eivät kohdanneet sattumalta. Olimme toisillemme mahdollisuus oppia itsestämme ja elämästä, mahdollisuus voittaa pelkomme ja tunnistaa oman arvomme. Olimme myös mahdollisuus siihen kaikkein kauneimpaan.
Meidän polkumme
risteyksessä
8475
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 84
Vanhimmat
Osittain kohtasi.
Jos koskettaa toista sormi tai muu Elinkin kerrallaan, silloin kohtaa "osittain", ihmisosilla osittain.
Jalallakin jos potkaisee toista on "osittain kohtaamista".
Ehkä niin on hyvä. Pystyn näkemään kauniin taivaanrannan. Maalailen niitä, niin kuin kai sinäkin. Voidaanko pitää tämä sydämissämme, vaikka mennään omia polkujamme?
Polku, joka ei tuo häntä luokseni, on huono polku.
Huono polku tai paremminkin kai sitten sanottuna PAHA POLKU.
Paha Polkija Pyörräillessäänkin, Paholaistakin Pahempi Polkija tuo on.
PPP-protokollaakin Paljon Pahempi Polkija.
Niin oli, anteeksi kun se vissiin toi kärsimystä.
Terveys on pahin mahdollinen sairaus :) Silloin parannuskeinona olisi tietystikin vähentää sitä terveyttä :)
Hyviä höpöjutteluita voi syntyä kuin NapaPoikia napanuorineen supersankareinakin joissain jutuissa, voittaisi PattiMiehen eli Batmanin.
Lapsen kaltainen elo on paras elo
Hyvät, pahat ja rumat, kun järki on kaikonnut jäljelle ehkä jää intuitio.
Jos minä menisin opettamaan filosofiaa nuorisolle jos suosikkina varsinkin on joku Zenon.... tietokoneohjelmointia samalla, voisi tulla hauska kurssi :)
Anteeksi napapoika jos loukkaannuit. Väliin vaan ärsyttää kauhea paine laitetaan päälleni.
Näin minä myös ajattelin eräästä kohtaamisesta ja jonkun aikaa jatkuneesta yhteisestä matkasta ja satunnaisista uusistakin kohtaamisista. Nykyään uskon kuitenkin vain vain tuohon ensimmäiseen asiaan. Eli ainakin itseni kohdalla opin lopulta hänen ansiostaan käsittelemään vanhat haavani, opin rakastamaan itseäni ja opin uskomaan omaan arvooni. Se ei todellakaan ollut helppoa. Siihen sisältyi paljon kipua, tuskaa ja surua. Kohtaamisen ansiosta olen kuitenkin tänä päivänä vahva, ehjä, rajani tunnistava ja rakastava ihminen.
Luulen nykyään kuitenkin, että tuo oli kotaamisemme ainoa tarkoitus ja uskon, että se valmisteli minua jonkun toisen ihmisen kohtaamista varten. Sen ihmisen, jonka kanssa polku jatkuu kohti iäisyyttä yhdessä ja rakastaen.
Olen itse nainen, kuten uskon ap sinun myös olevan. Naisten on ehkä hieman helpompaa tunnistaa tällaisen kohtaamisen merkitys ja arvo, mutta roolit voivat toki olla myös toisinpäin. Jos sinä tiedät teidän kuuluvan yhteen, toivotan sinulle kärsivällisyyttä kunnes se tapahtuu sekä antoisaa ja rakkaudentäyteistä elämää yhdessä.
Kuin myös.
Oletko ap ja erehdyin kirjoittajan sukupuolesta? Pahoittelut, jos näin tapahtui.
Jos kommenttisi on vastaus lopun toivotukseeni, kiitos. Jos taas tarkoitit viestin varsinaista asiaa, sopisi nimimerkkisi myös tuohon kohtaamaani ihmiseen.
Kolahti se vain
Ok. 😊
Kolme kertaa: Puhu hänelle.
Ymmärtämättä edes kaikkea se on toteutunut
Sekoitat minut johonkin toiseen. Minä olen ollut yhteydenotoissa lähes poikkeuksetta aloitteentekijä. Jos jokin olisi aidosti muuttunut ja meidän polkumme kuuluisi jälleen yhdistyä, ottaisi hän minuun yhteyttä ja kertoisi minulle kaiken ja pyytäisi myös aidosti anteeksi. En vain enää usko meidän yhteiseen polkuumme.
Vain Täällä olen ollut yhteyksissä,
Muualla ei koskaan onnistunut🤐
'Et usko' mutta ikävä-palstalla oleilet silti, tuo mies mielessäsi.
Ei mene kovinkaan hyvin jos anonyymillä nettikirjoittelullakaan ei uskalla myöntää itselleen totuutta.
Ihmiset analysoi täällä toisiaan tietämättä kirjoittajasta muuta kuin hänen tänne kirjoittamansa tekstin. Vastaan suht lyhyesti, koska epäilen, ettet ymmärrä ajatusmaailmaani ja kokemuksiani. Enkä halua sillä vähätellä sinua tai ketään muuta. Kaikki eivät vain ajattele kuin minä.
Tuo kohtaamani mies sai itsessäni aikaan muutoksen ja myös sen, että aloin uskoa kaksoisliekkini olemassaoloon. Tunnen lähes päivittäin jonkinnäköisen telepaattisen yhteyden johonkin toiseen ihmiseen. Ihmiseen, jota tiedän rakastavani. Kuten sanoin, en usko, että kyseessä on tuo mainitsemani mies. En usko, että hän on halukas kehittymään paremmaksi ihmiseksi. Tiedän, että tulen kohtaamaan tuon rakastamani ihmisen, kun aika on molemmille oikea. Jotenkin hassusti kuitenkin uskon, että täältä löydän jotain merkkejä hänestä. Järjetöntä, kun en edes tiedä ketä etsin. Silti uskon, että kaikella on tarkoituksensa. 😊
Voi olla että vaistoat korkeamman itsesi
Googlaa "Mikä on luxonia"
Olen miettinyt sitäkin.
Kummallista, miten joku tuntematon ihminen vaikuttaa niin voimakkaasti.
Harmi, ettei minulla ole keinoa ottaa yhteyttä häneen. Enkä ehkä enää voisikaan ottaa yhteyttä, onhan siitä kohtaamisesta jo vuosia.
Itsekin pohdiskelin, että mikä tarkoitus sillä oli. Se jäänee arvoitukseksi.
Kyllä olet runomies. Vain häneltä tulee jotain kaunista minkä Jumala korvaa.
Mulla on todennäköisesti kyky antaa hyvää. Tämä alkaa näkyä jo....
Opetti myös sen että kauniiksi luullun takana voi olla muunkinlaista kuin kaunista. Sen minä ainakin opin.
Ihmiset ovat harvoin ikoneita. Ei muut, emme me itsekään.
Sokeimmat tekevät vain harmia "ihastuksensa" kohteille, mutta odottavat vain hyvää itselleen.
Tuskinpa sitä tulee taivaasta tippumaan pahoille, tyhjille sieluille.
Mahdollisuuksiin tulisi tarttua, ei antaa niiden mennä ohitse. Jos ei ryhdy mihinkään, ei saa mitään. Elämä ei ole vellovaa massaa, joka leijuu eteenpäin. Elämä on elämistä varten.
Niin on ja voi olla erilaisia tapoja elää. Pienet hiljaiset ja hitaat hetket voi olla täydellisempiä kuin kiivastahtinen rytinä 😁 Tai no 😘
Matka on vielä kesken.
https://m.youtube.com/watch?v=unROO729BxU
https://youtu.be/w54PinOkVic
¤¤
Sinä sekoitat pakkaa. En lähde analysoimaan enempää. Jos haluat olen valmis puhumaan jostain, jos siltä tuntuu ja voit luottaa muhun. Mutta en pysty väkisin tyrkyttämään mitään. Mutta älä odota multa lämpöä, jos tykität skeidaa tähän suuntaan. Sulla on niitä lämpimiä sinisilmäisiä pikku enkeleitä leijailemassa ympärilläsi ihan riittämiin kyllä. Ne eivät ole reitti eteenpäin, hetken hurmos ja mahaplätsi, mutta epäilen ettet ehkä haluakaan eteenpäin vaan jäädä paikoilleen. Minä en ole samanlainen enkeli kuin muut kuten toivottavasti jo ymmärrät. Mutta sinulla on vastuu omasta elämästäsi ja sinä elät omaa elämääsi. Toivon sulle kaikkea hyvää valitsemallasi tiellä. Ja edelleen olen täällä, jos uskallat riisua aseesi ja astua ”alastomana” eteeni. Sinulla ei ole mitään salattavaa tai hävettävää edessäni, toivon että uskot sen. Arvostan rehellisyyttä ja inhimillisyyttä. Enkä ole ikoni. Elämä on sisäistä kamppailua oikean ja väärän välillä, oman tien etsimistä. Minun polkuni on kaita, sydämelle rehellinen. Se ei ole aina helppo polku sekään.
Sä oot kaikkee muuta ku rehellinen. Sähän oot pelkkä manipuloitu varas, ja jotain paljo pahempaa, mitä en tälle riville ees viitti kirjottaa. ;)
En tiedä, kuka olet, mitä sukupuolta, ja keille täällä harhoissasi kuvittelet vastailevasi. Mutta sen tiedän, että tuollaiset viestit kuulostavat aina manipuloivan valehtelijan kirjoittamilta. Luonnevikaisena koko elämä, onneksi olkoon.
Oppiminen ja mahdollisuus ei mulle riitä. Mä haluan sut kokonaan.
Minä olen sinun. Mutta sun pitää tulla vastaan.
Älä ala nyt hikeentyy. Laske kymmeneen ja vastaa sitten jotain mikä vie asiaa eteenpäin toivomaasi suuntaan. Vaikka vaan maailman pienimmän liikahduksen verran 😌
jaaha että taas kaksi idioottia eksyi ketjuun. jumankekka mistä näitä riittää.
Tipoittain vääriä polkuja, ketjuja ja toisten rahoja.
Kaikki Pol.ut vie roskiksen... ;)
Varsinki kaksneuvosilla. ;)
Ei ihan ymmärrä, ymmärrystä vaille hän.
Happo-Harrit microsiruineen kylä tietää, vaik ei ne oiskin ymmärrystä vailla. ;)
Hieno polku ala-ja ylämäkineen. Opettavainenkin. Kiitos.
Ja tänne nettipalstalle ne mahdollisuutenne sitten kuolivat vai kuinka. Nettileikki vei mennessään kaiken kauniin jne jne. Hyvä te.
Omg, oot jo poistununna lie linjoilta lukemasta vihakiima silmissä tätä trollausteatteria, mutta siltä varalta että et niin ettei vallan noloja tilanteita (sulle) tule, niin meinaatko kertoa miten tää skuuppi oikeasti meni?
Sen mahdollisuuden siihen kaikkein kauneimpaan.
Opit, miksi sen kaiken loppusanat olet nyt sanonut.
Opin sen, että haaveilulla on oma merkitys, mutta jossain vaiheessa on aika mennä eteenpäin. Oikea elämä on joka hetki läsnä ympärillämme. Nytkin ihanasti tuuli heiluttaa puita ja Suomen lippua. Aurinko pilkistää pilven takaa ja lupailee lämpenevää keliä ja hymyjä huulille. Olisi ihana hymyillä sinun kanssasi.
Toki harmittaa, jos tahtoa ei ole tämän enempää kummallakaan, mutta sitten se on niin.
https://www.youtube.com/watch?v=hUnd1E2-un8
Kaukana himasta.
Uhka vai mahdollisuus.
No selvä uhka, ei mahdollisuutta.
New age bullshittii muka-filosofeilta. Haha.
Ihmismieli yrittää selittää kaiken itselleen hyvin.
Tekoälysensorit aivokopassa ei paljoo naurattais. ;)
Onks sulla jo omat? ;)
Joo paskat oltiin mahdollisuus yhtään mihinkään. Jos alkaa uskomaan johonkin tähtiin kirjoitettuun skeidaan niin suosittelen jotain psykoosilääkettä. Tosin tää suomi 24 on toisaalta upea paikka lärpättää ja uskotella anonyymisti itelleen ja kuvitellusti sillo toiselle tota paskaa sitten kun se on jo osunu tuulettimeen tai hommat ei vaan toimi
Joo samaa mieltä nää foorumi pellet suoltaa skeidaa ja löpisee lämpimikseen näitä psykoosi rakkausjuttujaan ja vetää muutkin harhaansa mukaan huh huh
Ei tuolla tavalla mitään kaunista rakenneta miten aloitit koko jutun.
Olisitko voinut tulla itse vähän vastaan asiassa?
kuvittelet sen onnistuvan
Vastaamalla viesteihin, juttelemalla, tapaamalla, tutustumalla. Esimerkiksi..
tutustumiset jo hoidettu.
Ai kunnollako?
etten tunne sitä ihmistä enää
Tutustua voi uudelleen. Jos tykkää löytää konstit
vaikea löytää mitään kun on pahasti petetty.
Sinäkään mitään muuta ollut kuin palstoilla leikkivä pelle, sehän sinä olet.
Täällähän me ollaan molemmat pyöritty. Minä olen kuitenkin meistä se joka on laittanut suoraakin viestiä ja ehdottanut että tavattaisiin.
Mutta hyvä kuulla mitä minusta ja viesteistäni ajattelet. Kovasti tuntuu sinua harmittavan. En laita enää.
Suoraa viestiä on viestiä suoraan luuriin. Ja sellaista ei ole pitkiin aikoihin tullut. Palstaviestit eivät ole suoria.
Sinäpäs sen hyvin sanoit. Kohtaamme vielä.
Tuskinpa vain. Hyvinhän minä sen sanoin.
Jos tää on ainoa paikka mis vastaat ni tullaan sit vastaan.mitä halut kysyä?nähdä jutella?vaihtaa ajatuksia?
Niin kai se pitäisi ajatella. Että sillä oli suurempi tarkoitus, mutta siinä se. Ohi on. Millä sen saisin tähän päähän taottua, että se oli sellainen ohimenevä pieni juttu vain ja hänelle varmaan melko merkityksetönkin? Minulle se vain oli jotain niin mullistavaa, että jäin haikailemaan ja tulkitsin hänen ristiriitaisen käytöksensä oman toiveajatteluni pohjalta. Hölmö sydän...
Itse ihastuin erääseen itseäni nuorempaan naiseen. Käyttäydyin varmaan aika ristiriitaisesti sen seurauksena. Osittain siihen vaikutti se ympäristö missä tavattiin. Enää meistä ei kumpikaan ole siellä enkä edes tiedä mistä hänet löytäisin. Hän on edelleen joka päivä mielessäni. Tiedän, että minun on turha haaveilla hänestä, mutta ei kai niille tunteilleen mitään voi..
Sielu on viisaampi kuin järki.
Ja sielu ehkä tunnistaa sen mitä järki ei aina hyväksy.
niin on.
Realistinen elämä on vain jotakin muuta. Ne oli vain unelmia jotka olisimme jossakin vaiheessa halunneet toteuttaa. Elämä kulkee ohi ja me sen mukana.
On yleensä hyvin rauhallinen.
Joskus huomaa vähän ripeämpää lyöntiä.
Milloinka polkumme kohtasivat???
Johan nyt, kun minun nähdäkseni kiusaaminen ei milloinkaan voi johtaa mihinkään hyvään. Ja sitähän tämä tällainen on.
Hus pois ainaskin isänitalosta, te rahanvaihtajat.
Näinpä. Ihan hirveää touhua ja saada vielä jotain helposti suggeroitavia tällaiseen hullunmyllyyn mukaan. Hyi olkoon
Nyt kun olet tiedostanut asian,
niin olisi ihanaa kun ottaisit asian puheeksi kanssani.
Olen jo vuosia elänyt tiedossa että olemme täällä oppimassa ja siinä sivussa muuttamassa evoluutiota.
Puuttuu vain kaveri kenen kanssa jutustella,
olisitko sinä hän?
Joskus kannattaa kuunnella tosiaan sitä intuitiota, ettei lähde toistamaan samoja virheitä. Niin olen itse tehnyt ja viimeisen kohdalla kesti kauan nähdä se totuus. Minussa olevat "rikot" laittoivat etsimään rakkautta aina sieltä, missä sitä ei ole. Seuraava tavoite on opetella antamaan itselleni anteeksi, sekä oppia hyväksymään itseni vajavaisena ihmisotuksena ja rakastamaan sitä ihmisotusta. Joskus on muutettava suuntaa, vaikka kipeää tekeekin.
Heinäkuussa 2016