Vuonna 2011 syntyneistä, eka luokalle menevistä 20,5 prosenttia koko maassa on uskontokuntiin kuulumattomia (HS 6.8.).
Kuitenkin heidän vanhempiensa ikäluokista, 25-44 -vuotiasta 39 prosenttia on uskontokuntiin kuulumattomia. Peruskoulussa olevista lapsista puolestaan vain noin 6 % on uskontokuntaan kuulumattomille tarkoitetussa elämänkatsomustiedon opetuksessa.
Mistä näin isot, omituiset erot kertovat?
Mielestäni ne kertovat yhtäältä uskonnollisesta painostuksesta, todellisesta tai kuvitellusta, jota koetaan päiväkoteihin ja kouluihin liittyen sekä toisaalta elämänkatsomustiedon syrjinnästä opetusjärjestelyissä.
Monet uskontokuntiin kuulumattomat perheet eivät "tule kaapista" koulussa peläten altistavansa lapsensa painostukseen, todelliseen tai kuviteltuun. Eikä kaikkien alakoulujen alaluokilla ole ET-opetusryhmää aloittavalle ekaluokkalaiselle.
Näin lapsi jää uskonnonopetukseen eikä pääse ET-opetukseen.
Kuitenkin yhteiskunta maallistuu, sekulaaristuu koko ajan. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa rehtoria ja opettajakuntaa ehkäisemään syrjintää myös uskontoon vai vakaumukseen liittyen. Tarvitaanko lasten vanhempien henkistä vapautusliikettä!? Tarvitaanko rohkaisua, keskinäistä tukea?
Toivottavasti alkavana lukuvuonna yhä useampi ekaluokkalainen pääsee ET-opetukseen. Siihen voi vielä viime hetken valinnoilla vaikuttaakin. Ja ET-opetukseen voivat nyt peruskoulun 2.-9. luokalla aloittavat.
Uskonnonvapaudessa ei ole kyse vain oppiaineista. Jos koulu vielä liittyy jumalanpalveluksia ja hartauksiansa lukuvuoden ohjelmaan, myös kirkkoon kuuluvilla lapsilla on oikeus niiden sijaan osallistua ei-uskonnolliseen ohjelmaan.
Kuitenkin heidän vanhempiensa ikäluokista, 25-44 -vuotiasta 39 prosenttia on uskontokuntiin kuulumattomia. Peruskoulussa olevista lapsista puolestaan vain noin 6 % on uskontokuntaan kuulumattomille tarkoitetussa elämänkatsomustiedon opetuksessa.
Mistä näin isot, omituiset erot kertovat?
Mielestäni ne kertovat yhtäältä uskonnollisesta painostuksesta, todellisesta tai kuvitellusta, jota koetaan päiväkoteihin ja kouluihin liittyen sekä toisaalta elämänkatsomustiedon syrjinnästä opetusjärjestelyissä.
Monet uskontokuntiin kuulumattomat perheet eivät "tule kaapista" koulussa peläten altistavansa lapsensa painostukseen, todelliseen tai kuviteltuun. Eikä kaikkien alakoulujen alaluokilla ole ET-opetusryhmää aloittavalle ekaluokkalaiselle.
Näin lapsi jää uskonnonopetukseen eikä pääse ET-opetukseen.
Kuitenkin yhteiskunta maallistuu, sekulaaristuu koko ajan. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa rehtoria ja opettajakuntaa ehkäisemään syrjintää myös uskontoon vai vakaumukseen liittyen. Tarvitaanko lasten vanhempien henkistä vapautusliikettä!? Tarvitaanko rohkaisua, keskinäistä tukea?
Toivottavasti alkavana lukuvuonna yhä useampi ekaluokkalainen pääsee ET-opetukseen. Siihen voi vielä viime hetken valinnoilla vaikuttaakin. Ja ET-opetukseen voivat nyt peruskoulun 2.-9. luokalla aloittavat.
Uskonnonvapaudessa ei ole kyse vain oppiaineista. Jos koulu vielä liittyy jumalanpalveluksia ja hartauksiansa lukuvuoden ohjelmaan, myös kirkkoon kuuluvilla lapsilla on oikeus niiden sijaan osallistua ei-uskonnolliseen ohjelmaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaihda jo levyä.
Oletko joku kirkon poliisi?
Vielä ehtii ilmoittaa koululle, että oppilas osallistuu vain ei-uskonnolliseen ohjelmaan (ei aamuhartauksiin eikä jumalanpalveluksiin kirkossa).
Opetushallituksen tammikuussa antaman ohjeen mukaan koulu voi päättää, että se ei sisällytä lukuvuoden ohjelmaan uskonnonharjotustilaisuuksia. Samoin päiväkodit. Se on tietenkin paras ratkaisu koko asiaan, sillä sitten ei tarvitse järjestää kahta rinnakkaisfa ohjelmaa, uskonnonharjoitusta ja samanaikaista ei-uskonnolllista ohjelmaa.
OPS:n mukaan koulun toiminnan tulee olla uskonnollisesti, puoluepoliittissesti ja kaupallisesti sitouttamatonta. Harva koulu nostaa esiin vain yhden puolueen tai yrityksen näkemyksiä.. Lopetetaan siis myös evl kirkon suosiminen.
Ja vielä ehtii myös ilmoittaa, että oppilas siirtyy elämänkatsomustiedon opetukseen nyt alkaneena lukuvuotena.
Jos lapsi erotetaan kirkosta lukuvuoden aikana, on luontevaa saman tien siirtymisesta et-opetukseen. (Olen elämänkatsomustiedon aineenopettajana toimiessani saanut uuden oppilaan ryhmään vielä maaliskuussakin..
Kenenkään ei ole pakko osallistua koulun aamuhartauksiin eikä päivään ympättyihin jumalanpalveluksiin. Mitä useampi perhe ilmoittaa, että lapsi osallistuu vain ei-uskonnolliseen opetukseen ja muuhun toimintaan, sitä nopeammin tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen ymppääminen koulun toimintaan loppuu.
Opetushalllituksen ohjeissa tammikuulta 2018 sanotaan selvästi, että koulu ja päiväkoti voivat päättää, että niiden toimintaan ei sisälly uskonnollisia tilaisuuksia. (Koulun uskonnonopetusta ei katsota uskonnolliseksi tilaisuudeksi.)
Suomalaiseen kulttuuriin työpaikoilla eivät kuuku aamuhartaudet, ruokarukoukset pomon johdolla tai kirkkoon meno työaikana. Semmoisen ei pitä kuulua koulunkaan hommiin.