Olen lukenut kirjoituksia molemmilta puolilta ja molemmathan ovat kiistatta väärän seurakuntaopin itselleen luoneet. Kukaan ei kai voi tuota tosiasiaa kumota? Yrittäjiä kummassakin leisistä on jonkin verran mutta asiallisilla argumenteilla ei yhtään?. Ja että voisi todistaa että toinen on väärässä ja me oikeassa, se kai lienee mahdottomuus? Inttämisestä heillä se on.
Joku luonnon laki kai tähänkin on pannut sellaisen seikan, että isommassa porukassa haitat ovat vähäisempiä, lihallisen vapauden takia.. Ja kun katsoo VL:n palstaa, siellä elävä Jumalansana hetkittäin pilkottaa. Täällä sitä ei havaitse kuin Esikoisten kirjoitusten sivulauseissa.
Joku luonnon laki kai tähänkin on pannut sellaisen seikan, että isommassa porukassa haitat ovat vähäisempiä, lihallisen vapauden takia.. Ja kun katsoo VL:n palstaa, siellä elävä Jumalansana hetkittäin pilkottaa. Täällä sitä ei havaitse kuin Esikoisten kirjoitusten sivulauseissa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suuressa porukassa on jonkin verran vähemmän uskovaisia valvomasdsa Jumalan sanaa, jottei meno mene vallan harhaoppiseksi. Pienten seurakuntien ongelma on siinä, ettei kukaan puoliulkopuolinen pidä kuria ja valvo Jumalan sanan toteutumista.
Just päinvastoin. Jumalan sana on se jossa syntisten valvoa pitää. Isä Poika ja Pyhä Henki on Sana.
Suuressa porukassa on se vika, että jos menee
pieleen, se kertakaikkiaan menee sitten , eli iso-
porukka menee yhtälailla ja ryminällä .
-
Ps. Patasjoella on myrsky kaatanut puita
" Pahvin "
-
Niin on mutta vähemmän kuin muualla .
-
Jos joku ihminen tai ihmisten muodostama yhdistys luulee olevanmsa oikeassa, se on varma todistus siitä, että hän/liike on väärässä.
Eronahan on se, että vanhoillislestadiolaisuudessa paljon on mukana korkeasti koulutettuja teologeja
höynäytettyjen joukossa .
"Tätä oon minäkin ihmetellyt."
-
Kesäseuroissa oli ainakin 50 kpl. pappeja
-