Ilman että pukkaa erroria tai kernel paniikkia?
Kuinka suuren luvun Linux pystyy käsittelemään?
overflow
34276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ei siinä mitään teknistä ylärajaa ole olemassa. Ohjelmoijastahan tuo on kiinni, ei käyttöjärjestelmästä eikä pääsääntöisesti kielestäkään.
Palstan tolloimmaksi on kohoamassa tämä koijari tällä sellunpilaamisellaan.
Siis 32-bittinen konehan voi käsitellä kokonaislukuna -pari miljardia. Mutta kuinka tuollaisella laskimella lasketaan suurempia lukuja? Jos vaikka joutuu käsittelemään kaikkia maailman ihmisiä, joita on jo yli 32 bittiä.
32bit prosessorissa 32 bittiä leveät rekisterit. Se ei estä laskemista isommilla luvuilla koska rekistereitä voi laskennallisesti ketjuttaa.
Tuossa 32-bittisyys tarkoittaa sitä että yhdellä kerralla koneen rekisteriin voi laittaa 32 bittinen arvo.
Ohjelmointikielissä on myös 32-bittisiä muuttujia,
esim longint tyyppisiä:
http://wiki.freepascal.org/Longint/fi
Mutta jos tarvitaan suurempia lukuja niin käytetään sellaista tyyppiä (
http://wiki.freepascal.org/Type/fi ) joka toimii suuremmilla luvuilla.
Käytettävissä on lukuisia kirjastoja jotka
pystyvät hyödyntää vaikka kuinka suuria lukuja.
Yhtenä esimerkkinä vaikka:
https://sourceforge.net/p/flyingsheep/code/HEAD/tree/trunk/wtf/
Ei ubuntu mitään lukuja osaa käsitellä, ja käyttäjät vielä vähemän
Onko sillä mitään väliä, tuolla toisessa ketjussa ubuntun pojat on jo pari päivää yrittäneet saada luvut 1 - 10 suuruus järjestykseen, ei näytä onnistuvan.
Miten isoja lukuja olette saaneet louhituksi Ubuntulla?
Näyttää siltä että kehittynein Ubuntun käyttäjä tunnistaa jo numerot 123, loput yrittää tavata luo louu lou lou hi hi hi n n n
Kielestä riippuu kuinka suuria lukuja pystytään käsittelemään. Joihinkin kieliin saa kirjastoina erittäin suuriin lukuihin yltävän tuen.
Voihan tuollaisen itsekin koodata.
Jo 8-bitin prssuilla tehtiin 40v sitten 64bit artimetiikkaa.
Yksinkertaisissa laskutoimituksissa ei tarvita mitään kirjastoja jos vain matematiikka on hallussa
"Kielestä riippuu kuinka suuria lukuja pystytään käsittelemään. Joihinkin kieliin saa kirjastoina erittäin suuriin lukuihin yltävän tuen.
Voihan tuollaisen itsekin koodata."
Eipä oikeastaan riipu kielestäkään. Esimerkiksi RSA salaus on sellainen että minkään vähänkään tavallisen ohjelmakielen tietotyypit eivät siihen riitä. Mutta ei se kummoinen este ole. Erinäisiä BigNum, BigInt ym. suuria lukuja käsitteleviä ohjelmakomponentteja on pilvin pimein.
"Jo 8-bitin prssuilla tehtiin 40v sitten 64bit artimetiikkaa."
Joo, muistaakseni itsekin tein joskus MikroMikko ykköselle Z80 assemblerilla isojen lukujen laskentafunktiot. En kyllä muista miksi (taisi liittyä oikein tarkkoihin aikaleimoihin) mutta siinä kumminkin oli yhteen- vähennys-, kerto- ja jakolaskut eikä lukujen kokoa rajoittanut muu kuin muistin määrä ja suorituskyy.
> Jo 8-bitin prssuilla tehtiin 40v sitten 64bit artimetiikkaa.
Olin itsekin silloin remmissä, en tosin tehnyt 64 bitin aritmetiikkaa vaan jotakin muuta. Kaikki meistä taitavat olla jo eläkkeellä. Missä nämä eläkeläiset viettävät vapaa-aikansa? Tietenkin kasinolla, kasinolla.
Minä olen 63 vuotias atk-alan ammattilainen ja luultavasti kannattaa lähteä eläkkeelle syksyllä. Olen ollut noin 3 vuotta työttömänä, varmaan jo vuoden ns. lisäpäivillä, kun puhutaan työttömyyspäivärahoista.
Olen passivoitunut aika paljon. Paljon käytän aikaa YouTubeen ja S24.een. Youtuben videot ja keskustelut, S24:n vittttuilut. Pitäisi alka harrastaa liikuntaa, koska painoa on tullut lisää, sitä on aika perkeleesti.
Tuodaan keskusteluun mukaan myös pienet luvut, eli nollaa lähenevät desimaaliluvut ja miksei suuremmatkin. Niissä ei kannata aina käyttää liukulukuja, jos ei halua virheitä. Esimerkiksi Pythonissa on decimal-kirjasto, joka osaa säilyttää desimaalilukuja ja laskea niillä ilman virheitä.
https://docs.python.org/3/library/decimal.html
Ei pieniin lukuihin (välttämättä) tarvita erillistä kirjastoa. Siirretään lopputuloksessa vain pilkun paikkaa. Yksinkertaisemmat laskut voi tehdä myös ilman mitään kirjastoa (jos peruslaskutoimitukset on hallussa)
Laskutoimitukset eivät auta, kun tapahtuu pyöristysvirheitä. Pelkillä kokonaisluvuilla on taas aika työlästä laskea monidesimaalisia desimaalilukuja. Onnistuu toki, mutta hölmöä hakata päätä seinään, kun valmiit työkalutkin on kehitetty.
Toki voidaan laskea esim. murtoluvuilla:
http://wiki.freepascal.org/Fractions/fi
Linuxit perustuvat pystyvät käsittelemään suuriakin lukuja päätellen siitä kuinka vähän supertietokoneista on Windows-pohjaisia.
Kuinka monta supertietokonetta on rakennettu yksityisellä rahoituksella?
Suomeen hankittava maksaa 37 ( 2 ) miljoonaa
"Atos is a global leader in digital transformation with 120,000 employees in 73 countries and annual revenue of € 13 billion"
"Jokainen sijoitettu euro tuottaa 40 euro".
"Jokainen sijoitettu euro tuottaa 40 euro".
Sellaista se linuksmatematiikka on :-D Sähköveroa vaan hieman ylemmäksi, niin kansa saa linukshöyrykoneen maksettua.
Kiemurtelu jatkuu, jatkuu, jatkuu.
Avaatko hieman tuota rahoituskuviota. Kenen pussista "supertietoa" käsittelevä linuks maksetaan.
Hakukoneita on olemassa, löytyy helposti.
Minä en ole mikään opettaja.
Eli et vastannut alkuperäiseen kysymykseen "kuinka monta supertietokonetta on rakennettu yksityisellä rahoituksella?", vaan ryhdit kirjoittamaan satuja. Tyypillistä linukstrollausta.
Enpä jaksa alkaa seulomaan viittäsataa suprtietokoneiden valmistajia. Sadan nopeimman koneen joukossa ei taida olla ensimmäistäkään Microsoftin tekelettä.
Ainoa satutrolli olet sinä.
Mutta jatkakaa kiemurtelua jos Bing-hakukone ei mitään löydä.
Älä nyt ala kiertelemään ja selittelemään aiheen vierestä. Nyt on kyse rahoituksesta.
Vastaa kysymykseen. Ei luulisi olevan vaikeaa löytää edes yhtä esimerkkiä, jos supertietokoneita rahoitettaisiin yleisesti yksityisellä rahalla.
Aloituksen otsikko "Kuinka suuren luvun Linux pystyy käsittelemään? "
Johon vastaus taitaa olla " todella suuria"
Kaikki se mitä sinä ja muut Windows-trollerot jäkättävät ei liity aloitukseen paskaakaan.
Kuka se alkoi "supertieto"-koneista mussuttamaan? Ei aloituksessa ole mitään viittauksia niihin.
Aloitus onkin asenteellinen.
Supertietokone vastaa kysymykseen.
"Supertietokone vastaa kysymykseen."
Rajataan kysymys koskemaan omilla rahoilla ostettuja tietokoneita. Yhteiskunnan kustantamat laitteet eivät ole yhteistä omaisuutta, eikä niitä pääse tavallinen tallaaja käyttämään.
Hehheh, kiemurtelee, kiemurtelee.
Kenenkähän käyttöön valtio viimeiksi osti/liisasi it-laitteita 160 miljoonalla?
Common LISP Bignumit mainittiin, tässä on:
https://en.wikipedia.org/wiki/Common_Lisp#Data_types
Kuten sanottiin, monia muitakin on, esim C :ssa on vastaava.
Vastaus: Linux pystyy käsittelemään lähes miten suuren luvun hyvänsä.