Moiks! Ikääni en kerro, mutta voin sanoa, että olen jo lähes murrosikäinen tyttö. Tai no tyttö ja tyttö. Olen ollut jo taaperona aika poikamainen ja halusin eskari-ikäisenä olla poika, mutta nyt kaksi vuotta olen ihan kunnolla tuntenut olevani poika. Ainoa jolle olen tästä kertonut, on paras ystäväni. Paras ystäväni otti tämän ihan hyvin vastaan, mutta alkoi sanoa jotain, että haluaisi minun olevan ollut aina poika ja jotain sellasta. Kehuskelee myös sillä, kuinka itse on ylpeä sukupuolestaan. En uskalla vielä tästä muille kertoa, enkä ole varma miten kertoisin ja milloin. Ajattelin kirjoittaa äidilleni kirjeen. Olen alkanut käyttämään poikamaisia vaatteita ja sain äitini onneksi ostamaan pitkän rukoilun jälkeen minulle miesten puolelta yhden mielestäni kivan takin. Äiti kuitenkin sanoi jotain, että älä yritä näyttää pojalta, kun sä oot tyttö ja susta tulee nainen. Se loukkasi jonkin verran minua, mutta en sanonut sitä hänelle. Äitini luulee myös, että haen huomiota pukeutumistyylilläni. Olen etsinyt paljon tietoa transsukupuolisuudesta ja tiedän siitä jo hyvin, hyvin paljon. Äitini myös sanoi, että kun olen hänen ainoa tyttölapsensa, niin olisi kiva ostaa minulle hyvin tyttömäisiä vaatteita ja niin pois päin. Ymmärrän sen kyllä hyvin. Kerroin tuossa pari päivää sitten äidilleni, että haluaisin lyhyet hiukset, mutta äiti sanoi etten kuitenkaan tulisi pitämään niistä ja ei tytöille lyhyet hiukset sovi. On tehnyt niin monesti mieli päästää suustani äitille, niin mutta olenkin poika! Mutta en uskalla. Aijon kertoa tämän jotenkin, kun äitillä on aikaa keskittyä ja kuunnella. En kuitenkaan pystyisi tätä sille ääneen sanoa, joten kannattaisiko minun kirjoittaa kirje? Ajattelin laittaa sen sitten äitin tyynyn alle, mutta entä jos joku muu löytää sen?! Ihmettelen sitä, että miksi kuitenkin äitini reaktio pelottaa minua eniten. Isäni kuitenkin on aivan liian herkkä suuttumaan. Ehkä, kun äitini on minulle läheisempi? On vielä yksi juttu mitä tosiaan pelkään! Sitä, että jos kerron kaikille olevani poika, mutta sitten parin vuoden päästä olenkin aivan eri mieltä! Se olisi noloa sitten kertoa kaikille, että olen sittenkin tyttö. Tästä kirjoituksesta tuli kyllä kamalan pitkä, mutta kiitos jos luit loppuun! Mitä minun pitäisi tehdä?
Apua! Taidan olla trans.
Apuatarvitsevatyttöpoika
26451
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
50-v äijän mielipide. Ole se joka haluat olla. Älä ole sitä, jota muut haluavat :-). Sinä päätät elämästäsi, eivät muut. Älä välitä toisten (tuomitsevista) mielipiteistä.
Äitisi toiminta on hyvin tuttua ja olen vapaaehtoistyössäni tavannut useamman äidin jotka ovat kertoneet kuinka eivät ymmärtäneet aluksi lapsensa transsukupuolisuutta ja aiheuttanut siten kärsimystä. Etene nyt aivan rauhassa, sinun ei tarvitse kuunnella ketään ulkopuolista kuka tai mikä olet - tiedät sen aikanaan aivan itse. Älä stressaa siitä mitä muut ajattelee sinusta, olet oma itsesi. Huomaat kyllä aikanaan mihin suuntaan omat tuntemuksesi ajautuu ja sinulla on todennäköisesti vuosia aikaa tutkiskella itseäsi. Aikanaan kun ajatuksesi ja oma kokemasi vahvistuu, voit joko jatkaa elämääni syntymässä määritellyssä sukupuolessa aivan sellaisena kuin itse haluat (ei välttämättä äitisi haluamana naisellisena). Tai sitten jos koet varmuudella jonkinasteista sukupuoliristiriitaa, voi hakeutua tutkimuksiin. Mutta sielläkin pitää olla itsellä se varmuus, tutkimusyksikön henkilökunta ei tee päätöstä puolestasi, ainoastaan varmistaa omat ajatuksesi.
Miksi provoilet? Olet jo lähes murrosikäinen tyttö, eli korkeintaan 11? Silti olet keskiyöllä netissä ja kirjoitat aikuismaisesti?
Mitä jos joka sana oli totta aloituksessa? Ajattele mitä kommenttisi aiheutti!
Ei kaikki murrosikäiset ole kakaroita vaikka itse olitkin.
Kommenttini aiheutti mitä? Jokaisella avoimella keskustelupalstalla epäillään aina kirjoittajaa trolliksi, ei siinä ole mitään uutta. Tottakai epäilys herää, jos lapseksi esittäytyvä kirjoittaa poikkeuksellisen myöhäisenä ajankohtana ja ikäiselleen poikkeukselliseen tyyliin. Itse en ollut murrosikäisenä kakara, mutta todella moni muu oli - ja ap:han ei ole edes murrosikäinen vaan kirjoituksensa mukaan nuorempi.
Sangen omalaatuinen käsitys aikuismaisesta kirjoitustyylistä.
Sinä ilmeisesti haluat kritiikittömästi uskoa todeksi kaikki tuollaiset kirjoitukset?
Mutta jotkut ovat hyväuskoisempia kun toiset...
paikka. Kun ei tiedetä, niin aletaan arvaamaan,
Sinulla siis on tietoa? Tunnetko kirjoittajan vai kirjoititko sen itse?
Kävisikö hei oikeesti, että järjestettäisiin sulle palstaporukan kanssa 7kytveepippalot? Sit saatais viimeinkin tietää millanen kaunotar cs on, kun pakkohan sen olis sinne tulla.
Eikös CS myöntänyt lopulta olleensa mies? Ei eläkeläinen tuollaiseen suostu, mutta juhlitaan sitten tällä keskustelupalstalla!
Kyllähän eläkeläinen tykkää olla esillä. C.S. voi järjestää juhlat Kallion pikkuyksiössään.
Niin, onko vielä äitejä, joiden mielestä tytöillä pitää olla lyhyet hiukset?! Tai pukeutua "naisellisesti", whatever se nykyään tarkoittaakaan.
Mistä lähtien äidit on olleet sitä mieltä, että tytöillä pitää olla lyhyet hiukset?
Siitä lähtien kun tytär täyttää 40 vuotta.
Ottiko joku tämän vakavasti?
Entä jos aloitus olikin vakava avunhuuto? Epäileminen osoittaa kuinka alas tämän palstan taso on vajonnut.
Nykyisin on tarjolla ihan oikeaakin apua, ei kukaan ole transpalstan varassa, jos tänne joku tosissaan sattuisi kirjoittelemaan. Sinulla vaan on ollut tapana kirjoittaa noita nuori ftm-juttujasi vanhahtavalla 7-kymppisen tyylilläsi.
astui peliin mukaan
Niinpä, aina kun eläkeläinen on mukana hommassa
ja osui täysin harhaan!
Ei osunut, koska olet eläkeläinen.
kristallipallo, kun anonyymistä kirjoituksesta tietää kuka kirjoittaa. Tosin suomessa on ainakin miljooma eläkeläistä joten voi hyvinkin osua oikeaan.
Olet heittänyt tuota samaa läppää jo kymmenen vuotta.
Tyttö ja tyttö.
Minäkin olen tyttöilijä,
Ei meitä ymmärretä.
On se niin väärin.
Olen transu.
Minä elän.