Onko näin vai eikö ole?
Haluaisit jutella kanssani
Kunhankysyin
1205122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 120
Vanhimmat
En ole ajatellut sellaista tilannetta ollenkaan, siitä on kauan kun viimeksi, mutta ehkä pitäisi selvittää se miten koin kaiken tapahtuneen.
kuka kenen, eiköhän vastaus jää siitä riippumaan, kuten aina.
Haluaisin.
Haluaisin hänen kanssaan.
Tavataan vapaa-ajalla. Ehdottele.
Huomenna kello 14
Seminaarinkatu 15 Kajaani
Oliskos siellä semmarit vastassa;))))) hih hii
Ei ole minulta nämä vastaukset
Uteliaisuuttaan on pakko mennä huomenna 14 kirjastolle, jos näkis
Nähdään
Eikö olisi jo aika?
Sun vuoro nyt ottaa seuraa askel.
En tiedä sinusta, mutta hänen kanssa kyllä.
Tietenki haluaisin jutella kanssasi. Myös anteeksipyyntöä yrittää, virheeni myöntää ja ymmärtää. Monen vuoden ajalta on mitä puhua, puhua ja kuunnella. Kuunnella ääntäsi niinkuin sen muistan.
Ääntäsi kuuntelin eräänä iltana, mutta se oli vain asiaa, ei sitä, mitä odotin kuulevani. Sitä en löytänyt, minkä muistan ja minkä haluaisin vielä kuulla - ihan pihalla, vieressäsi. Tai löysin, mutta sitä oli vain sekunti.
Nämä molemmat kommenttisi saivat sydämeni lyömään tiheämmin. Tuskin kuitenkaan olen kaipaamasi ihminen, vaikka kovasti sitä toivoisinkin. Kaipaamani henkilö on J-mies.
Sydämesi ei lyö todella milloinkaan minun takia. En ole J eikä tuntemani ole S nainen.
Enpä oikeastaan. Ei ole mitään asiaa kun ei meistä voi sinun sanojen mukaan tulla me.
Elämä hioo ihmisten jyrkkyyksiä. Jos siitä on pitkä aika kun on noin sanonut niin voi olla toista mieltä nykyään.
Aina oon halunnut jutella hänelle. Ei vuodet,tilanteet, mikään vaikuta siihen.
Äänen haluaisin kuulla. Ei mulla taida oikein olla annettavaa tässä tilassa
Mikä ettei...
Todenäköisesti näin.
Haluaisin, hänen kanssaan, kovasti. Jos vielä saisin tilaisuuden.
En tiedä haluanko enää.
https://youtu.be/e_F6CHZi13A
:
En tiedä kuka olet mutta yhden kanssa kyllä.
Sanoisin noin yleispätevästi, että asiat selvitetään jotain kautta aina.
Ehkä, mutta olisin kuitenkin yksin äänessä, joten hoituu helpomminkin.
Täällä oli muutama vastaus, joihin olisin voinut kommentoida, mutta laitanpa erikseen. Niinhän minä haluaisin. Olen aina halunnut. Välissä oli aika, kun se ei tuntunut niin tärkeältä, mutta tässä on nyt ollut semmoisia juttuja, että se olisi tarpeen. Haluaisin myös sanoa joitakin asioita, joita silloin en uskaltanut tai joita en tiennytkään vielä silloin. Mutta en sano, jos vaikuttaa että olen sulle ihan yhdentekevä.
Edelleenkin kirjoittelet vain tänne. Itsekin koin suhteemme todella hankalaksi, kun jouduin täältä etsimään vastauksia niihin viesteihin, joihin jätit usein vastamaatta, mutta kaipa itse olin silloin
Et ole se, ketä ajattelin. Emme ole kommunikoineet palstalla, tuskin hän täällä edes käy.
Niin mistäs sen tiedät?
Voin aloittaa sillä että olen päässyt yli Maaritista.
Jospa Maarit ei ole päässyt yli sinusta?
Anteeksi. Oikeasti. Älä kuuntele skitsofreenikon juttuja (Wink Wink) Mutta en halua päästää irti, koska tässä on sellainen viritys, jolle en voi mitään. Sebaoth on tehnyt sellaisia ennenkin - siis vaikka haluaisi tehdä jotain ei pysty, jos on edeltä päättänyt, että vaikka kuinka näkyisi peilissä, ei voi. Siksi Sebaoth sanoo "en tiedä ainakaan ketään toista minua suurempaa", se epäilee että joku suurempi vaikuttaa asioihin, mutta selvinä hetkinä se vaikuttaa viritykseltä, luulen että sellainen oli myös 2 maailmansodan aikaan.
Oletko täysin varma ettei kylmän sodan aikainen, sen lisäksi viritelmä on tavallaan julkinen salaisuus, hyvin hauras.
Ehkä sitten vuoden päästä. Oman elämän asiat ensin kuntoon.
ei täsmälleen vuoden päästä - ehkä parempi aika ennen kesäkuuta, mutta juteltaessa haluaisin nähdä, etten mokaa sanomalla jotain, minkä huomaisit sarkasmiksi
jos kohtalo suo.näin tapahtuu.mulla taitaa olla toisenlainen merkitys hänen elämässä.ei sellainen kun toivoin.ja tottahan se on että en olisi ollut valmiskaan..liian rikkinäinen olen vielä ;) enkä edes tiedä mistä aloittain jos törmättäisiin,niin paljon kaikkea sanottavaa..ihan elämästä ja ennekaikkea tunteista, niistä ihanista tunteistä ..vaikka ei ole edes lähellä.minkähänlaista se olisikaan olla samassa tilassa kun jo tällätavoin tuntuu..tarviiko siinä enää sanoakkaan mitään???
Enkä aio sitä vieläkään pyytää anteeksi. Jokaisella on oikeus tehdä mitä haluaaj ja tajuta milloin toinen ei enää halua jutella. Silti kaikki vain hyvällä, pidä itsestäsi huolta. ps. olen aina ajatellut sinun parasta vaikket sitä varmaan usko.
Jokaisella on oikeus tehdä, mitä haluaa niin kauan kuin ei loukkaa toisen oikeuksia. Oikeudet ja rajat on tarkoitettu kunnioitettavaksi, noudatettavaksi ja elämää suojeleviksi. Viestisi ei ole varmaan minulle mutta halusinpa vaan täydentää ajatustasi.
Yliuskonnolliset jutut ei lopu vilautan vähän tuplasalamia...Sitä en hänestä hae. Ja miten mulla voi olla mitään psykologiaa? Miksi haluan olla elossa enkä mitkään abstraktio? yyyyy
Haluaisin . Ehkä jo olisi aika vaihtaa muutama sana kasvotusten.
Samoin minä haluaisin jutella sun kanssa.
Ja aihe olisi😊
Sekaannun tähän kun sopii niin minuun ja häneen. Aihe olisi mikä vaan.
Hmm.. jännää miten nää osuukin monen kohdalle yksiin.. saattaa olla niinkin et oikeat ihmiset joskus ovatkin samassa ketjussa.. se että laittais sen ratkaisevan vihjeen vaatiikin sit rohkeutta..)
Nimimerkki sen kertoo. True.
turvallisen välimatkan päähän... Ois mukava jutella.
Hei..) huomenna uusi päivä ja uusi viikko. Uudet mahdollisuudet.
Jos vaan tulet vastaan. Haluan puhua. Sinun ei tarvitse jos et halua, voit vain kuunnella. LJPP.
En saa kii kirjaimistasi..)
Oikea henkilö varmaan keksisi niiden merkityksen
Jos monologia olet vailla niin voit hoitaa sen viestillä. Jos keskustelua olet vailla niin sitten se onkin eri juttu jo.
Entäs näistä JS?:)
Jos ollaan Turussa, niin mätsää.
Ollaan kyllä.
Ei Turussa..
Läntisessä Suomessa eikö vaan...
Siis nainen vai mies läntisessä Suomessa.
Olen nainen.
Missä sä ohitit
Keskustassa
En tiedä, haluanko edes tietää, mikä on totta ja mikä ei koko asiassa. Kaikki ei myöskään kuulu minulle. Tieto voi lisätä tuskaa joissakin tapauksissa tai voi järkyttää syvästi. Avoimia kysymyksiä jäi kuitenkin liikaa, joihin minulla olisi oikeus saada vastaus. Siis siltä osin, miten asia koskee minua.
Kaks päivää auringon paistetta.
https://www.youtube.com/watch?v=l1M7QvRTMAQ
Kohta alkaa syksy
Eikö olekin vähän muovinen tunnelma tässä videossa ;)
Ja pornahtava. Haaveiletko taas äiteydestä?
https://www.youtube.com/watch?v=FjV8SHjHvHk
Aivan järkyttävä video eikä tuo anna mitään sisällöltäkään, puhumattakaan sen musiikillisesta "annista".
Ihminen voi olla niin monenlaisissa "vankiloissa"; elämänsä olosuhteiden vanki, oman ruumiinsa vanki, jopa omassa sielussaan "vanki" erilaisine menneisyyden haavoineen ja sielunsiteineen. Siitähän tuo video kertoo ja monen ihmisen elämäntilanne myös... Itse kuitenkin uskon, että noista vankiloista on pääsy pois. Pitäisi osata katsoa elämää laajemmasta näkökulmasta, niin näkisi vähän avarammin ja sille pellollekaan ei jäisi sijaa. Eikö niin? Tämä koskee meitä kaikkia.
kannattaa miettiä irtipäästämistä jos spekulaatio on ainoa mitä on
Mahdollisesti, mutta mitä jos meillä ei olisi mitään sanottavaa toisillemme.
Haluaisin. Olen hieman epätietoinen, että missä mennään.
Miksei, mutta se pitäisi sopia ensin esim. viestillä.
Ihan varmasti haluan jutella kanssasi. Ehkä jo ehdotitkin näkemistä joskus aikaisemmin, mutta en ole varma kun en tiedä ketkä täällä kirjoittavat.
Olen ehdottanut. Myös muuta kautta joskus.
Ensin aioin ja sitten kerroin, mutta ei se sitten mennytkään niin kun oli liian hätäisiä.. Ehkä kun olen itsekseen tms. Sitä aikaa ei vielä tullut.
Nyt en ymmärtänyt?
Miksi kerroit sen sitten? Kaikki olisi paremmin kun olisit vain tehnyt aikomuksesi mukaan. ❤
Sanoppa muuta. Viikot toisensa perään ajatukset poukkoileet päässä. Olisi pitänyt silloin kulkea omaa polkua eikä tehdä muiden mukaan ja sotkea aikomuksensa. Minkäs sitä itselleen voi, että on tarve miellyttää toisinaan muita, jotta saa ikiomaksi ne sateenropinaiset rauhalliset hetket ilman aurinkorasvaa ja aikomuksilleen uuden hetken. Uusi oikea hetki odottaa vieläkin itseään. Toki halutessasi keskustelu käy täälläkin päin, mutta kokemuksesta tiedän (kuten hänkin) puhelimessa tyriväni sanoillani, kun en näe, mitä toinen ajattelee. Kunhan vain nämä poukkoilevat ajatukset saisi johonkin järjestykseen.
Luuletko että täällä on selkeät ajatukset? Haluaisin jonkin tunnisteen sinulta, muuten tämä on turhaa..
Sinulla oli muinoin adidasta, jotain tällaista ja tämän väristä, just oikeasta ei löydy kuvaa. https://www.sportamore.fi/tuote/139087-kari-traa-kari-30l-bag-blarod
Omaani en muista ollenkaan, vaikka varmasti jollain tavaroitani kannoin mukana.
Jos hän haluaa tutustua. Jos en ole ymmärtänyt jotain väärin.
Halunnut jutella minun kanssani, kaikki muut kyllä kelpasivat hänelle juttelukavereiksi.
Noin se suunnilleen meni, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ...
Siltä se on tuntunut jo kauan aikaa. Kun on sellaisessa tilanteessa, että on täynnä odotuksia siitä miten haluaisi tutustua kunnolla ja viettää aikaa yhdessä ja sitten pettyy monta kertaa niin suru tulee tunteiden tilalle. Jos elämässä on muutenkin vaikeaa niin itsensä kanssa oleminen on keino saada sisäistä maailmaansa tasapainoon.
Halusin jutella, mut työnsit mut pois kysymällä seksistisesti kuvastani.
Juu haluaisin.
Olen loukannut sinua pahasti mies. Haluaisin jutella, pyytää anteeksi. Ymmärräthän, että tein asioita selvitäkseni eteenpäin. Purkaakseni pahaa oloani. Enkä edes tehnyt niitä omasta tahdostani. En silti ole ylpeä sanoistani jotka loukkasi. Peitin pettymystäni. Vaikka itse valitsin, ikävöin sinua edelleen. En pääse irti. Viimeksi teit aika kurjan tempun. Olen antanut sen anteeksi. Tiedän sinun olevan lähelläni, silti olet aivan liian kaukana. Etkä tiedä tunteistani. Kun sanoimme toisillemme ne sanat. Minä ainakin sanoin ne sydämestäni.
Millaisen kurjan tempun?
Sen vuoksi menetin kasvoni. Ja siis kuvainnollisesti.
Kerro tarkemmin miten se tapahtui?
Siis tapahtumaan johtanut kulku.
Kerro sinä
"Ymmärräthän, että tein asioita selvitäkseni eteenpäin."
Ymmärrän.
"Vaikka itse valitsin, ikävöin sinua edelleen. En pääse irti."
Vähän noin olen ajatellutkin sen olevan. Minäkin ikävöin.
"Tiedän sinun olevan lähelläni, silti olet aivan liian kaukana. Etkä tiedä tunteistani."
Kyllä minä tiedän.
Jaah. Hyvä että tiedät, mua kaihertaa se etten koskaan saanut sanotuksi mitään. Toisaalta, nyt mulla ei enää ole mitään (teko)syytä ottaa yhteyttä, jos kerran tiedät jo kaiken.... :/
Ei se ole sama asia tietää kuin kuulla toisen sanovan se.
Olisi niin ihanaa, jos tuo viestisi jossa lainaat sanojani olisi sinulta. Jos oikeasti saisin sanoa ne asiat vielä sinulle, en mitään muuta toivo. ( En ole "oivariini".)
Milloin näitte ja juttelitte kasvotusten viimeksi?
Ennen kuin loukkasin häntä ja ennen kaikkea sotkua.
Ei ole mitään niin pahaa tapahtunut etteikö kaikki olisi edelleen mahdollista.
Mitä vakavaa oot mennyt tekemään ? Ryhmäpannu vai nusassu kännissä väärän kanssa?! :D
Kerro jokin asia meistä, jonka vain me tiedämme.
Sen muuton keskellä kun katselimme toisiamme niin silloin oikeasti jo ajattelimme että...
Jos pakkouskonto tulee Suomeen Suomen ihmisoikeudet ROMAHTAA!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15407216/yk-sopimukset-
Onko sinulla jokin aavistus asiasta? Ajankohta tai mitä tapahtui.
Kerro sinä.
Jyrkkä ehkä. Yrittää voitaisiin, kokeilla saanko minä nytkään sanottua mitään, vai meneekö aivot taas ihan takalukkoon... mitään en voi luvata, mutta jos ei muuta, niin osaan ehkä rapista ja katsella kaipaavasti.
Oletko mies? Oletteko tavanneet aikaisemminkin ja tarkoituksena jutella vähän... rapisutitko silloin?
Mitä se rapisuttaminen tarkoittaa.
:) eikös ne hattivatit lähinnä huoju, rapise ja möllötä suurilla silmillään. Kunnon salamointia odotellessa... <3
Karkkipaperia taisin joskus rypistää ja silitellä hermostuksissani.
no kun noin kerrot niin kyllä yksi ihminen taisi juuri noin käyttäytyä, huojui ja jotain yritti mutista, mutta ehkä molemmat juteltiin ihan vääristä asioista
Humalassako olitte?
Siinä satakunta immeistä halusi niin kovasti jutella ----------- tietämättä yhtään kenen kanssa.
No mitä itse tuumit? Kannattaako jutella. Olet jo varmaan älynnyt ettei sillä olisi mitään vaikutusta. Uskot ja luulet minusta vääriä asioita mutta ymmärrän sen koska niin annoin sun ymmärtää. Leikki oli mitä mahtavin. Sinulla syyt leikkiin erit kuin mulla. Joten turhaan kai sitä teatteria jatkettaisiin vai mitä? Joko sait asiasi kuntoon? Kuulin että sait hyvä juttu. Nyt sitten voit jatkaa sitä leikkiä toisten ihmisten kanssa ihan rauhassa. Hyvä kun pystyin olemaan tukena.
Kenelle tämä on?
Että taas tällaisia kirjoituksia, trollit viestittelee toisille trolleille.
Hah hirvittävän kauan viitsisi lukea juttuja koska se ydinongelma on siinä että jotkut pojat eivät uskalla puhua tytöillä ja heitä sellainen ujostuttaa sitten syystä että: mitähän pelottavaa joku kaunis tyttö sanoisi jos uskaltaisin jotain sanoa...
On aika ajatella muita emakoita. 🐽
se vähän vaihtelee kysyjän mukaan. kukahan lienet?