Mikä ruotsinkielisten perusoikeuksista tarkalleen ottaen lakkaisi olemasta ilman pakkoruotsia?

Erään saamenkielisen kysymys:

Mikä ruotsinkielisten perusoikeuksista tarkalleen ottaen lakkaisi olemasta ilman pakkoruotsia? Ruotsin opiskelu tuskin päättyisi ja virkamiehet tuskin katoaisivat savuna ilmaan.
15286
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Ruotsin kieli pakollisena kouluaineena (aivan kuten suomi pakollisena ruotsinkielisille) on ajateltu tasa-arvon kannalta: sekä suomen- että ruotsinkielisen tulee voida hakea samoja töitä. Kieli ei saa olla esteenä työnhaussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomenkielinen voi hyvin hakea töitä, joissa edellytetään ruotsin kielen tyydyttävää taitoa, tai ruotsi katsotaan eduksi.

Minä olen saanut ensimmäiset työni juuri ruotsin osaamisen ansiosta. Samoin lapseni sai kesätyön, koska hänellä ruotsi oli hyvällä tasolla (luki pitkän ruotsin).

2Äänestä
  • Nuori, jolla ei ole matemaattisteknistä osaamista, ei voi hakea kaikkia kesätyöpaikkoja tai työpaikkoja - eikä sitä edellytetäkään.

    Nyt ei siis kysytty, mihin suomenkielinen mahdollisesti voi ruotsia käyttää, vaan "Mikä ruotsinkielisten perusoikeuksista tarkalleen ottaen lakkaisi olemasta ilman pakkoruotsia? "

    1Äänestä

  • tarkennus kirjoitti:

    Nuori, jolla ei ole matemaattisteknistä osaamista, ei voi hakea kaikkia kesätyöpaikkoja tai työpaikkoja - eikä sitä edellytetäkään.

    Nyt ei siis kysytty, mihin suomenkielinen mahdollisesti voi ruotsia käyttää, vaan "Mikä ruotsinkielisten perusoikeuksista tarkalleen ottaen lakkaisi olemasta ilman pakkoruotsia? "

    Perusoikeuksista ei tietenkään lakkaisi mikään, koska ruotsi on kansalliskieli. Kysymys on aiheeton ja täysin älytön. Se johtaa keskustelun (jälleen) harhapoluille.

    1Äänestä

  • VAIN Suomessa pääväestö pakotetaan opetteleman pienen vähemmistön kieli!

    Ovatko siis kaikki muut maat (mm.Ruotsi) sitten muka epätasa-arvoisia???

    Äänestä

  • Oikeasti!+Miten+mielestäsi+on+"tasa-arvoista"+se,+että+yli+90%+suomalaisista+on+pakotettu+lukemaan++heille+vierasta,+erittäin+lokaalia+mini-kieltä,+jota+he+eivät+tarvitse+arkielämässään+Suomessa++ja+ulkomaillakaan+heille+ei+ole+siitä+mitään+hyötyä?Ymmärrän,+että+suomenruotsalaisten+on+opiskeltava+suomea,+jos+he+haluavat+rakentaa+toimivan+arjen+maassa,+jossa+yli+90%+kansasta+puhuu+suomea.+Yleissivistyksen+määritelmä+on+se,+että+ylessivistykseen+katsotaan+kuuluvaksi+sellaiset+tiedot+ja+taidot+jota+kansalainen+tarvitsee+voidakseen+mielekkäästi+elää+arkeaan+ja+toimia+yhteiskunnassa.+Pakkoruotsi+ei+siis+ole+yleissivistystä+suomenkielisille.+suomen+kieli+on+yleissivistystä+kaikille+suomen+kansalaisille,+äidinkieleen+katsomatta

    Äänestä

  • Ilmeisesti suurin osa ruotsinkielisistä saa jollain tapaa kieliosaamisesta palkkansa - tämä vinouttaa heidän käsitystään siitä, mikä merkitys kielillä yleensä on.

    Vain neljä prosenttia suomenkielisistä osaa mielestään ruotsia - jollei osaa hyvin, ei tarvitse ruotsia oleellisesti ammatissaankaan. 2011 on tehty gradu ruotsin käytöstä valtionhallinnossa - tutkimuksen tekijä kertoo yllättyneensä, miten vähän ruotsia todellisuudessa tarvitaan, viranomaisessa, joka on muodollisesti kaksikielinen. Vuosi sitten kartoitettiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen työelämässä olleiden ekonomien näkemyksiä: jopa heistä ruotsia oli yliopisto-opinnoissa liikaa suhteessa työelämässä kohdattuihin vaatimuksiin. Mitkään suomenkielisten joukossa tehdyt tutkimukset eivät kerro ruotsin tarpeesta. 

    Ne ruotsinkieliset, jotka ystävällisesti ovat vaivautuneen kuvaamaan keskusteluissa näkemyksiään ovat hengästyttäviä keskustelukumppaneita siksi, että heidän kauttaan näkee asenteita, joita muuten on voinut vain aavistella: miten valtavan sokaiseva unelma ruotsin tarpeellisuus on sen puolustajille ja miten sen suojaksi tuotetaan aina uutta ja uutta sanahelinää. He taas eivät ole tippaakaan tietämään, mikä oikeasti on suomenkielisten ja uussuomalaisten kielten tarve ja todellisuus.

    Äänestä

  • Miettikäää kirjoitti:

    Ilmeisesti suurin osa ruotsinkielisistä saa jollain tapaa kieliosaamisesta palkkansa - tämä vinouttaa heidän käsitystään siitä, mikä merkitys kielillä yleensä on.

    Vain neljä prosenttia suomenkielisistä osaa mielestään ruotsia - jollei osaa hyvin, ei tarvitse ruotsia oleellisesti ammatissaankaan. 2011 on tehty gradu ruotsin käytöstä valtionhallinnossa - tutkimuksen tekijä kertoo yllättyneensä, miten vähän ruotsia todellisuudessa tarvitaan, viranomaisessa, joka on muodollisesti kaksikielinen. Vuosi sitten kartoitettiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen työelämässä olleiden ekonomien näkemyksiä: jopa heistä ruotsia oli yliopisto-opinnoissa liikaa suhteessa työelämässä kohdattuihin vaatimuksiin. Mitkään suomenkielisten joukossa tehdyt tutkimukset eivät kerro ruotsin tarpeesta. 

    Ne ruotsinkieliset, jotka ystävällisesti ovat vaivautuneen kuvaamaan keskusteluissa näkemyksiään ovat hengästyttäviä keskustelukumppaneita siksi, että heidän kauttaan näkee asenteita, joita muuten on voinut vain aavistella: miten valtavan sokaiseva unelma ruotsin tarpeellisuus on sen puolustajille ja miten sen suojaksi tuotetaan aina uutta ja uutta sanahelinää. He taas eivät ole tippaakaan tietämään, mikä oikeasti on suomenkielisten ja uussuomalaisten kielten tarve ja todellisuus.

    Minä en ole ruotsinkielinen, mutta olen tarvinnut ruotsia työssäni. En siis ole sokaistunut mistään harhakuvitelmasta, vaan olen todennut tarpeen ihan käytännön työssä, yksityisen puolen työpaikoissa (viroissa en ole koskaan ollut). Pari kertaa on käynyt niin, että en olisi saanut työtä, ellen olisi kyennyt ruotsin taitoani osoittamaan.

    Ruotsin kieltä vastustaville sanoisin näin: Teillä se on "sokaiseva unelma" siitä, että asiat muuttuvat jotenkin olennaisesti paremmiksi, kun pakollinen ruotsi poistuu. Älkää ajatelko näin. Ihan riippumatta siitä, poistuuko pakollinen ruotsi vai ei, elämänne ei siitä muuksi muutu. Älkää siis suhtautuko koulussa opetettaviin kieliin näin dramaattisesti. Ne ovat vain oppiaineita, tuikitarpeellisia sellaisia, koska ne on valittu Suomessa oppiaineiksi. Ei meillä Suomessa huvikseen, kansalaisten kiusaksi, oppiaineita valita. Kyllä ne valitaan, koska ne ovat yleishyödyllisiä. Ei meidän peruskouluamme olisi myöskään koskaan valittu maailman parhaaksi, mikäli joku yksittäinen kouluaine olisi ollut ehdottoman väärä valinta.

    2Äänestä

  • aAsse kirjoitti:

    Minä en ole ruotsinkielinen, mutta olen tarvinnut ruotsia työssäni. En siis ole sokaistunut mistään harhakuvitelmasta, vaan olen todennut tarpeen ihan käytännön työssä, yksityisen puolen työpaikoissa (viroissa en ole koskaan ollut). Pari kertaa on käynyt niin, että en olisi saanut työtä, ellen olisi kyennyt ruotsin taitoani osoittamaan.

    Ruotsin kieltä vastustaville sanoisin näin: Teillä se on "sokaiseva unelma" siitä, että asiat muuttuvat jotenkin olennaisesti paremmiksi, kun pakollinen ruotsi poistuu. Älkää ajatelko näin. Ihan riippumatta siitä, poistuuko pakollinen ruotsi vai ei, elämänne ei siitä muuksi muutu. Älkää siis suhtautuko koulussa opetettaviin kieliin näin dramaattisesti. Ne ovat vain oppiaineita, tuikitarpeellisia sellaisia, koska ne on valittu Suomessa oppiaineiksi. Ei meillä Suomessa huvikseen, kansalaisten kiusaksi, oppiaineita valita. Kyllä ne valitaan, koska ne ovat yleishyödyllisiä. Ei meidän peruskouluamme olisi myöskään koskaan valittu maailman parhaaksi, mikäli joku yksittäinen kouluaine olisi ollut ehdottoman väärä valinta.

    Kuule nyt, ei muissakaan maissa pakoteta ihmisiä opiskelemaan pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon. Eikä missään perustella pakkoa sillä, että yksi sankari on kieltä tarvinnut, sellainen yksittäinen tarina kuuluu vain vapaaehtoisten kielten markkinointiin.

    Miksi ihmeessä järjettömän pakon edessä pitäisi ruveta asennoitumaan tilanteeseen alistuneesti? Miksi edes ehdotat sellaista? Onhan maailma parempi, kun ongelmia ratkotaan ja tai ainakin ne rehellisesti tunnustetaan.

    Äänestä

Jos pakkoruotsi poistuisi suomenruotsalaisten etuoikeutettu asema Suomessa muuttuisi täydellisesti siitä, mitä se on ollut vuosisatoja ja erityisesti viimeisen 50 vuoden aikana.

Pakko- ja virkamiesruotsin vaatimus alakoulusta ammatti- ja yliopistotutkinnon loppuun asti vie KAIKILTA suomenkielisiltä mahdollisuuden opiskella muita vieraita kieliä ruotsin tuntien tilalla. Jokaista suomenkielistä koululaista odottaa vaatimus ruotsin kielen arvosanasta ja virkamiesruotsin suorittamisesta.

Virkaruotsin vaatimus antaa suomenruotsalaisille etuoikeutetun aseman kaikkiin kuntien ja valtion virkoihin, vaikka niissä ei varsinaisesti tarvittaisi koskaan ruotsia.

Suomenkielisenä en ole tarvinnut ruotsia vielä virkaa hakiessani, koska sitä ei silloin vielä ollut, mutta kaikki jälkeläiseni ovat sen joutuneet suorittamaan, koska Rkp on myöhemmin oppinut vaatimaan ja pystynyt lahjomaan päättäjiä säätiövarallisuudellaan.

Pakko- ja virkamiesruotsi on rakennettu vasta peruskoulu-uudistuksen jälkeen vuodesta 1968 ja jatkuen aina tähän vuoteen asti nykyisen opetusministerin suotuisalla avustuksella.

1Äänestä

Pakkoruotsi ylläpitää kielipoliittista kastilaitosta, jossa ruotsinkielisillä on kielelliset oikeudet ja suomenkielisillä on kielelliset velvollisuudet.

Toimiiko tämä politiikka ja ideologia käytännössä, se onkin sitten eri asia.

Mutta poliittisena ideologiana pakkoruotsin tehtävä on kastilaitoksen ylläpito.

Äänestä

Perusoikeudet säilyisivät muuttumattomina, jos ruotsinkieliset suostuisivat huolehtimaan itse heille tärkeistä palveluista valtion ja kuntien lakisääteisissä tehtävissä. Ruotsinkielisille on siksi omat kiintiönsä ja koulutuspolkunsa, jotta he pystyisivät itse huolehtimaan yhteiskunnan virallisista palveluista.

Ruotsinkielisten etuoikeudet valtion ja kuntien virkoihin ovat suomenruotsalaisille sen sijaan etuoikeuksia. Siksi suomenkielisiä ei voi vapauttaa, koska se poistaisi ruotsi-pakon ja antaisi mahdollisuuden opiskella vieraita kieliä.

Suomenkieliset siis orjuutetaan opiskelemaan ruotsia, jotta ruotsinkielisten etuoikeudet voidaan säilyttää. Näin toimii kastilaitos. Enemmistö, kuten Intiassakin, joutuu kastilaitoksen vaatimuksesta pysymään heikommassa asemassa, kunnes kaikki yhteiskunnassa ymmärtävät, miten suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto toimii.

Tiedotusvälineiden kielipoliittinen sensuuri huolehtii, että suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto saa toimia rauhassa ja kielipoliittinen kastilaitos toimii!

Äänestä
  • "jos ruotsinkieliset suostuisivat huolehtimaan itse heille tärkeistä palveluista valtion ja kuntien lakisääteisissä tehtävissä"

    Yritätkö vihjailla, että ruotsinkieliset kieltäytyvät toimimasta valtion viroissa, lääkärin, juristin, opettajan ym. tehtävissä vain kiusatakseen meitä suomenkielisiä?

    Taidat elää aika kaukana reaalimaailmasta....

    2Äänestä

  • Realismintaju kirjoitti:

    "jos ruotsinkieliset suostuisivat huolehtimaan itse heille tärkeistä palveluista valtion ja kuntien lakisääteisissä tehtävissä"

    Yritätkö vihjailla, että ruotsinkieliset kieltäytyvät toimimasta valtion viroissa, lääkärin, juristin, opettajan ym. tehtävissä vain kiusatakseen meitä suomenkielisiä?

    Taidat elää aika kaukana reaalimaailmasta....

    Suomi on suomenkielinen maa.

    Äänestä

Rusut olisivat maailman parhaassa asemassa oleva vähemmistö ILMAN pakkoruotsitusta ja kielisysteemiämmekin!

Miksi he siis henkeen ja vereen vastustavat kielipolitiikkamme normalisointia?

Syyhän on selvä: Rusutahot hyvin tietävät, kuinka paljon kielisysteemimme on heitä hyödyttänyt ja yhä hyödyttää muiden kansanosien kustannuksella.

Äänestä

Monilta unohtuu todellisuus!

Pakkoruotsi on väärin!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Lainasin kirjoitti:

Erään saamenkielisen kysymys:

Mikä ruotsinkielisten perusoikeuksista tarkalleen ottaen lakkaisi olemasta ilman pakkoruotsia? Ruotsin opiskelu tuskin päättyisi ja virkamiehet tuskin katoaisivat savuna ilmaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu