Tästä on jo useita vuosia aikaa, kun eräällä toisella foorumilla tuli puhe miesten hoikkuudesta/laihuudesta. Yksi nainen oli valmis hyväksymään itseään lyhyemmän miehen, mutta siinä tapauksessa miehen tuli olla rakenteeltaan "roteva" - laiha/hoikka mies oli hänelle missä tahansa pituudessa nounou. Foorumin muut naiset säestivät kuorossa, kuinka hoikka/laiha mies oli "aina automaattisesti alipainoinen" - laiha/hoikka nainen taas heidän mielestään ei ollut automaattisesti alipainoinen koska "naisilla on niin paljon enemmän erilaisia vartalonmuotoja kuin miehillä". Itse olin ainoana puolustamassa hoikkia/laihoja miehiä. Todettakoon että ensimmäinen eksäni oli omien sanojensakin mukaan lähes tulkoon alipainoinen, mutta hän miellytti minua silti valtavasti enemmän sellaisena kuin jos hän olisi ollut "roteva"/"tukeva"/"tanakka". Myöhemmin myös aika iso osa seksikumppaneistani on ollut laihoja/hoikkia.
Myös vuosia sitten vastaavasti eräällä toisella foorumilla joku naiskirjoittaja tokaisi pokkana, ettei voisi koskaan seurustella pyöräilykypärää käyttävän miehen kanssa. Mietin, että jos osat käännettäisiin toisin päin eli joku mies hylkäisi vaikkapa minut deittiehdokkaistaan vain ja ainoastaan sen takia että käyttäisin pyöräilykypärää (kesäisin usein en käytä, mutta näin talviliukkailla pidemmillä matkoilla silloin tällöin käytän), tuntuisi se aika typerältä.
Mitä muita "typeriä syitä" antaa jollekulle suorilta pakit on tullut vastaan? Ja ennen kaikkea, mitä mieltä te täällä olette siitä "hoikka/laiha mies" -dilemmasta? Tuskin olen kuitenkaan ainoa nainen joka kokee nimenomaan laihat/hoikat miellyttävämpinä kuin "rotevat"/"tukevat". Itse en ole koskaan, edes lapsena, tykännyt nallekarhuista, enkä näin aikuisiällä "nallekarhua muistuttavista" miehistäkään.
Myös vuosia sitten vastaavasti eräällä toisella foorumilla joku naiskirjoittaja tokaisi pokkana, ettei voisi koskaan seurustella pyöräilykypärää käyttävän miehen kanssa. Mietin, että jos osat käännettäisiin toisin päin eli joku mies hylkäisi vaikkapa minut deittiehdokkaistaan vain ja ainoastaan sen takia että käyttäisin pyöräilykypärää (kesäisin usein en käytä, mutta näin talviliukkailla pidemmillä matkoilla silloin tällöin käytän), tuntuisi se aika typerältä.
Mitä muita "typeriä syitä" antaa jollekulle suorilta pakit on tullut vastaan? Ja ennen kaikkea, mitä mieltä te täällä olette siitä "hoikka/laiha mies" -dilemmasta? Tuskin olen kuitenkaan ainoa nainen joka kokee nimenomaan laihat/hoikat miellyttävämpinä kuin "rotevat"/"tukevat". Itse en ole koskaan, edes lapsena, tykännyt nallekarhuista, enkä näin aikuisiällä "nallekarhua muistuttavista" miehistäkään.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sehän riippuu ihan, et millasella pyörällä ajaa.. Jos ajat kilpapyörällä niin mä katon, et se pyöräilykypärä kuuluu varustukseen paljon asiallisempana ku lippalakki :D
Kyl mä käytän kypärää kun alla on maantiepyörä.. Normipyörällä en käyttäisi.
Mitä tulee tuohon hoikkuus asiaan, niin uskoisin, että ihmiset hakevat pitkälti itsensä kalstaista kumppania.. Sinä olet hoikka, joten sinulla on hoikka mies maku.
Lihavat tytöt kokeavat häpeää jos painavat miestä enemmän, joten mies valinta on turpeampi olemukseltaan.
No ei se noin ole. Itse olen hoikka mutta en pidä hoikista miehistä.
Oletko muuten itse roteva nainen? Semmonen mielikuva mulla on, että jollain tapaa miesmäiset naiset tykkää laihoista miehistä. Tai yleensäkin epänaisellinen mieltää olevansa tasoltaan sopiva epämiehekkäälle.
Politiikka.
En jaksa.
Jos se on joku vastapuolen änkyrä, ni ciao.
Vaalikopissa pitää olla molemmilla sama numero. Kurkistan yläkautta.
Joo ja kaupasta ei mies ostele mitään margariinia vaan aitoa voita.
Se on pätevä syy eroon.
Mulle on politiikka useimmiten ollut aika merkityksetön asia kumppanissa. Oma vaakakuppini kaatuu hieman enemmän liberalismin kuin konservatismin puolelle, mutta toisaalta myös enemmän oikeiston kuin vasemmiston puolelle. Itse en näe tässä ristiriitaa, vaikka perinteisesti liberaalit on "niputettu" vasemmistoon ja konservatiivit oikeistoon. Mulla nämä kaksi yhdistyvät esim. siten, että hyväksyn abortin ja homojen/lesbojen oikeudet tiettyyn pisteeseen asti (en kuitenkaan tykkää siitä, kuinka homoudesta ja lesboudesta yritetään maalailla "trendikästä" kuvaa, kyse on seksuaalisesta suuntautumisesta, eikä mistään "olet moderni ja nykyaikainen vain jos hyväksyt homot" -jutusta), mutta en tykkää maahanmuuttajien "joukkoinvaasiosta". Eurooppalaisiin, amerikkalaisiin ja aasialaisiin maahanmuuttajiin suhtaudun taas paljon myönteisemmin kuin "kehitysmaista" joukolla tunkeviin. Ja näkyyhän se miten eri puolueidenkin sisällä katsantokannat voivat vaihdella paljonkin: esim. persuissa on se yksi mies (olikohan Sebastian Tynkkynen?) joka on homo ja suhteessa afrikkalaisen miehen kanssa (siitä huolimatta hänkin on kuitenkin tätä nykyisenlaista maahanmuuttopolitiikkaa vastaan).
Yleensä omat poliittiset katsantokantani eivät myöskään ole olleet kumppanille ongelma, mutta uskonnon kanssa oli ongelmia ekan eksän kohdalla. Olin jo tuolloin eronnut kirkosta ja hän harras ortodoksi...
Toinen eksä taas kerran tokaisi että olin rasisti, kun en voisi seurustella mustan miehen kanssa. En tiedä totesiko vähän leikillään, kun meillä kaikillahan on joka tapauksessa erinäiset kriteerimme. Kyse ei ole omalla kohdallani myöskään pelkästä afrikkalaisten "takapajuisuudesta" vaan koen myös ulkoisesti mustan ihon ja tietyt mustilla yleiset piirteet kuten ison nenän ja paksut huulet epäviehättäviksi.
Minullekin kerran yksi eksä totesi, jos hän olisi tummaihoinen, niin voisitko seurustella hänen kanssaan. Sanoin että en ja olin näin automaattisesti rasisti. No hän oli muutenkin joka asiassa konfliktin hakuinen, että se siitä mutta ymmärrän täysin tuon sinun näkökantasi.
Minua nimenomaan häiritsee se erilaisuus ja ne piirteet heissä, joten en siksi koskaan halua tummaa kumppanikseni, mutta eihän se herranjumala tarkoita samalla, että heitä vihaisin.
Ihmisiä siinä he ovat kuin ketkä tahansa muutkin.
Periaatteessa asia on sama, jos joku mies ilmoittaa että hän pitää ainoastaan punapäistä naisista, niin onko hän sitten automaattisesti rasisti blondeja ja brunetteja kohtaan? Makuasiat on mielestäni eri kuin rasismi, mutta joillekin tuoKIN käsite halutaan mieluusti sekoittaa.
No onhan naisystäväni punapää hmmmm nami, mutta en kyllä valinnut häntä hiusvärin takia. Muista pinnallisista seikoista kyllä.
Itse aikuisuudessa oikeastaan pinnallistin naisvalintani kuitenkin syystä, että sain lapsuudessani kuulla vaikka kuinka paljon haukkuja milloin liian hoikasta olemuksestani (olin ala asteella lähes luuta ja nahkaa) tai milloin vääränlaisista vaatteistani, milloin silmälaseista ja milloin luomista väärissä paikoissa.
Tavallaan minut ympäristö kasvatti lapsuudessa siihen, että olen aina vääränlainen ja epäviehättävä enkä todennäköisesti kelpaa sellaisena kuin olen.
Nyt olen roteva karvan alle sadan kilon liikunnallinen rock henkinen mies. Ei naisista ole pulaa ollut aikuisuudessa, kun taas nuoruudessa halut oli mutta ketään et kiinnostanut, vaikka itse olisit ollutkin kiinnostava. Näin opin pinnallisuuden.
Onhan se outoa mikä minussa naisia nykyään vetää puoleen, mutta lapsuudessa opin että vain pinta ratkaisee, niin näinollen valitsen kumppaninikin sitten ulkoisen kauneuden perusteella. Haluan hoikan tai sopusuhtaisen naisen ja viimeksi sinkkuna ollessani näistä kaikista vaihtoehdoista tämä punapää oli sitten se kaunein. Olihan hän normaalin kokoinen ja kivan tiimalasi vartalon omaava, joka sai silmät putoamaan lähes päästä.
Mua oikeastaan hävettää miksi ulkoiset seikat vaikuttavat valintaani, mutta kuten mainittua se lähtee sieltä lapsuudesta. Koin niin paljon hylätyksi tulemisen tunnetta koska en kelvannut, niin se pinnallisuus sitten jäi takaraivoon. Varmasti joku pyöreä joka minusta on ollut kiinnostunut olisi saattanut olla ajatuksen juoksultaan fiksumpikin mene ja tiedä, mutta kun valita sai ja lapsuudessa opitut tavat niin näillä mennään.
mun puolesta voi olla tota mieltä, lähinnä jonkun lihavien itsensävoimaannuttamispropagandaa mäkin paskahuussissa istuessa.
Mäkin olen aina tykännyt hoikista ja normi vartaloisista. Mutten pullukoista tai hirmu rotevista. Joku Momoa taas mainittakoon poikkeuksena, sekin pääosin kasvojensa takia kuin vartalon..hänen kasvot miellyttää silmää.
Mutta hoikkuus kyllä edelleen viehättää, vaikka itse en ole vuosiin ollut mitenkään pinkeli..ei se maku muutu, vaikka se jalostuu..😉
Ja sulla tuntus olevan mustien miesten suhteen samanlaisia epäviehättyvyys ajatuksia, kun mullakin...en kans koe mystia tai paahtuneita mitenkään viehättäviksi. Ihmisenä saattaa olla vaik kuinka kiva, mutta ulkonäkö ei vaan viehätä yhtään...
Mä myös tykkään aikalailla babyface piirteistä, niissä on jotakin hurjan söpöä. Mutta tään suhteen silmäni on kasvanut, makuni myös...vanhettuminenkin osaa olla kaunista.
Uskallan väittää että hoikahko mies saa naisen hyvin nopeasti (olen sen nähnyt), kun taas me isommat miehet ollaan yksin pitkiä aikoja.
Pidän typeränä karsastaa parisuhdekokemattomia. Muita typeriä syitä ei ole osunut omalle kohdalle.
Minusta on typerää, kun 165 ja 160 cm naiset etsii reilusti yli 180 miestä. Itse asiassa molemmilla yli 190.
Pari muuta tuli mieleen.
Tupakoiva nainen etsi tupakoimatota miestä.
Mies jolla lapsia (minä) etsin lapsetonta naista.
Seksuaalihistorialtaan värikäs mies (minä) etsi siveää naista.
Typerää tai ei ... ei etsitty vaan "kohtalona" pitkät (korkealle koulutetut) komeat hartiakkaat miehet.
Kerran yksi kypsemmällä iällä oleva tupakoimaton nainen etsi tupakoivaa miestä treffeissä. Vaihdoin muutaman sanan. Muistaakseni perusteli sitä tuttuudella ja turvallisuudella- olisko ollut et kotona oli ollut lapsuudessa piipun savua pirtissä :D
Mäkin värikkäällä historialla etsin siveää naista, tupakoivana savutonta. Nuorempaa ja lapsetonta vaikka itsellä niitä jo on. Pari, kolme ehkä neljä viisi voisin vielä ähkiä tähän maailmaan.