Suomen kielitilannteen vaihtelevuus tulisi jo n'kyä åpolitiikassa.
Enemmistökieli suomen status nousee sen täkeämmäksi mitä enemmmän Suomessa puhutaan vieraita kieliä. Se on kommunikatiokieli eri kotikieltä puhuvien kesken-ei sinänsä uutta.
Suomi on myös EUn virallinen kieli. Enemmistökielenä se myös tulee säilyttämään asemansa myös tulevauudessa.
Etuina on myös sen eksaktius-se on yksi syys että koulukselliset PISA-arvot ovat suomenkielisellä puolella, ruotsinkielinen opetus vertautuu muuhun Skandinaviaan (ja selittää myös Viron menestystä).
Vähenevä kieiivähemmistö ruotsi Suomessa voi menettää syntyperäisiä kielenpuhujiaan nopeasti kun globalsiaatio ottaa vallan. Sitä tarvitsevat ainoastaan Skandinaviaan suuntautuneet. EUn myötä esim. Ruotsi on menettänyt mallimaa-statuksensa.
Suomi ei ole kaksikielinen maa vaan maa jossa on kaksi virallista kieltä-kasikielisyys koskettaa vain pientä osaa populaatiosta-suurin osa ruotsikielistä ovat vain suomenkielentaitoisia, ei kaksikielisiä.
Viron- ja vemäjänkielen asema alkaa vertautua ruotsikielisiin siinä mielessä että on perusteltua kysyä miksi ruotsinkielellä olisi enää virallinen status.
Monikielisessä Suomessa enemmistökieli suomen asema vain korostuu, kuten demokratiassa on enemmistövaltana tapana.
Siinä mielessä skandinaavinen malli vahvasta enemmistökielstä ja kielivähemmistöjen osittaisesta suvaistsemisesta tulee Suomessakin normitilanne.
Enemmistökieli suomen status nousee sen täkeämmäksi mitä enemmmän Suomessa puhutaan vieraita kieliä. Se on kommunikatiokieli eri kotikieltä puhuvien kesken-ei sinänsä uutta.
Suomi on myös EUn virallinen kieli. Enemmistökielenä se myös tulee säilyttämään asemansa myös tulevauudessa.
Etuina on myös sen eksaktius-se on yksi syys että koulukselliset PISA-arvot ovat suomenkielisellä puolella, ruotsinkielinen opetus vertautuu muuhun Skandinaviaan (ja selittää myös Viron menestystä).
Vähenevä kieiivähemmistö ruotsi Suomessa voi menettää syntyperäisiä kielenpuhujiaan nopeasti kun globalsiaatio ottaa vallan. Sitä tarvitsevat ainoastaan Skandinaviaan suuntautuneet. EUn myötä esim. Ruotsi on menettänyt mallimaa-statuksensa.
Suomi ei ole kaksikielinen maa vaan maa jossa on kaksi virallista kieltä-kasikielisyys koskettaa vain pientä osaa populaatiosta-suurin osa ruotsikielistä ovat vain suomenkielentaitoisia, ei kaksikielisiä.
Viron- ja vemäjänkielen asema alkaa vertautua ruotsikielisiin siinä mielessä että on perusteltua kysyä miksi ruotsinkielellä olisi enää virallinen status.
Monikielisessä Suomessa enemmistökieli suomen asema vain korostuu, kuten demokratiassa on enemmistövaltana tapana.
Siinä mielessä skandinaavinen malli vahvasta enemmistökielstä ja kielivähemmistöjen osittaisesta suvaistsemisesta tulee Suomessakin normitilanne.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Islam määrä kielen Suomeen!
Ennusteiden mukaan Ruotsissa olisi jo kolmannes väestöstä muslimeja 20 vuoden päästä.
Eli kenties pakkoruotsi katoaa nopeammin Ruotsistakin kuin Suomesta!?
Venäjällä on jo nyt Euroopan suurin muslimivähemmistö. Ja nousevat ennen pitkää enemmistöksi, kun slaavikristityt dokaavat itsensä hengiltä...
Ruotsinkielinen tai muuten vaan oudosti ruotsinmielinen eli suomalaivastainen ryssä-vihaaja tuli taas levittämään sanomaansa...
Muuten. Venäjä ei koskaan salli maansa mamuttamista pilalle, kuten Ruotsi ja sen alusmaa Suomi sallii!
Hei suomalaisvastainen russoeliitin kätyri. Mitähän ryssävihaa siimä on jos kerron FAKTAA Venäjän suuresta muslimivähemmistöstä, joka sikiää nopeammin kuin itsensä hengiltä dokaava slaaviväestö.
En ole rasisti vaan realisti.
Niinpä. Pakkoruotsittaja-poliitikot pitävät Ruotsia kaikessa mallimaanaan, MUTTA on yksi poikkeus eli kielipolitiikka? Vaikka juuri se on hyvällä mallilla Ruotsissa!
Kyllä suomalaiset ovat ansainneet ihan samanlaisen kielivapauden kuin kaikki naapurikansammekin omaavat.
Ja tiedoksi: Suomi ei ole virallisestikaan kaksikielinen, koska meillä ei ole virallisia kieliä. Kuitenkin ruotsin kieltä kohdellaan kuin se olis toinen virallinen kieli ja toinen pääkieli suomen rinnalla???
Meitä suomenkielisiä velvoitetaan opettelemaan ruotsia monenmoisin perustein. Yksi niistä argumenteista on se, että ruotsi tarjoaisi kielenä "sillan" toisten meille suomenkielisille vieraitten kielten opiskelemiseen ja sen johdosta muitten kielten oppiminen ruotsin lisäksi helpottuisi. Tuo perustelu kyllä koskettaa germaanisia kieliä ja miksipä ei myös slaavilaisia kieliä ja myös romaanisia kieliä. Ne kaikki kuitenkin juontuvat alun alkaen latinasta kuten myös rutosi ja siitä syystä olisikin perusteltavissa myös se näkemys, jonka mukaan nimen omaan latinan osaaminen avaisi sillan toisten indoeurooppalaisten kielten opiskeluun. Ja kyllähän meillä Suomessakin aikaisemmin latina kuului opiskelijoitten vakio-oppiaineisiin. Sitten toisaalta latinasta sen paremmin kuin ruotsistakaan ei ole apua esim. japanin ja kiinan (mandariinikiinan ja kantoninkiinan) opiskelussa. Eteläisessä Aasiassa puolestaan sanskriittti saattaisi olla hyvä tausta-apu monien kielten kohdalla.