot oli pieniä verrattuna siihen mitä tuhoja sovjetisointi olisi Suomelle aiheuttanut. Sadattuhannet suomalaiset olisivat paenneet länteen ja sadatttuhannet viety Siperiaan ja tilalle tuotu satoatuhansia venäläisiä.
Virolaisia ei ole vieläkään yhtä paljon kuin oli vuonna 1939. Suomalaisia on 1,5 miljoonaa enemmän kuin oli 1939.
Talvisodan ja jatkosodan torjuntavoittojen ansiosta.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Jos Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon täällä olisi nyt enemmistö venäläisiä ja elintaso samalla tasolla kuin Venäjän Karjalassa.
VENÄJÄLLÄ 93.5 MILJOONAA HENGISSÄPYSYMISEN KYNNYKSELLÄ
- 21 miljonaa ihmistä alle toimeentulominimin
- 2/3 väestöstä hengissäpysymisen rajalla
- 72 miljoonaa saa ruuan, mutta ei vaatteita
- Todellinen tilanne voi olla vielä huonompi
- Valtavat tuloerot lisäävät jännitteitä
- Venäjän korruptio suurempi kuin koskaan
- Venäjä ei poista perusongelmia
venäläiset+jakautuivat+elintasovertailun+mukaan+sueraavasti
Tiltut tervemenoa idän ihmemaahan,siellä on kaikki paremmin kuin länsimaissa....tirsk...
"Keskimääräinen toimeentulo on 5 153 ruplaa eli 133 euroa kukaudessa henkilöä kohti eli päivää kohti 4.43 euroa. Tässä luvussa ovat mukana kaikki kansalaiset, myös huippurikkaat."
Venäläisten kekipalkka on nykyisin 45840 ruplaa ja tuo on hieman yli 600 euroa kuussa.
Hups. Puhuitkin keskimääräisestä toimeentulosta, mutta silti lukusi kuulostaa ehdottomasti liian pieneltä.
Tiedot julkistanut Venäjän elintasokeskuksen johtaja Vjacheslav Bobokov
Tosin kuten jutussa mainitaan venäjän pitämät tilastot ovat epäluotettavia,sillä läheskään kaikki ihmiset eivät ilmoittaudu työttömiksi tai köyhiksi, koska he eivät kuitenkaan saisi mistään tukea.Ne venäläiset mitkä Suomessa käyvät kuuluvat venäjän parempiosaisiin ,mitä ovat pääosissa pietarin ja moskovan talousalueella asuvat mutta kun katsotaan kokonaisuutena on tilanne todella surkea,kulisseja ylläpidetään pietari moskova akselilla
Tuossa ruplan kurssi on n. 38, kun se oikeasti on n.72, joten tietojen täytyy olla vanhoja.
Suur-suomea lähdettiin tekemään.Varasteltiin Venäjältä Petroskoi,jossa ihaillun Hitlerin oppien mukaan tehtiin keskitysleirejä.Pidettiin voitonjuhlia ja paraateja,tarkoitus oli jatkaa idemmäksi,pieleen meni ja tuli turpaan.
Itä-Karjalaa ei liitetty Suomeen. Oli välttämätöntä vallata alue jolta oli talvisodan aikaan hyökätty Suomeen.
Suomi ei olisi kestänyt jos se olisi jätetty valtaamatta.
"tehtiin keskitysleirejä"
Talvisodan sytyttyä jäi Hyrsylästä ja muista Suojärven pitäjän kylistä siviiliväestöä hyökkäävien neuvostojoukkojen vangiksi. Nämä kylien siviiliasukkaat vietiin keskitysleirille Interposolkan kylään Petroskoin eteläpuolelle ja Kaimaojan leirille Kontupohjan länsipuolelle. Yhteensä Suojärven rajakylistä jäi runsaat 1700 siviilivankia, joista vajaa puolet Hyrsylän mutkan kylistä. Tarkat luvut löytyvät kirjasta "Tasavallan panttivangit". Usein puhutaan virheellisesti vain Hyrsylän mutkan alueelta jääneistä siviilisotavangeista, vaikka muista Suojärven kylistä jäi siviilisotavankeja enemmän.
Moskovan rauhan ehtojen mukaisen vankienpalautuksen jälkeen 25. toukokuuta 1940 voitiin todeta, että siviilisotavangeista oli kuollut leiriaikana 102 henkeä. Nämä siviiliuhrit on luetteloitu Nurmeksen Bomban talon yhteydessä olevan tsasounan edustalla olevaan kivipaateen. Nuorimmat uhrit olivat ainoastaan muutaman viikon ikäisiä, vanhimmat yli 80-vuotiaita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrsylä
"Suur-suomea lähdettiin tekemään"
Ylipäällikkö Mannerheimilta ei löydy ainuttakaan puhetta tai kirjoitusta jossa jatkosodan tavoitteeksi sanottaisiin Neuvostoliiton alueiden liittäminen Suomeen.
Jos se olisi ollut hänen tavoitteensa hän olisi puhunut siitä joka päivä.
Terijoen hallituksen virallisena tavoitteena kyllä oli Suur-Suomi.
Suomen Kansanhallitus kääntyy Neuvostoliiton hallituksen puoleen ehdottaen solmittavaksi keskinäisavun sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä ja täytettäväksi Suomen kansan vuosisatainen toive: Karjalan kansan jällen yhdistäminen Suomen kansan kanssa, liittäen sen yhtenäiseen ja riippumattomaan Suomen valtioon
https://histdoc.net/historia/kuusinen.html
Itä-Karjalasta oli jo 1920 luvulta lähtien tehty Suomea vastaan suunnattu suuri hyökkäystukikohta. Olisi ollut vastuutonta jättää se valtaamatta.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/venalaistutkimus-mainilan-laukaukset-oli-harjoiteltu/5374506#gs.MDHTqFU
Puna-armeija harjoitteli talvisodan aloittaneita Mainilan laukauksia etukäteen. Venäläinen historioitsija Juri Kilin kertoo torstaina ilmestyvässä Karjala-lehdessä, että puna-armeija harjoitteli rajaselkkauksia Mainilan kylässä jo heinäkuussa 1939. Puna-armeija tulitti omia asemiaan saman vuoden marraskuun 26. päivä syyttäen siitä suomalaisia.
Petroskoilainen Kilin perustaa artikkelinsa Venäjän merivoimien arkiston aikaisemmin käyttämättömiin asiakirjoihin. Niiden mukaan puna-armeija suunnitteli hyökkäystä Suomeen jo 1920-luvulta lähtien. Sotasuunnitelmissa oli oma vaihtoehtonsa kesä- ja talvisotaa varten. Kesäsuunnitelmiin kuului Ahvenanmaan valtaus.
Isäni oli jatkosodan aikana Itä-Karjalassa ja kertoi miten Suomen vanhaa rajaa kohti kulki metsään raivattuja teitä joilla ei ollut mitään siviilikäyttöä.
Oli tehty Suomeen hyökkäystä varten jo ennen talvisotaa. Oli välttämätöntä vallata sellainen alue.
Ja höpö höpö,alue valtaukset tehtiin koska haluttiin Suur-Suomi.Jo 30 luvun alusta oli suunnitelmissa.Jos Suomi olisi kyennyt pitämään varastamansa Petroskoin sodan loppuun ja sota olisi päättynyt toisin,oliskko Suomi luovuttanut sen taksisin Venäjälle.
Ylipäällikkö sanoi, en pistä miekkaani tuppeenen ennnenkuin, Viena,Aunus on vapautettu ryssän vallasta.Nämähän eivät ole Suomea
Ylipäällikkö Mannerheim ei koskaan puhunut tai kirjoittanut että jatkosodan tavoite olisi Neuvostoliiton alueiden liittäminen Suomeen. Hän päätti mitä tehtiin.
Neuvostoliiton hyökkäystukikohtana talvisodassa ollut Itä-Karjala piti vallata ja puolustuslinja viedä edullisimmalle kolmen kannaksen linjalle. Suuret vesistöt Laatokka Syväri, Ääninen ja Seesjärvi olivat luonnollisia hyökkäysesteitä venäläisille.
Niissä asemisa oltiin 3 vuotta hyökkäämättä.
Mannerheimin päiväkäskyssä ei puhuta mitään Itä-Karjalan liittämisestä Suomeen. Mannerheim luultavasti tarkoitti vapauttamisella sitä että Tarton rauhassa Venäjä oli luvannut Itä-Karjalalle autonomian mutta petti lupauksensa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Itäkarjalaisten_kansannousu
Itäkarjalaisten kansannousu
Kansannousu oli heimosotien joukossa sikäli poikkeuksellinen, että tällä kertaa spontaani toiminta nousi itäkarjalaisten eikä suomalaisten puolelta. Koko kansannousu oli itäkarjalaisten käsissä ja viimeiset taistelevat osastot olivat itäkarjalaisia
Kansannousu käynnistyi itäkarjalaisten surmatessa kaikki paikalliset kommunistit.
mitä suomalaisille kuuluu venäjän asiat täällä itselläkin tarpeeksi huono osaisia täällä on ihmisiä mitkä hakee ruokansa kauppojen roska pöntöstä oletteko asuneet venäjällä kun niin hyvin tiedätte laittakaa oman maanne asat ensin kuntoon nähkää sitten vasta vaivaa muiden asioista
Suomessa ei haeta ruokia roskiksista niin kuin venäläiset eläkeläiset joutuvat tekemään ellei kyseessä ole oma valinta elämäntavan suhteen. Ja meillä todellakin on asiat laitettu kuntoon niin monessa suhteessa verrattuna Venäjään..
Venäjän pitäisi lopettaa järjetön asevarustelu ja sijoittaa ne rahat yhteikunnan ongelmien ratkaisuun,kun noin ison maan talous on pienempi kuin Italialla tajuaa jokainen paitsi tiltu että kusessa ovat ja pahasti,ainut järkevä ratkaisu olisi hajota osiin rauhanomaisesti ja yrittää uudelleen
Voi!Etpä taas tiedä nykytodellisuutta.On paljonkin eläkeläisiä Suomessa jotka keräävät ruokia roskiksista.Kyllä Suomessa riittää tekemistä köyhyyden kanssa.Vittuilut Venäjälle köyhyydelle voisi jättää vähemmälle.
Suomessa eläkeläiset eivät kerää ruokiaan roskiksista, vaan korkeintaan leipäjonoista. Enkä vittuile Venäjän köyhille, vaan kauhistelen sitä, miten heidät on ajettu tietoisella politiikalla kurjuuteen.
Mannerheim suhtautui jatkosotaan reaalipolitiikkana. Vallitseva tosiasia oli että Neuvostoliitto oli halunnut sovjetisoida Suomen ja vain Saksaan tukeutumalla se voitiin estää. Muuttumatta kuitenkaan natseiksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reaalipolitiikka
"Reaalipolitiikan tärkeimpänä sisältönä on mukautuminen vallitseviin tosiasioihin ilman ideologista sitoutumista"
https://yle.fi/uutiset/3-9797402
Karjalainen tutkija löysi tuhansien Stalinin uhrien teloituspaikat – teloittajien nimilistan keräämisen jälkeen hän sai syytteen lapsipornosta
Neuvostoliiton hajottua paikallishistoriaan erikoistunut Juri Dmitrijev, 61, alkoi toden teolla tutkia sekä arkistoja että maastoa selvittääkseen, mitä oli tapahtunut tuhansille ihmisille Stalinin pahimpien puhdistusten aikoihin 1930-luvulla.
Karjalassa tiedettiin hyvin, että tuhansia ihmisiä oli ammuttu ja moninkertainen määrä oli lähetetty työleireille eri puolille Neuvostoliittoa. Asia oli julkinen salaisuus, josta supistiin perheiden sisällä.
Historioitsija Juri Dmitrijev onnistui paikantamaan kaksi joukkoteloituspaikkaa, Krasnyi borin Petroskoin ulkopuolella ja Sandarmohin pohjoisempana, Karhumäen lähellä. Paikat ovat melko samannäköisiä, hiekkapohjaisia mäntykankaita.
Paikalle murhatut oli heitetty joukkohautoihin. Tieto teloituspaikoista julkistettiin 1997, kun oli kulunut kuusikymmentä vuotta teloitusaallon alkamisesta 1937.
Murhattujen jälkeläiset ovat tuoneet paikalle valokuvia ja nimikylttejä, joita he ovat kiinnittäneet puihin ja paikalle pystytettyihin valkoisiin puuristeihin. Murhattuja on yhteensä vähintään 9 000. Heistä lähes 3 000:n arvioidaan olevan suomalaisia.
Dmitrijev on jatkanut tukimuksiaan. Häntä on viime aikoina kiinnostanut erityisesti ne ihmiset, jotka suorittivat teloitukset. Tätä tutkimusaineistoa ei kuitenkaan enää löydy. Dmitrijevin lähipiiri epäilee viranomaisten vieneen sen.
Stalinin Neuvostoliiton kanssa ei voinut alkaa leikkimään uskoako sen lupauksia. Koska petetyksi tuleminen olisi tiennyt tuhansin ihmisten murhia ja vankileirituomioita. Kuten petetyissä Baltian maissa. Niillehän luvattiin syksyllä 1939 ettei niiden itsenäisyyttä uhata.
Vastavoimaksi tarvittiin Saksa.
Suomen ei todellekaan ollut pakko käydä kumpaakaan sotaa. Ruotsissa oli viisaammat päättäjät, eikä natsien ihalua!
Ruotsia ei mainittu 23.8.1939 salaisessa etupiirijaossa. Talvisota ja jatkosota johtuivat siitä että Neuvostoliitto pyrki sen toteuttamaan Suomen kohdalla Baltian mallin mukaan.
Natsi-Saksaa muka 1930 luvulla ihaillut Suomi on kommunistien keksimä vale.
Ruotsalainen kuuluisa tutkimusmatkailija Sven Hedin haastatteli Adolf Hitleriä 16.10.1939.
Hitler sanoi mm. : " En pidä teidän Pohjoismaitanne kovin korkeassa arvossa. Aina valtaannousustani asti ovat ruotsalaiset , norjalaiset ja suomalaiset sanomalehdet kilvoitelleet siitä kuka loukkaa minua verisimmin ja panettelee kiivaimin työtäni. Mitkään syytökset eivät ole olleet liian likaisia tai skandaalinhakuisia. Minulla ei todellakaan ole syytä tuntea lämpöä sellaisia maita kohtaan joiden lehdistö on kohdellut minua niin epäkunnioittavasti. Mitä Suomeen tulee, ottaen huomioon että Saksa ja von der Goltz pelastivat Suomen pälkähästä vuonna 1918, odottaisin suomalaisilta enemmän kiitollisuutta ja harkintaa."
"Suomen ei todellekaan ollut pakko käydä kumpaakaan sotaa."
Ei niitä mikään pakko olisi ollut käydä, mikäli tiltujen lailla olisi halunnut antautua Kremlin diktatuurin alle, mutta itsenäisyyden säilyttämiseksi Suomen oli välttämätöntä vastustaa asevoimin hyökkääjää, tässä tapauksessa Stalinin bolsevikkirosvojoukon armeijoita.
On luonnollista, että Suomen vastarinta kyrsii tiltuja vielä tänä päivänäkin, mutta se on pelkästään hyvä merkki se.
Tiltujen historiantuntemus näyttää rajoittuvan Kremlin pravdojen valeuutisiin.
Neuvostoliitto ja Saksa aloittivat toisen maailmansodan tekemällä liiton keskenään, ja hyökäten yhdessä Puolaan, sekä vähän myöhemmin puna-armeija Suomeen, tarkoituksenaan laajentua Suomen koko maa-alueen valtauksella Suur-Neuvostoliitoksi, mikä suunnitelma tunnetusti meni myttyyn.
"NL ja Natsi-Saksa: Aseveljet/Waffenbrüder 1939-1941"
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225702-nl-ja-natsi-saksa-aseveljetwaffenbrueder-1939-1941
"Punatähden liitto hakaristin kanssa – Brestin salailtu voitonparaati 22.9.1939"
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216658-punatahden-liitto-hakaristin-kanssa-–-brestin-salailtu-voitonparaati-2291939
"Tasan 78 vuotta sitten"
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243280-tasan-78-vuotta-sitten
"Suomessa oli välillä vallalla sellainen ajattelu että joustavammalla linjalla olisi päästy parempaan tulokseen. Omalta osaltani en ole törmännyt sellaiseen tietoon johon tämä usko voisi nojata.
Ei ole näyttöä siitä, että Neuvostoliitolla olisi ollut Suomen osalta toisenlaiset suunnitelmat kuin Baltian maiden osalta.
Stalin korosti useaan otteeseen Baltian mallin seuraamista myös Suomen kohdalla"
Mauno Koivisto kirjassaan.
https://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/suomen-piti-valita-pirun-ja-belsebubin-valilta/208567/
Minulla ei ole mitään ennakkoluuloja Nliittoa ja Venäjää kohtaan Mutta jos me tämän valtakunnan intressipiiriin jäämme, on se meille kuolema. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä." Näin järkeili monien mielestä liiaksikin venäläisten tavoitteita ymmärtänyt J. K. Paasikivi silloiselle pääministerille Risto Rytille syksyllä 1940.
Valittavana ei ikävä kyllä ollut hyviä ja huonoja vaihtoehtoja, vaan pelkästään huonoja.
Mieluiten Suomi olisi tietysti alkujaankin pysynyt irti sodasta, ja kun puolta oli pakko valita, liittolaisia olisi otettu demokraattisista länsimaista.
Berliiniä oli kuitenkin lähestyttävä. Mutta niin ei tehty siksi, että Hitleristä olisi pidetty tai natsi-Saksan linjaa ihailtu. Kesällä 1940 Suomi oli yksinkertaisesti niin pahassa loukussa, että melkein mihin tahansa edes oljenkortta muistuttavaan oli koetettava turvautua.
Moskovan rauhan voittajavaltio Neuvostoliitto painosti vaikutuspiiriinsä joutunutta pikkuvaltiota. Suomalaisilla ei voinut olla tältä suunnalta odotettavissa kuin kuolemansyleily. Vankileirien saaristot, miljoonien ihmisten likvidoinnit ja koko Stalinin julma diktatuuri tunnettiin aivan liian hyvin.
Suomalaisille mieluinen Yhdysvallat oli puolestaan aivan liian kaukana ja aivan liian haluton puuttumaan tuossa vaiheessa Euroopan asioihin.
Kun Moskova omien etujensakin kannalta kai lyhytnäköisyyttään torjui Suomen ja Ruotsin sotilaallisen liiton, ainut epävarma mahdollisuus sodan ulkopuolella pysymiselle sulkeutui.
Kun Suomi lähestyi tässä tilanteessa Saksaa, se ei todellakaan tehnyt sitä poliittisten sympatioiden vuoksi. Hitlerin Saksa ja natsit eivät olleet laajalti suomalaisten suosiossa. Mutta kytkös Saksaan lupasi silti edes pienen eloonjäämismahdollisuuden.
Se ei ollut paljon. Paasikiven ja riittävän monen muunkin mielestä se oli silti tuhat kertaa enemmän kuin mitä toinen jo lähellä toteutumista ollut vaihtoehto - Stalinille alistuminen - uhkasi tarjota.
Suomen oli pakko valita lähellä olevan pirun ja kaukaisemman belsebubin väliltä ja toivottava, että pahan voimat lopulta tuhoavat toisensa.
Onkos LAPPI jo toipunut veljellisestä avusta ja tulituksesta?
Aivan.
Jos Saksa olisi saanut enemmän sijaa Suomesta, niin Suomessa olisi nykyään paljon paljon vähemmän Suomalaisia kuin vuonna 1939.
Nimittäin Suomalais mongooli viikingit olisi pantu keskitysleireihin joko orjiksi tai muuten vain tuhottaviksi.
Jos Saksan apu olisi torjuttu syksyllä 1940 Suomi olisi miehitetty ja sovjetisoitu. Ei ollut varaa ajatella miten maailmansota päättyy.
Oli vain huonoja ja vähemmän huonoja vaihtoehtoja. Valittiin sillä hetkellä vähemmän huono.
Hitler ei antanut marraskuussa 1940 Molotoville suostumustaan Suomen miehitykseen .
http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html
. Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=203&author=6
Neuvostoliitto painosti Suomea 1940 - 41 hyvin uhkaavasti. Helsingissä ei tunnettu Stalinin uutta hyökkäyssuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen hän yritti saada marraskuussa 1940 Hitlerin luvan, mutta hallitus saattoi päätellä, mistä oli kysymys. Koska Suomen puolustuskyky tiedettiin heikoksi, tarvittiin sotilaallista tukea joltakin suurvallalta. Ranska oli kuitenkin menettänyt itsenäisyytensä ja Englanti oli eristettynä. Yhdysvallat oli kovin kaukana ja haluton sekaantumaan Euroopan asioihin.
Oli siis vain yksi mahdollisuus, ja kun Hitler alkoi kesästä 1940 lähtien tukea Suomea, aluksi hyvin varovasti, apu otettiin vastaan. Valtaosa suomalaisista ei hyväksynyt Hitlerin ideologiaa eikä hänen väkivaltaisuuttaan, mutta hallituksen politiikalle ei ollut vaihtoehtoa. Kun etevä venäläinen historiantutkija V. M. Holodkovski totesi tämän 1981, hänet erotettiin Neuvostoliiton tiedeakatemiasta, mutta 1989 hän ilmaisi saman käsityksen jälleen expressis verbis.
Venäjän pitäisi jo myöntää fakta, että Stalin ja Molotov eivät halunneet noudattaa talvisodan rauhansopimusta vaan halusivat liittää koko Suomen Neuvostoliittoon.
Ja Venäjän pitäisi kertoa miten Suomi olisi voinut välttää sovjetisoinnin.
Holodkovskin mielestä vain tukeutumalla Saksaan.